Säämi |

Kuldâl jienâ: Koškesvuotâ ij pilled luámánijd, mut soorijd kale puáhtá – Mattus-Issá: “Kalga oskođ já tuáivuđ, et šaddeh luámáneh”

Mäddin luámáneh láá jo laddâm, mutâ spesiaaltotkee mield tavveen kalga val muáddi oho vyerdiđ. Luhhoost kesikumeh já koškesvuotâ iä pyevti pillediđ luámánijd, mutâ šaddopaje puáhtá leđe uánihub.

Iisakki Mattus
Mattus-Issá ij lah val iällám keččâmin maggaar lyemetile lii. Sun kuittâg tuáivu, et šaddeh luámáneh. Govva: Marko Uskelin / Yle

Kesikumeh, koškesvuotâ já korrâ piegah. Taat puáhtá leđe motomin ulmuid já elleid unohâs, mutâ nabai muorjijd?

Mattus-Issá, Iisakki Mattus, ij lah val iällám jeegist keččâmin maggaar lyemetile lii. Sun arvâl, et ij hirmâd pyeri kuittâg sii jolgâjeegijn, tast ko láá lamaš korrâ piegah já talle vuot koškešooŋah, ijge lah arvam tuárvi.

– Tääbbin maaŋgâ ive lamaš nuuvt, et iä lah lamaš luámáneh, sun iätá.

Motomeh eteh, et talle ko lyeme kukkee já ko tast rekinist kuttâ oho, te kolgâččij leđe laddâm. Mattus arvâl, et náávt tot suullân lii.

Motomeh vist eteh, et talle ko kiehâ jaska kukkâmist, te talle lii čorohâžžân. Mattus ij lah kuullâm kievâid ollágin vala, mutâ tuoivâ šiev lyemekeesist iälá ain.

– Kalga oskođ já tuáivuđ, et šaddeh luámáneh, sun tuáivu.

Hillanälvikkään syömä hilla
Tavveen Säämist luámáneh iä lah val laddâm, mutâ oho keččin kannat jo elâččiđ keččâmin jeegist. Govva: Anni-Saara Paltto / Yle

Huhtamella: “Talle ko kievânjuolâs kukkee, te talle älgih luámáneh-uv leđe laddâm”

Avveellâš Raili Huhtamella ij lah vala ubâ viišâm elâččiđ keččâmin láá-uv jo laaddâheh jeegist.

– Kenski oho keččin moonnâm keččâđ, et maggaar tile lii ko must lii ohtâ taggaar saje kost laaviim eelliđ keččâmin, ko tobbeen tooláá läddih.

Huhtamellast lii čielgâ merkkâ mast tiätá kuás lyeme láddá.

– Talle ko kievânjuolâs kukkee, te talle älgih luámáneh-uv leđe laddâm. Taat ihe oro lemin taggaar, et ij toolâ tiäivás ko tääl jo kievânjuolâs kukkee.

Kuldâl maid Mattus-Issá já Raili Huhtamella muštâlává luámánijn. Jietna: Anja Kaarret / Yle

Totkee: kesikumeh iä luámánijd pilled, mutâ soorijd puáhtá

Luánduriggodâhkuávdáá Luke spesiaaltotkee Rainer Peltola muštâl, et veikkâ tágáreh kesikumeh láá lamaš, te vala ij taarbâš tast murâštiđ, et myerjih iä šodâččii.

– Koškesvuotâ já kesikumeh tovâtteh eromâšávt soorijd tom, et myerjih iä šoodâ nuuvt styeresin, tast ko myerjist kuittâg paijeel 80 prosenttid lii čääci.

Erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskus
Spesiaaltotkee Rainer Peltola muštoot, et lyeme ij lah nuuvt herkki koškesvuotân ko maid veikkâ sareh. Govva: Luonnonvarakeskus

Jis lii kuškâd, te šaddo smiättá, et kuus tom čääsi kannat pieijâđ. Tavveen sareh láá val nuuvt viseheh, et jis tääl arva, te šodâččii vissásávt stuorrâ já njaalgâ sareh. Jis ij arve, te myerjih láá máhđulávt tagareh pippâr stuárusiih, čielgee Peltola.

Peltola mield lyeme ij lah nuuvt herkki koškesvuotân ko jeegih vyerkkejeh čääsi.

– Mutâ jis lii hirmâd liegâs ko lyeme láddá, te talle šaddopaje lii uánihâš já lyemmejeijei šadda huáppu. Já kalehân tot-uv hyenes peeli lii, et ko lii kume, te luommim lii korrâ pargo, sun iätá.

“Tavveen mana kuittâg okko teikkâ nubbe-uv ovdil ko lyeme láddá”

Mäddiláá Ranua kuávlust láá motomeh ovtâskâs laddâm luámáneh kavnum já spesiaaltotkee Rainer Peltola arvâl, et oholoopâ ääigi tobbeen pesâččij jo olmânáál luommiđ. Tavveen Säämist ij vala kuittâg taarbâš lyemeiäbbárijd ruggâđ skaapist.

– Tavveen mana kuittâg okko teikkâ nubbe-uv ovdil ko lyeme láddá, mutâ pakkâšooŋah pyehtih tom-uv huáputtiđ, sun muštâl.

Peltola mield taan ive ij kuittâg lah puátimin siämmáá šiev lyemeihe ko tijmá.

Kuldâl lase anarâš saavâid tääbbin.

Varrasamosat: Säämi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä