Saame |

Kolttasaamelaiset oireilevat yhä sota-ajan kokemuksien vuoksi – Kolttien kyläkokous työstää yhteistä hyvinvointisuunnitelmaa

Lauantaina kokoontunut kolttasaamelaisten kyläkokous aikoo ahkeroida kolttasaamelaisten hyvinvoinnin eteen. Sodanaikaina syntyneet traumat elävät yhä pienen kolttakansan keskuudessa.

Tanja Sanila kolttien luottamusmies
Kuva: Vesa Toppari / Yle

Hyvinvointi ja yhteenkuluuvus puhutti kolttasaamelaisten kyläkokouksessa Ivalossa. Miten kolttasaamelaiset voivat ja millainen olisi kolttasaamelaisten parempi tulevaisuus?

Tällaisia kysymyksiä kolttasaamelaisten luottamusmies Tanja Sanila haluaa käsitellä yhteisessä hyvinvointisuunnitelmassa.

Tanja Sanila kolttien luottamusmies
Kuva: Vesa Toppari / Yle

– Minä lähden siitä, että yhteisöllisyys on kannatteleva voimavara. Yksilönkin on aika hankala toimia, ilman sitä toimivaa yhteisöä siinä taustalla ja siitä sitten tuli mieleen, että tällainen hyvinvointi on tärkein asia, että miten kolttasaamelainen voi arkipäivässään, kertoo kolttienluottamusmies Tanja Sanila.

Sodanaikaisia kokemuksia korjataan edelleen

Koko kolttakansa kärsi paljon sotien jälkeen. Kolttasaamelaiset asutettiin toisen maailmansodan jälkeen Sevettijärvelle ja Nellimiin, Inarin kuntaan.

Nellimin ja Keväjärven lauantaisessa kyläkokouksessa keskusteltiin siitä, ovatko kolttasaamelaiset jo sulautuneet valtaväestöön maailman sodan jälkeisenä aikana.

Kolttasaamelaiset oireilevat edelleen sodanaikaisista kokemusistaan, sanoo luottamusmies.

–  Me olemme erityisryhmä saamelaisryhmistä, meillä on uhanalaisin kieli, mutta myös uhanalaisin koko olemassaolo. Ja se on tosiasia, että me menetimme niin paljon Petsamon jälkeen. Ja niitä kolhuja edelleen paikataan, kommentoi Sanila.

Koltat ovat suomalaistuneet kielensä puolesta

Koltansaamen kieli on vaarassa kadota. Arviolta Suomen noin 700 kolttasaamelaisesta vain 250-300 ihmistä puhuu koltansaamea äidinkielenään.

Vielä vuonna 2006 arvioitiin, että äidinkielenään koltansaamea puhuvista nuorin oli jo yli 30-vuotias.

Tero Harju
Kuva: Vesa Toppari / Yle

Nuoren polven kolttasaamelaisen Tero Harjun mielestä kolttasaamelaiset ovat suomalaistuneet ainakin kielensä puolesta.

– Ihmiset pääpiirteittäin voi ihan hyvin tuolla koltta-alueella, mutta aina on kehittämisen varaa. Tottakai sitä jonkin verran ollaan suomalaistuttu, kun joka paikassahan sitä suomen kieltä puhutaan täällä. Ehkä kielen osalta on suomalaistuttu, mutta kuitenkin kolttakulttuuri voi ja pysyy hyvänä, sanoo Tero Harju.

Saamelaisilla on nykyisin helpompaa kehittää asioitaan

Kolttien kyläkokouksessa kerättiin hyvinvointisuunnitelmaa varten monenlaisia ajatuksia ja ideoita tulevaisuutta varten.

Muun muassa koltta-alueelle kaivataan peruspalveluita niin yhteyksien, kuin terveydenhoidon puolella, mutta lisäksi hyvinvointiin kaivattiin yhteenkuuluvuutta parantavia toimia. 

Lati Feodoroff
Kuva: Vesa Toppari / Yle

Kyläkokous näki, että myös nuorten kolttasaamelaisten identiteettiä ja kulttuurin tuntemusta tulisi tukea.

Vanhempi kolttavaikuttaja luottaakin tässä asiassa nuoriin.

– Nykyisillä kolttanuorilla on niin paljon parempi identiteetti ja he ymmärtävät sen arvon. Meidän aikana me kuljimme pää alhaalla kolttasaamelaisuudesta. Nykyisin on paljon parempi aika meille kaikille edistää näitä saamelaisasioita, kommentoi Vladimir Feodoroff Keväjärveltä.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä