Saame |

Kolttasaamelainen muistipankki osana kulttuurirevitalisaatiota: "Arkistoaineistoa pitäisi palauttaa takaisin kolttasaamelaisille"

Kolttasaamelainen Muistipankki-projektin tavoitteena on yhdistää tavanomainen arkistotyö kulttuurin- ja kielenelvytystyöhön, jossa itse tutkimuskohde, kolttasaamelaiset ovat itse osallisina.

Marko Jouste
Kuva: Privatt

Oulun yliopiston Saamelaisen kulttuuriarkiston kolttasaamelainen muistipankki-projektille myönnettiin lähes 300 000 euroa rahoitusta Suomen Akatemialta.

Muistipankki-projektin tavoitteena on yhdistää tavanomainen arkistotyö aktiiviseen kulttuurin elvytystyöhön, jossa itse tutkimuskohde, kolttasaamelaiset ovat osana konkreettista toimintaa.

Tutkijatohtori Marko Jousteen johtamassa pilottihankkeessa halutaan vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti.

– Kärkihankerahoituksen tarkoituksena on vahvistaa tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kun on kulttuurintutkimuksesta kysymys tulee miettiä, että miten tutkimuksen kohde, eli kolttasaamelaiset hyötyisivät tästä tutkimuksesta, kertoo Marko Jouste.

Kolttasaamelaisista tutkimustietoa jo yli 100 vuodelta

Tutkijatohtori Marko Jouste sai jo aikaisemmin omalle tutkimukselleen rahoitusta. Jouste on tutkinut kolttasaamelaisten historiaa ja omaleimaista musiikkiperinnettä.

Kolttasaamelainen muistipankki -hanke on jatkotoimi aiemmille tutkimuksille, mutta tällä kertaa mukana on myös muita osapuolia.

Projektissa työskentelee tutkimusavustajina Anna Lumikivi, Hanna-Maaria Kiprianoff ja Miika Lehtinen sekä koltansaamen kieleen erikoitunut tohtorikoulutettava Markus Juutinen.

Jousteen mukaan Saamelaisessa kulttuuriarkistossa on paljon materiaalia kolttasaamelaisista, jota tulisi palauttaa saamelaisyhteisön omaan käyttöön.

– Työskentelen Saamelaiskulttuuriarkistossa Oulun yliopistossa joten oli hyvin luonnollista, että ne on nimenomaan nämä arkistoaineistot, jotka ovat työn kohteena ja niitä pitäisi saada palautettua kolttasaamelaisille, koska niitä on jo kerätty yli 100 vuotta, kertoo Jouste.

Kolttasaamelainen muistipankki -hanke ei ole tavanomainen tieteellinen tutkimus, vaan projekti pitää sisällään myös musiikkia, muisteluksia ja kolttasaamelaisten muistitietoa.

– Musiikin rinnalla on tärkeitä tarinat, muistelukset ja ylipäätään kolttasaamelainen muistitieto ihmisten omalla äänellä, koltaksi kerrottuna, selventää Marko Jouste.

Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella. 

Suõmmkarin ensimmäinen konsertti Helsingissä 12.6.
Kolttasaamelainen muistipankki -hankkeessa toimii tutkimusavustajina kolttasaamelaiset muusikot Hanna-Maaria Kiprianoff ja Anna Lumikivi. Kuva: Mari Korpimäki

“Arkistoaineiston pitäisi löytyä helposti”

Kolttasaamelaisen muistipankin lähtökohtana on, että materiaali olisi käytettävissä kaikille kulttuurista kiinnostuneille ja kolttasaamelaisilla itsellään.

– Yritämme arkistossa entistä paremmin järjestellä sitä aineistoa, jotta se löytyisi helposti. Aineistoa meillä on ihan valtavasti. Esimerkiksi jos joku ihminen kysyisi meiltä oman sukunsa tai tietyn ihmisen leuddeja, on tiedon löydyttävä myös helposti, kertoo Jouste.

Muistipankki-hankkeella halutaan toimia myös konkreettisesti kolttasaamelaisten keskuudessa.

Hankkeen tiimoilta on jo suunniteltuna muutamia erilaisia tapoja ja tapahtumia, joissa kolttasaamelainen yhteisö on mukana toteuksessa, kertoo Jouste.

– Ajatuksena on, että Anna Lumikivi ja Hanna-Maaria Kiprianoff työstävät hankkeen aikana kolttasaamelaisen lasten laulukirjan. Se on osa projektia ja siihen tulee myös uusia sävellyksiä ja lisäksi arkistomateriaalia.

– Lisäksi olemme tutkimusavustaja Markus Juutisen kanssa ideoineet, että työstäisimme Jaakko Sverloffin muisteluksia sota-ajalta. Sverloffin tarinat ovat aivan huikeita, ja siksi sen voisi julkaista ihan kirjana ja äänitteenä tämän projektin tiimoilla, ideoi Marko Jouste.

Tutkijatohtori toivookin, että arkistosta tuotettu materiaali ei pysähtyisi vain arkistolaitoksen ovelle, vaan kulkisi suoraan kolttasaamelaisen yhteisön ja kulttuurirevitalisaation hyödyksi.

– Selvitettävänä hankkeessa onkin, että miten luoda polku arkistosta kolttasaamelaiselle yhteisölle. Polun päässä on kolmantena osapuolena aktiivinen kolttasaamelaisen kulttuurin ja kielen elvytystyö. Konkreettiset toimet voivat jatkua kielipesistä päiväkotiin. Voi olla perinteisen musiikkiperinteen eli leudd-kursseja, tarinatupia, lähes mitä vain, ideoi Jouste.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä