Saame |

Korpijaakko-Labba: Metsälappalaisia ei yksilötasolla esiinny asiakirjoissa missään

Dosentti Kaisa Korpijaakko-Labba on tutkimassa metsäsaamelaistermin esiintymistä asiakirjoissa 1600-luvulta lähtien. Asia käy ilmi saamelaiskäräjien Lapin ely-keskukselle antamasta lausunnosta Kittilän lapinkylä -hankkeesta, jossa lainataan Korpijaakko-Labban vielä julkaisematonta käsikirjoitusta. Korpijaakko-Labban selvityksen mukaan metsälappalaisten ryhmä jää niin oikeudellisesti kuin käytännössäkin tyhjäksi.

Kaisa Korpijaakko-Labba
Saamelaiskäräjien lausunnossa lainataan dosentti Kaisa Korpijaakko-Labban vielä julkaisematonta käsikirjoitusta, jossa hän analysoi Juha Joonan artikkelia Kuka kuuluu alkuperäiskansaan – historian vastauksia tämän päivän kysymyksiin (Lakimies 4/2013). Kuva: YLE

Oikeushistorian dosentti Kaisa Korpijaakko-Labba Lapin yliopistosta on tutkimassa metsäsaamelaistermin esiintymistä asiakirjoissa 1600-luvulta lähtien.

Tämä käy ilmi saamelaiskäräjien vastikään Lapin ely-keskukselle antamasta lausunnosta Kittilän lapinkylä -hankkeesta. Lausunnossa lainataan dosentti Kaisa Korpijaakko-Labban vielä julkaisematonta käsikirjoitusta, jossa hän analysoi Juha Joonan artikkelia Kuka kuuluu alkuperäiskansaan – historian vastauksia tämän päivän kysymyksiin (Lakimies 4/2013).

Korpijaakko-Labban mukaan käsitteellä metsälappalainen tai metsäsaamelainen ei ole tieteellistä merkitystä eikä yhtymäkohtaa saamelaisten tunnettuun historiaan, saamelaiskäräjät kirjoittaa.

- Saamelaisessa folkloressa ei myöskään ole tietoa siitä, että Suomessa olisi ollut muinainen metsäsaamelaiskulttuuri ja mikä kyseisen kulttuurin kieli, kulttuurin piirteet ja elinkeinot olisivat olleet. Jotkut historioitsijat ovat nimenneet metsäsaamelaisiksi tai -lappalaisiksi sellaisia saamelaisia, jotka eivät ole harjoittaneet päätoimisesti poronhoitoa ja kalastusta, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja hänen avustajansa Suvi Juntunen kirjoittavat lausunnossa.

Metsäsaamelaistermi esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1845

Korpijaakko-Labban mukaan termi metsäsaamelainen esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1845. Sitä ennen maa- ja verokirjoissa ei hänen mukaansa eritelty lappalaisia tarkemmin.

- Tarkasteltaessa maakirjoja ja muita luetteloita 1600- ja 1700-luvuilta, maakirjat ja veronkantoluettelot eivät sisällä lainkaan erittelyä sen mukaan, oliko henkilö tunturi-, metsä- tai kalastajalappalainen. Henkilö oli lappalainen tai sitten hän mahdollisesti oli merkittynä uudisasukkaaksi, erilaisten veroluetteloiden sekavuus huomioon ottaen.

- Vuoden 1845 erityismaakirjassa mainitaan ensimmäisen kerran käsite ”metsälappalainen”, lappalaisten yhteisveron nimittäjänä, mutta siis vain otsakkeena ”Kalastaja-, metsä- ja tunturilappalaisten vero”. Erityismaakirjoissa ei luetella veronmaksajia henkilöittäin vaan ainoastaan yhteisveron summa, yhtenä ”kiinteistön osana ”metsälappalaiset”", Korpijaakko-Labba kirjoittaa.

"Metsälappalaisia ei yksilötasolla esiinny missään"

Tämän jälkeen seuraakin asiassa mielenkiintoisin vaihe, nimittäin siirrettäessä tarkastelu tavallisiin vuotuisiin maakirjoihin, erityisesti vuodesta 1845 lähtien, Korpijaakko-Labba analysoi.

- Yleensäkin ”lappalaisia” löytyy tuolloin enää vain Inarista, Enontekiöltä ja Utsjoelta. Tavallisissa maakirjoissa lappalaisten elinkeino tai elämäntapakin ilmoitetaan. Niissä Enontekiöllä oli ainoastaan ”muutto- eli tunturilappalaisia” (Flyttlappar, Fjällappar). Inarissa ja Utsjoella esiintyi tunturilappalaisia sekä kalastajalappalaisia.

Metsälappalaisia ei yksilötasolla esiinny missään, Korpijaakko-Labba väittää.

- Näin keisarillisen kirjeen mukainen ja erityismaakirjoihin otsikoksi jäänyt ”metsälappalaisten” ryhmä jää niin oikeudellisesti kuin käytännössäkin tyhjäksi.

Lainaus Korpijaakko-Labban kirjoituksesta sisältyy saamelaiskäräjien tammikuussa antamaan lausuntoon Lapin ely-keskukselle. Lausunto koskee Lapin ely-keskuksen lausuntopyyntöä ESR-hankehakemuksesta Kittilän lapinkylä sekä ESR-hankeanomusten käsittelyä yleisesti Lapin ely-keskuksessa.

Keskustele uutisesta

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä