Korpijaakko-Labba: Metsälappalaisia ei yksilötasolla esiinny asiakirjoissa missään
Dosentti Kaisa Korpijaakko-Labba on tutkimassa metsäsaamelaistermin esiintymistä asiakirjoissa 1600-luvulta lähtien. Asia käy ilmi saamelaiskäräjien Lapin ely-keskukselle antamasta lausunnosta Kittilän lapinkylä -hankkeesta, jossa lainataan Korpijaakko-Labban vielä julkaisematonta käsikirjoitusta. Korpijaakko-Labban selvityksen mukaan metsälappalaisten ryhmä jää niin oikeudellisesti kuin käytännössäkin tyhjäksi.

Oikeushistorian dosentti Kaisa Korpijaakko-Labba Lapin yliopistosta on tutkimassa metsäsaamelaistermin esiintymistä asiakirjoissa 1600-luvulta lähtien.
Tämä käy ilmi saamelaiskäräjien vastikään Lapin ely-keskukselle antamasta lausunnosta Kittilän lapinkylä -hankkeesta. Lausunnossa lainataan dosentti Kaisa Korpijaakko-Labban vielä julkaisematonta käsikirjoitusta, jossa hän analysoi Juha Joonan artikkelia Kuka kuuluu alkuperäiskansaan – historian vastauksia tämän päivän kysymyksiin (Lakimies 4/2013).
Korpijaakko-Labban mukaan käsitteellä metsälappalainen tai metsäsaamelainen ei ole tieteellistä merkitystä eikä yhtymäkohtaa saamelaisten tunnettuun historiaan, saamelaiskäräjät kirjoittaa.
- Saamelaisessa folkloressa ei myöskään ole tietoa siitä, että Suomessa olisi ollut muinainen metsäsaamelaiskulttuuri ja mikä kyseisen kulttuurin kieli, kulttuurin piirteet ja elinkeinot olisivat olleet. Jotkut historioitsijat ovat nimenneet metsäsaamelaisiksi tai -lappalaisiksi sellaisia saamelaisia, jotka eivät ole harjoittaneet päätoimisesti poronhoitoa ja kalastusta, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja hänen avustajansa Suvi Juntunen kirjoittavat lausunnossa.
Metsäsaamelaistermi esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1845
Korpijaakko-Labban mukaan termi metsäsaamelainen esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1845. Sitä ennen maa- ja verokirjoissa ei hänen mukaansa eritelty lappalaisia tarkemmin.
- Tarkasteltaessa maakirjoja ja muita luetteloita 1600- ja 1700-luvuilta, maakirjat ja veronkantoluettelot eivät sisällä lainkaan erittelyä sen mukaan, oliko henkilö tunturi-, metsä- tai kalastajalappalainen. Henkilö oli lappalainen tai sitten hän mahdollisesti oli merkittynä uudisasukkaaksi, erilaisten veroluetteloiden sekavuus huomioon ottaen.
- Vuoden 1845 erityismaakirjassa mainitaan ensimmäisen kerran käsite ”metsälappalainen”, lappalaisten yhteisveron nimittäjänä, mutta siis vain otsakkeena ”Kalastaja-, metsä- ja tunturilappalaisten vero”. Erityismaakirjoissa ei luetella veronmaksajia henkilöittäin vaan ainoastaan yhteisveron summa, yhtenä ”kiinteistön osana ”metsälappalaiset”", Korpijaakko-Labba kirjoittaa.
"Metsälappalaisia ei yksilötasolla esiinny missään"
Tämän jälkeen seuraakin asiassa mielenkiintoisin vaihe, nimittäin siirrettäessä tarkastelu tavallisiin vuotuisiin maakirjoihin, erityisesti vuodesta 1845 lähtien, Korpijaakko-Labba analysoi.
- Yleensäkin ”lappalaisia” löytyy tuolloin enää vain Inarista, Enontekiöltä ja Utsjoelta. Tavallisissa maakirjoissa lappalaisten elinkeino tai elämäntapakin ilmoitetaan. Niissä Enontekiöllä oli ainoastaan ”muutto- eli tunturilappalaisia” (Flyttlappar, Fjällappar). Inarissa ja Utsjoella esiintyi tunturilappalaisia sekä kalastajalappalaisia.
Metsälappalaisia ei yksilötasolla esiinny missään, Korpijaakko-Labba väittää.
- Näin keisarillisen kirjeen mukainen ja erityismaakirjoihin otsikoksi jäänyt ”metsälappalaisten” ryhmä jää niin oikeudellisesti kuin käytännössäkin tyhjäksi.
Lainaus Korpijaakko-Labban kirjoituksesta sisältyy saamelaiskäräjien tammikuussa antamaan lausuntoon Lapin ely-keskukselle. Lausunto koskee Lapin ely-keskuksen lausuntopyyntöä ESR-hankehakemuksesta Kittilän lapinkylä sekä ESR-hankeanomusten käsittelyä yleisesti Lapin ely-keskuksessa.
Keskustele uutisesta
Tuoreimmat: Saame
Kunta ei pysty järjestämään lain velvoittamaa saamenkielistä iltapäiväkerhoa Kaaresuvannossa: yhdenvertaisuusvaltuutettu tutkii asiaa
Hannele Pokka ja Kari Mäkinen ovat valtion komissaariehdokkaat saamelaisten totuus- ja sovintokomissioon – tutustu kaikkiin ehdokkaisiin tästä
Lappiin muuttaneen tanssijan Auri Aholan mielestä taiteen kentällä on äänessä elitistinen joukko
Ylen lastenohjelmaa on juonnettu inarin- ja koltansaameksi 10 vuotta – näin syntyy Unna Junná uhanalaisilla kielillä
Santa's Hotels aloittaa yt-neuvottelut: 93 työntekijää uhkaa lomautus
Rinteet ja ladut pysyvät toistaiseksi auki, mutta koronasulku iskee tunturikeskuksiin kovasti – "Ainoa toive on, että toimet purevat"
Näin hallituksen "sulkutila" vaikuttaa suomalaisten elämään
"Paras auto, mitä minulla on ollut", kehuu ivalolainen sähköautoilija – latausverkon puutteet estävät kasvua, vaikka sähköllä pärjää Lapissakin
Saamelaisesineistön palautus alkaa kansallismuseon näyttelyllä – museon ylijohtaja: "Tunnustamme sen, että kokoelmat kuuluvat saamelaisille"
Tunturikeskusten yöelämä on "kaukana normaalista", rinteissä näkyy lapsiperheitä – infektioylilääkärin mukaan väenpaljous lisää silti koronariskiä Lapissa