Saame |

Koltansaame vaarassa kuolla Venäjällä – Rajat ylittävän kieliyhteistyön tärkeys korostuu entisestään

Koltansaame on vaarassa kadota Venäjällä. Norjassa kieli on jo kuollut, Suomessa puhujia on noin 300 ja Venäjällä arviolta 20-30. Koltankieli ei siirry enää nuorille Venäjällä, kertoo saamelainen Zoja Nosova. Inarilaisen Tiina Sanila-Aikion mielestä Suomen koltankielisten tulisikin nyt tukea sisaria Venäjällä ja Norjassa.

Zoja Nosova Ylä-Tuuloman kylästä Venäjältä.
Zoja Nosova on yksi viimeisistä koltansaamen taitajista Venäjällä. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle Sápmi

Zoja Nosova on yksi viimeisistä koltansaamen taitajista Venäjällä. Koltansaamelle elämänsä omistanut Nosova puhuu harvinaista, katoavaa muotkan murretta.

Zoja Nosova ja Merja Fofonoff koltansaamen kielijaoston kokouksessa toukokuussa 2016.
Kuva: Kirsti Länsman / Yle Sápmi

Nosova on syntynyt Kuolan niemimaan pohjoisrannalla olevan Muotkavuonon rannalla, Muotkavuonon kylässä, porosaamelaiseen perheeseen. Hänen lapsuudessaan koltansaamea, joka on myös Nosovan äidinkieli, puhuttiin alueella yleisesti. Nyt tilanne on toinen.

– Meillä ei ole enää koltansaamen puhujia Venäjällä, vanhemmat ihmiset ovat kuolleet ja nuoret kolttasaamelaiset eivät osaa kieltä enää, harmittelee Nosova.

Venäjällä kolttasaamelaisille opetetaan tällä hetkellä jonkin verran koltansaamea, mutta tulevaisuus voi olla toinen.

Saamen kielikaltion koltansaamen kielijaosto kokoontui Inarissa toukokuussa 2016. Myös Zoja Nosova Ylä-Tuulomasta osallistui kokoukseen.
Kuva: Kirsti Länsman / Yle Sápmi

– Kolttasaamelaisia on paljon Venäjällä, mutta harva puhuu kielt'. Saamenkieltä opetetaan kyllä, minä opetan ja lapsenlapseni opettaa koltansaamea lapsille. Niin kauan kuin minä elän, koltansaamen kieltä opetetaan, haluan jättää sen jäljen itsestäni, kertoo Nosova.

Raja vaikuttaa koltansaamen kehitykseen Venäjällä ja Suomessa

Pohjoismaisen Saamen kielikaltion koltansaamen kielijaosto kokoontui viime viikolla Inarissa.

Tämänkertainen kokous oli historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa mukaan pääsi myös Zoja Nosova, Venäjän Ylä-Tuloman kylästä. Kielijaoston puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mukaan hänen osallisuutensa on merkittävää kielitoiminnalle.

Tiina Sanila-Aikio koltansaamen kielijaoston puheenjohtaja
Kuva: Kirsti Länsman / Yle Sápmi

– Valtionraja Venäjän ja Suomen välillä vaikuttaa todella paljon koltansaamen tilanteeseen ja on hyvä, että ensimmäistä kertaa meillä on mukana kokouksessa jäsen Venäjältä. Hän tuo terveiset Venäjältä siitä, miten kieli ja kieliyhteisö voivat, kertoo Sanila-Aikio.

Koltansaamen kielijaoston kokouksessa käsiteltiin muun muassa koltansaamen murteita kirjakielessä.

Norjassa kieli on jo sammunut, Venäjällä pelätään pahinta

Koltansaamen käyttö on maailmansotien jälkeen vähentynyt huomattavasti. Norjassa kieli on jo kadonnut, Suomessa koltansaamella on noin 300 puhujaa ja Venäjällä arviolta vain 20-30.

Koltansaamen kielen asema ja käyttö on vahvinta Suomen puolella, jossa koltansaamea opetetaan koulussa kielen oppiaineena ja käytetään jonkin verran myös koulun opetuskielenä.

Norjan alueella asuvat kolttasaamelaiset eivät enää puhu kieltään, eikä koltansaamen kieltä opeteta kouluissa. Venäjän puolellakaan koltansaamen kieli ei kuulu koulun opettamiin kieliin, mutta kielen puhujia ja edistäjiä silti vielä löytyy.

Kielen tulevaisuus Venäjällä huolettaa kielimestari Zoja Nosovaa, sillä koltansaame siirtyy heikosti sukupolvelta toiselle.

– Nuoret, jotka oppivat koltansaamea, muuttavat Pietariin ja Moskovaan tai muualle, ja sinne tytöt jäävät vaimoiksi ja pojat avioituvat, jolloin koltansaamen jää ja unohtuu, Nosova harmittelee.

Yhteistyötä maiden välillä tulisi tehostaa

Zoja Nosova saapui Ylä-Tuuloman kylästä innokkaana Inariin tapaamaan muita kielineuvoston jäseniä. Yhteisen kielen vuoksi on tärkeää tehdä yhdessä kielityötä.

Zoja Nosova Ylä-Tuulomasta osallistui Inarissa koltansaamen kielijaoston kokoukseen.
Kuva: Kirsti Länsman / Yle

– Se on kielen takia todella tärkeää, jotta emme alkaisi sekoittamaan sanoja muista kielistä ja puhuisimme kaikissa maissa samalla tavalla, sanoo Nosova.

Suomessa koltansaamen kieli on tauon jälkeen jopa elpymään päin. Kielijaoston puheenjohtajan, inarilaisen Tiina Sanila-Aikion mielestä tukea tulisikin antaa nyt sisarille Venäjällä ja Norjassa.

Kieliyhteistyöhön panostaminen nostaisi koltansaamen asemaa jokaisessa maassa.

– Meillä on vastuu myös Norjan ja Venäjän koltansaamesta. Meidän tulisi käynnistää kieliprojekteja, jotka ottavat huomioon kaikki kolme maata, pohtii Sanila-Aikio.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä