Säämi |

Kuldâl jienâ: Anarist huámmášij tállán, et čuoigâmluámuh láá álgám: kyesih láá lasanâm markkânist

Maadâsyemmilijn álgá kuulmâ oho pištee čuoigâmluámupaje ohhoost käävči.

Anna-Leena Pyylampi
Sämimuseo já Paje-Laapi luándukuávdáá Siida äššigâsâpalvâleijee Anna-Leena Pyylampi illood ko kyesih láá lasanâm, mut ij ááigu moonnâđ kaskoo olmoošjuávhu já kiävttá maaski. Govva: Anja Kaarret / Yle

Suomâst tuálih kiđđâluámu kuulmâ uásist. Ovdemustáá ohhoost käävči algâtteh luámus maadâsyemmiliih. Tállán vuossaargâ vuottui Säämi museo Siidast, et ulmuuh láá vuálgám joton. Sämimuseo já Paje-Laapi luándukuávdáá Siida äššigâspalvâleijee Anna-Leena Pyylampi muštâl, et lâi huššâ peivi, aaibâs ereslágán ko táválávt tääl koronaääigi.

– Táválávt láá lamaš muáddilov, motomin tuše love äššigâssâd, mut tääl lijjii 170 ulmuu, illood Pyylampi.

Äššigâssân láá syemmiliih já pärniperruuh. Siida lii čuoigâmluámulijd váldám nuuvt uáinun, et sii káávpán láá ornim falâlduvâid já meid párnáid miinii. Mudoi Siidast láá tárkká uárnejum koronaravvuuh. Siidast huolâtteh torvokooskâin já putesvuođâst, já meid väldih ulmuin noomâid pajas, jos sáttoo, et korona tobbeen vuáttoo, te pyehtih ulmuid váruttiđ.

– Tääl lii lamaš kal rávhulâš, koronavilkkukin ij lah almottâm maiden, muštâl Pyylampi.

Siida pargei pargopuhelimân lii lyeđejum Koronavilkku-heiviittâs.

Lii pyeri ko kyesih puátih, mut toh puátih kuávlust, kost Korona leevvân hirmâd liävttoin.

– Jiem mun kal poolâ, mut lii ruossâlâs tobdo, et jiem moonâ tohon kaskoo, kost láá ennuv ulmuuh. Ááigum toollâđ puorijd kooskâid, kevttiđ maaski já poossâđ kieđâid, loppeed Pyylampi.

Sämimuseo äššigâspalvâleijee Anna-Leena Pyylampi muštâl, maht sij huámmášii kuosij lasanem jo maadâsyemmilii tälviluámu vuosmuu peeivi. Jietna: Anja Kaarret / Yle

Kaisu Nikula
Hooteel Kultahovi eemeed Kaisu Nikula tuálá jieš čuoigâmluámu eskin cuáŋuimáánu loopâ pelni, tego lii hárjánâm. Govva: Anja Kaarret / Yle

Aanaar puárásumos hotellist, Kultahovist, ij lah ovdil čuoigâmluámu vuottum ennuv äššigâsah. Taan ohhoost láá kuittâg purâdeijeeh lasanâm.

Kultahovi eemeed Kaisu Nikula muštâl et, sij iä lah tađe eenâb valmâštâllâm čuoigâmluámu kuosij várás. Maneh siämmáánáál ko keessiv já čohčuv. Sii táálu lii tobdos purrâmušâst já tom tietih meid kyesih. Määlistmist kevttih ennuv páihálijd amnâsijd.

– Kalehan toh kyesih puátih teehin navdâšiđ já finniđ ereslágán purrâmušpuudâ ko táválávt, muštâl Nikula.

Kultahovi eemeed Kaisu Nikula jieš áigu viettiđ oho tälviluámu nuuvt ko ain ovdil-uv – pargoost.

– Must tot jieijjâm čuoigâmluámu lii táválávt talle cuáŋuimáánu loopâ pelni, iätá Nikula.

Hooteel Kultahovi eemeed Kaisu Nikula muštâl maht sij vyerdih tälviluámu kuosijd. Jietna: Anja Kaarret / Yle

Varrasamosat: Säämi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä