Sápmi |

Komissáragullamiidda serve birrasiid 20 olbmo – Sámedikkis ulbmil nammadit duohtavuođa- ja soabadankomissáraid čuovvovaš dievasčoahkkimis

Sámediggi lea ožžon máhcahaga olbmuin, ahte dilálašvuođain ii leat leamašan doarvái diehtu.

Anni Koivisto
Sámedikki vuosttas várreságadoalli Anni Koivisto lea duhtavaš gullandilálašvuođaide. Govva: Marja Väänänen / Yle

Sámedikki ordnen gullandilálašvuođat duohtavuođa- ja soabadankomissáraid válljemis leat dál meattá. Gullandilálašvuođaid čálli Heli Aikio mielde telefon- ja gáiddusgullamiin ledje oktiibuot 22 olbmo.

Álbmogis lei vejolašvuohta buktit iežas oaivila ovdan komissáraid válljemis juogo riŋgemiin, šleađgapoasttain, reivviin dahje gáiddusdilálašvuođas.

Sámedikki vuosttas várreságadoalli Anni Koivisto lea duhtavaš gullandilálašvuođaide. Oaivila komissárain sáhtii sáddet maid boastta ja šleađgapoastta bokte. Vel Sámedikkis ii leat diehtu, gallis dan dahke.

– Dan lassin muhtumat leat bidjan e-poastta bokte maiddái dahje riŋgen Sámediggái ja muitalan iežas oaivila, muitala Koivisto.

Koivisto mielde báikki alde leamašan olbmot leat muitalan iežaset oaiviliid roahkkadit, muhto son ii dieđe, makkár dovdu olbmuin lea leamašan dilálašvuođas.

Gullandilálašvuođaide Koivisto ii leat ieš searvan, go su oaivilat áššis bohtet ovdan juo muđui politihkalaš barggu bokte.

– Mun in leat leamašan daid dilálašvuođain mielde, go mun jurddašan nu, ahte mun Sámedikki politihkkárin beasan gal muitalit iežan oaivila maiddái eará geainnu bokte.

Diehtu gullandilálašvuođain ii olahan buohkaid

Sámediggi lea ožžon máhcahaga olbmuin, ahte dilálašvuođain ii leat leamašan doarvái diehtu.

– Dat lea dieđusge hui váidalahtti, ahte gal dat koronaáigi dagaha buotlágan váttisvuođaid. Dieđusge dat, go olbmot eai oaidnal doppe gilis, de dat diehtu ii jođe nu hirbmat bures, muhto dat geat leat leamašan doppe, de lea gal boahtán máhcahat, ahte leat leamašan áibba buorit dat dilálašvuođat, dadjá Koivisto.

Koivisto mielde sii eai leat ožžon Sámedikkis njuolga máhcahaga dan birra, go gullandilálašvuođaid gárttai doallat gáiddusin, muhto son lea ieš gullan olbmuin, ahte dilálašvuođaide searvan ii leat leamašan buot álkimus.

– Buohkain eai leat kánske teknihkalaš dáiddut geavahit daid rusttegiid ja earálágan áppaid, maid dasa dárbbaša, čilge Koivisto.

Sámediggi lei vuhtiiváldán ovddalgihtii, ahte buohkat eai beasa searvat gáiddusgullamiidda. Dan dihte Sámediggái lei vejolaš riŋget, sáddet šleađgapoastta dahje reivve komissáraid válljemis.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission komissaariehdokkaat Marjaana Aikio, Heikki J. Hyvärinen, Irja Jefremoff, Juha Joona, Petteri Länsman, Yrjö Musta, Aslak A. Pieski, Irja Seurujärvi-Kari, Miina Seurujärvi ja Nils-Henrik Valkeapää.
Komissáraevttohasat leat Marjaana Aikio, Heikki J. Hyvärinen, Irja Jefremoff, Juha Joona, Petteri Länsman, Yrjö Musta, Aslak A. Pieski, Irja Seurujärvi-Kari, Miina Seurujärvi ja Nils-Henrik Valkeapää. Govva: Yle

Sámedikki dievasčoahkkin vállje guokte lahtu kommišuvdnii

Gullandilálašvuođaid ulbmilin lei čohkket dieđu das, mo olbmot jurddašit ja geaid sii háliidit oaidnit kommišuvnnas. Seammás gullamiiguin kártejedje, makkár čehppodaga álbmot vuordá komissárain.

Koivisto mielde komissáraid válljemis galgá vuhtiiváldit olu áššiid. Komissára galgá máhttit jurddašit proseassa ja dan ollašuhttima. Seammás son ferte vuostáiváldit dieđu, maid olbmot muitalit. Komissára galgá vihkkehallat daid áššiid ja dahkat evttohusaid, mo boahtteáiggis sáhtášii buoridit sápmelaččaid dili.

– Dieđusge das leat maiddái ollu eará áššit, maid ferte váldit vuhtii, nugo dat sohkabeliid dásseárvu.

Koivisto oaidná, ahte Sámedikki áirasiin lea ovddasvástádus árvvoštallat álbmoga oaiviliid komissáraid loahpalaš válljemis.

– Dashan ferte váldit hui ollu áššiid vuhtii ja dieđusge okta lea sámi álbmoga luohttámuš, mii dás boahtá, muhto juohke okta doppe Sámedikki dievasčoahkkimis dasto ferte ieš nugo árvvoštallat dan iežas mearrádusa, man dahká, muitala Koivisto.

Ulbmil gieđahallat ášši čuovvovaš dievasčoahkkimis

Stáhtaráđđi ásaha soabadankommišuvnna lagaš ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Kommišuvnnas galget leat dakkár lahtut, geain lea sierra čehppodat sápmelaččaid diliin, gielas ja kultuvrras.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnas galget leat oktiibuot vihtta komissára, main guokte vállje stáhtaráđđi, guokte Sámediggi ja ovtta Nuortalaččaid siidačoahkkin.

– Mii leat gal ságastallan maiddái stáhtaráđi ovddasteddjiiguin ja mii leat namalassii dás olles áigge doallan oktavuođa ja figgan maiddái heivehit dan áigetávvala nu, ahte mii sáhtášeimmet vehá nugo oktanaga dahkat dan mearrádusa, danin go das ferte váldit vuhtii nu máŋga iešguđetlágan ášši, čilge Koivisto.

Sámedikkis lea ulbmil mearridit komissárain čuovvovaš ja dán jagi maŋimuš dievasčoahkkimis, mii lea juovlamánus. Koronadilli goittotge váikkuha čoahkkima ordnemiidda, muhto dat leat Koivisto mielde áššit, maid ii vuos dieđe.

– Koronadilli lea dál mii lea ja mii gártat maiddái vihkkehallat, ahte sáhttitgo mii dákkár gáiddusčoahkkimis dákkár mearrádusaid dahkat, go dát lea nu issoras stuorra ja dehálaš ášši, vai galgatgo mii dasto vuordit, ahte mis lea čuovvovaš háve dakkár fysalaš čoahkkin, dadjá Koivisto.

Sámedikki ordnen gullandilálašvuođat komissáraid duohtavuohta- ja soabadankommušivdnii válljemis leat dál meattá. Iežas oaivila sáhtii muitalit sámediggái maid riŋgemiin, šleađgapoasttain dahje poasttain. Oktiibuot gullamiid ja riŋgema bokte oaivilaset ovdanbukte 22 olbmo. Sámedikki vuosttas várreságadoalli Anni Koivisto mielde komissáraid válljemis mearridit čuovvovaš dievasčoahkkimis. Jietna: Maiju Saijets / Yle

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä