Saame |

Kritiikki saamelaispykälien poistamisesta ei yltänyt hallituksen esitykseen uudeksi metsähallituslaiksi – "Hyvin hankala tilanne"

Saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset loistavat poissaolollaan hallituksen esityksessä uudeksi metsähallituslaiksi. Ihmisoikeustutkija Heta Heiskanen ihmettelee tilannetta, sillä tuore kritiikki saamelaispykälien poistamisesta ei yltänyt hallituksen esitykseen ollenkaan.

Heta Heiskanen lea nuorra dutki ja Lappi Universitehta prošeaktaidea eadni.
Tampereen yliopiston ihmisoikeustutkija Heta Heiskanen. Kuva: Minna Näkkäläjärvi / Yle

Metsähallituslakiluonnoksesta katosi lain valmisteluprosessin kiemuroissa yksi kokonainen luku, joka vielä kevään 2014 lakiluonnoksessa kantoi nimeä "Saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset".

Hallitus hyväksyi torstaina esityksen uudeksi metsähallituslaiksi – ja saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityispykälät loistavat edelleen poissaolollaan. Tampereen yliopiston ihmisoikeustutkija Heta Heiskanen ihmettelee tilannetta.

– Kyse ei ole siitä, että ministeri tai valmistelijat eivät tiedä pykälien merkitystä. Useat tahot ovat vaatineet saamelaiskulttuurin heikennyskiellon ja muiden saamelaisten kotiseutualuetta koskevien pykälien palauttamista lakiin niin suullisesti kuin kirjallisesti. Kritiikkiä on annettu kuulemisten yhteydessä, mediassa ja sosiaalisessa mediassa, Heiskanen huomauttaa.

"Hallituksen lakiesitys pitää sisällään vanhentuneita tietoja"

Viimeisimmällä kuulemiskierroksella tänä syksynä muun muassa saamelaiskäräjät, oikeusministeriö ja yhdenvertaisuusvaltuutettu vaativat saamelaisten kotiseutualuetta koskevien pykälien palauttamista lakiesitykseen.

Saamelaisia koskevien erityissäännösten puolesta ovat lausuneet myös useat muut tahot, kuten Saamelaisneuvosto, saamelaisyhdistykset, paliskunnat ja Paliskuntain yhdistys. Näiden lisäksi esimerkiksi Ihmisoikeusliitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat antaneet tukensa pykälien palauttamiselle.

Nykyiseen hallituksen esitykseen tämä kritiikki ei kuitenkaan ole yltänyt, sillä esitys sisältää edelleen vuoden 2014 kuulemisten lausuntoyhteenvedon, ihmettelee ihmisoikeustutkija Heta Heiskanen.

– Kaikki se kritiikki, mikä viime kierroksella on tullut, ei ole hallituksen esityksessä nähtävissä. Vanhassa lausuntoyhteenvedossa ei näy siten esimerkiksi saamelaisten kotiseutualueen erityispykälien poistosta johtuva laaja kritiikki. Vanha yhteenveto on monin paikoin jopa harhaanjohtava, sillä se antaa ymmärtää esimerkiksi oikeusministeriön olevan tyytyväinen lakiluonnokseen. Tämä on hyvin hankala tilanne, Heiskanen sanoo.

"Ajantasainen tieto tulisi saada päättäjien korviin"

Heiskasen mielestä tuore kritiikki olisi tärkeää saada päättäjien korviin. Hän aikoo pyrkiä vaikuttamaan asiaan myös henkilökohtaisesti.

– On tärkeää varmistaa, että kansanedustajat saavat lausuntoyhteenvedon viimeisten kahden kierroksen kuulemisista ja saavat riittävät tiedot ymmärtää, kuinka tärkeää metsähallituslaissa on turvata saamelaisten alkuperäiskansanoikeudet. Teen omalta osaltani tutkijana yhteiskunnallista vaikuttamista, olen tähän asti ollut yhteydessä YK:hon tästä tilanteesta ja tulen olemaan sinne yhteydessä myös jatkossa, Heiskanen kertoo.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä