Sápmi

Kulkuri-Jusse lei golgolaš, gean muitet davvin ain bures – sus lei erenoamaš máhttu oažžut gáfe, borramuša ja ijastallanbáikki

Video: Johan Sigurd Högberg
Kulkuri-Jusse Ohcejogas jáhkkimis jagis 1990. Video: Niilo Aikio

Amas golgolaš iđii gaskasuopmelaš dálu šilljui golggotmánu 16. beaivvi jagi 1999. Moadde tiimma maŋŋelis almmái lei jápmán. Gii son lei?

Golggotmánu gaskamuttu lávvardatveaiggi beaivváš báittii čáppat Gaska-Suomas Uurainen gilis. Dalle lei jahki 1999. Pokela isit lei bealdobargguin ja dálu eamit fas čuovui lássaráigge, go alit obbabiktasii gárvodan almmái lahkonii. Albmás lei smávva rehppo sealggis ja son váccii gulul sáttogeaidnoráigge. Son lei dego juovlastállu guhkes ránes sepmoniin ja čurggodan vuovttaiguin.

Go almmái ollii uvssa duohkai, de son muitalii, ahte lea vázzimin Ohcejogas Hankoi. Dálu eamida, Marja Pokela, vuosttas jurdda lei, ahte nuhan mii leat buohkat. Albmá ságat eai orron jáhkehahtti.

Marja Pokela katsoo tuvan ikkunasta pihatielle
Marja Poikela čuovui lássaráigge, mo Johan Högberg, Kulkuri-Jusse bođii gulul sin dálu šilljui. Govva: Jarkko Riikonen / Yle

Golgolaš bivddii čáhcelása ja háliidii veháš vuoiŋŋastit. Dálu eamit bivddii su sisa ja fálai gáfe vuodjaláibbiin. Guossi logai láđi ja jearahalai báikki varrasamos ođđasiid.

Son bivddii dálu isidis lobi basadit ja nu golggolaš beasašii gáddesávdnái basadit. Dálu boares ránnjá Veikko Pokela bođii dállui. Albmát molso jurdagiid gaskaneaset ja iige guhkáge, go amas johtti lei bibmon ja sutnje lei maid fállon ijastallansadji.

Dálu eamit ii geargan láhčit saji go almmái lei jápmán gáddesávnni gurrii. Son lei 78-jahkásaš Johan Sigurd Högberg. Sámit dovde dán albmá Välimäki Jussen dahje Kulkuri-Jussen. Dán jagi su riegádeamis dievai 100 jagi. Son lei okta maŋimuš ámmátgolggolaš Suomas.

Välimäki Jusse jođii badjelaš golmmalot jagi áigge Suomas ja maid ránnjáriikka luottaid mielde. Son vánddardii guokte guhkes mátkki jagis, nubbe geardde váccii ja nubbe geardde sihkkeliiguin.

“Bivddan čilget, gii dát almmái lea”

“Juos dis lea báhcán váivvidit dat, gii dát almmái lei, gii finai din luhtti jápmimin, sádden mielddusin artihkkalis kopiija, mas čielgá ollu.”

Várreduopmár Jussi Lauerma čálii Pokela dálu olbmuide reivve Ohcejogas 28.3.2000. Reivve mielddusin lei Lauerma Lapin Kansa -láđđái čállin muitočálus Kulkuri-Jusses.

Johan Högbergin muistokirjoitus Lapin Kansassa.
Jussi Lauerma muitočálus Lapin Kansa -láđis. Govva: Antero Isola

Lauerma oahpásmuvai Kulkuri-Jussii go barggai Ohcejogas vuoigatvuođaveahkkin. Boarrásut boles Toivo Välimäki attii Lauermai 1980-logu álggus bargun čielggadit dan, gii Ohcejogas buohkaide oahpis almmái duođalaččat lei.

Välimäki lei fuolahan golgolaččas máŋgalot jagi áigge. Son lei fállan Jussii barggu, ijastallansaji ja biepmu. Jusse máhcai ain mátkkiin Gáregasnjárgii Välimäki báikái. Su dovde dan áigge Välimäki Jussen. Välimäki lei boles, muhto son ii dovdan Jusse duogáža. Son lei čállán Jussii eahpevirggálaš duođaštusa:

“Dát lea golggolaš Johan Sigurd Högberg, iige son vaháguhte geange.”

Dat báberbihttá lei duođai dárbui, go bolesat birra Suoma háliidedje diehtit, gii son lei.

Högberg gárttai Roavvenjárgii Lappi guovddášbuohccevissui go lei sakka galbmon, ja dalle dárbbašuvvuige virggálaš duođaštus das, gii son lea. Rehket dagahii váttisvuođaid go ii lean diehtu, mii lei su ruovttugielda.

– Byrokratiija časkkii albmá, geas ii lean ruovttubáiki gosge, muittaša Jussi Lauerma.

Dan maŋŋá Välimäki háliidii fidnet Högberg mannu gieldda lahttun vai boahttevuođas ii šat boađášii seamma dilli go lei Roavvenjárggas, ja nu son oččošii maid seamma sosiálaovdduid go earátge Suomas.

Jussi Lauerma mökkinsä terassilla.
Jussi Lauerma mielas Kulkuri-Jusse lei dohkkehuvvon ohcejohkalažžan oalle bures. Govva: Eija Heikkilä / Yle

Lauerma veahkehii čielggadit Högberg dieđuid, ja nu son oaččui iežas sávaldaga mielde Suoma čearddalašvuođa ja son šattai ohcejohkalažžan. Seamma oktavuođas son oaččui maid Ohcejogas boares boarrásiidsiiddas ássanvistti, muhto doppe son ii loaktán.

Ruovtturiika Ruoŧŧa bázii

Högberg lei riegádan 1921 Ruoŧas, Ilsbo-nammasaš gilis. Ohcejohkii dan gilis lea mátki sullii 1 200 kilomehtera.

Son lei eanadoalli bárdni, muhto ii háliidan soahtebálvalusa maŋŋá bargat dálu lossa bargguid, vaikko dálu isit nu sávaige. Son ásai 1950-logus Östersundis ja vuvddii doppe hálgguid.

Kulkuri-Jussi kahden lapsen kanssa talon pihamaalla.
Välimäki šiljus. Jusse orui dán dálus, mii oidno duohkin. Govvejeaddjis ii leat diehtu. Govva: Kuvaaja ei tiedossa.

Högberg ii dihtton šat 1950-logu gaskamutto maŋŋá Östersundis. Doppe muhtimat árvaledje, ahte son lea jápmán. Högberg lei báhcán olbmuid millii, go vel 1990-logusge árvaledje dan, mii sutnje livččii dáhpáhuvvan. Maŋimuš dieđut su Ruoŧa áigodagas leatge Östersunddas. Muhtin dieđuid mielde son lei dan maŋŋá Davvi-Ruoŧas, gos su bargu lei boaldit muoraid čitnan (su. miilunpolttaja).

Dan maŋŋá leige máŋggaid jagiid boddu ovdalgo son dihttui Suomas 1962. Dalle son reŋgui Siggávuonas Anáris. Doppe son jođii Gáregasnjárgii. Välimäki, gii lei bolesin doppe, válddii golgolačča vuostá.

Kulkuri-Jussi tutkii polkupyöräänsä.
Jussii ledje dehálačča duolbmansihkkelat. Son sihkkelasttii gitta Dánmárkkus. Govvejeaddjis ii leat diehtu. Govva: Kuvaaja ei tiedossa

Jussi Lauerma dutkkai Välimäki-Jusse dahje Kulkuri-Jussi eallima, de son gávnnahii, ahte Jusses ledje guokte oappá eallimin Ruoŧas. Oappát leigga hirpmástuvvan go viellja leige eallimin. Soai deaivvadedje Jusse oktii 1980-logus. Lauerma muitala, ahte oaidnaleapmi ii lihkostuvvan bures.

Kulkuri-Jusse geavahii muittu bargoneavvun

Maŋimuš bottut Uurainen gielddas leat buorre ovdamearka Kulkuri-Jusse hárjánan dábiin oažžut gáfe, borramuša ja ijastallanbáikki.

– Son lei duođai ámmátolmmoš das, muitala Jussi Lauerma.

Su muitu lei nu buorre, ahte dat lei eahpedábálaš. Son muittii olbmuid namaid, čujuhusaid ja šaddanáiggiid. Su fierpmádat lei ohcejohkalaččat, sin oahppásat ja fuolkkit máddin ja máttas fárren ohcejohkalaččat.

– Juos gii nu muitalii Kulkuri-Jussii, ahte su eadni lea Lumijokis, nu ii das mannan guhká go son lei doppe uvssa duohkin, boagusta Lauerma.

Johan Högberg vuonna 1994.
Jusse galledeamen oahpaheaddji Kyllikki Antila ruovttus juovllaid áigge 1993. Govva: Kuvaajasta ei ole tietoa

Son beasaige sisa álot go muitalii dearvvuođaid Ohcejogas. Go son hállagođii dálu veagain, de fargga lei gáffegohpa njuni ovddas ja go son váidalii borranmiela, de olbmot bivde su borramušbeavdái. Son oaččui ijastallansaji fas nu, ahte álggii nohkastattat vaikko beŋkii.

– Son sáhtii dadjat nu, ahte váldá váimmus go lea nu guhkes mátkki vázzán. Ii das eará sáhttán go láhčit mátkkálažžii saji, muitala Lauerma.

Kulkuri-Jusse ii láven suoládit iige gielistit. Son ii maid juhkan viinna mátkkiid alde iige sus lean dieđuid mielde romantihkalaš gaskavuođat geainnage.

Johan Högberg kahvipöydässä.
Jusse boradeamin. Govva: Kuvaajasta ei ole tietoa

Mo Högberg oaččui buddestatnamaidis?

Gáregasnjárgalaš Maire Luukkanen muitá, go vuosttas geardde deaivvadii Kulkuri-Jussiin 1960-logus. Son ásai Roavesavvonis ja sis lei stáhta telefonguovddáš ruovttus.

Ovtta beaivve sin ránnjá viegai olles fártta Luukkasa ruktot. Luukkanen jearai, ahte mii lea heahtin. Ránnjá muitalii, ahte sin geahčai bođii dakkár amas almmái ja son ii dieđe gii dat lea. Almmái leai jearran idjadanbáikki sus. Ránnjá lei dolvon álbmá olgosávdnái ja steŋgen uvssa, nu ahte almmái ii beassan olggos.

Ránnjá riŋgii bolesii Toivo Välimäkii, guhte bođii ja manai sávdnái albmá lusa. Almmái muitalii bolesii, ahte isit lei lohpidan sutnje ijastallansaji ja lei steŋgen uvssa, nu ahte son ii beassan gosage. Välimäki hásttii albmá iežas fárrui Gáregasnjárgii. Áiggi mielde olbmot dovdagohte su Välimäki Jussen.

Maire Luukkanen istuu keittiön pöydän ääressä.
Maire Luukkanen oahpásmuvai Kulkuri-Jussii dálánaga go son bođii Gáregasnjárgii. Guktot leigga Toivo Välimäkis barggus. Govva: Antero Isola

Maire Luukkanen muittaša Kulkuri-Jusse. Anneli Lappalainen jearahallá. Jietna: Anneli Lappalainen / Yle

Mo Välimäki-Jusses dalle bođii Kulkuri-Jussi? Gáregasnjárgalaš fitnodatdoalli, ovddeš rádjesoalddát Raimo Lehtosalo diehtá dasa vástádusa. Ođđa namma darvánii sutnje, go Lehtosalo lei govven Jusse ja čállán gova vuollái nama Kulkuri-Jussi. Jusse liikui nammii.

– Dat lea buorre namma, válddán dán atnui, muittaša Lehtosalo maid Jusse dajai namas.

Ohcejohkalaš Antero Isola lea čoaggán Jusses dieđuid ja čuovgagovaid, go dutkkai su maŋimuš eallinjagiid áigge. Isola muitá mo Jusse suhtihii, go su gohččodedje Välimäki-Jussen.

– Ii olbmo sáhte nammadit ovtta bargoaddi mielde, mun lean Kulkuri-Jussi, son dajai Isolai.

Kulkuri-Jussi istuu penkillä saappaat jalassa talon eteisessä
Kulkuri-Jusse lei oahpes guossi Maire Luukkasa ruovttus. Govva: Kuvaaja ei tiedossa.

Ohcejohkalaččat muitet velge Kulkuri-Jusse

Johan Sigurd Högberg jápmimis lea dál 22 jagi áigi. Ohcejogas muitet velge su oalle bures. Ovdamearkan das lea Facebook-siidu, gos čájehit ohcejohkalaččaid boares čuovgagovaid. Dohko leat olbmot čállán Jusse birra badjelaš čuođi kommeantta. Dat lea ollu go gielddas leat ássit sullii 1 200.

Su muitet buoremusat vázzindábis, go son šlivggui gieđaid duohkut deike ja das go son álot gárvodii alit obbabiktasiid.

Son lei hui berostuvvan eanandiehtagis ja dovddai Suoma báikegottiid vuđolaččat.

Ohcejohkalaš girječálli ja ovddeš doaimmaheaddji Niilo Aikio muitá, ahte Jusse čohkkái kafeas muhtin amas bárain seamma beavddis.

– Ássabeahttigo doai dan vilges dálus, mii lea geainnu olgeš bealde, son jearralii báras fargga.

Dat amas bárra lei hirpmástuvvan go Kulkuri-Jusse máhtii oanehaš ságastallanbottoža maŋŋá govvet sudno ruovttubáikki ja dálu hámi.

Välimäki-Jusse muite maid das, ahte son livččii hállan máŋggaid gielaid. Dan lassin sus lei baggu bárraloguide, nu ahte fertii ovdamearkka dihtii juhkat gáfe álot guokte gohpa ja gáfe jugadettiin bidjalit njálbmái guokte sohkarbihtá.

Okta muitalus su birra laktása f-bustávvii. Jusse muitet máŋgasat dadjan, ahte f-bustávva lea suomagielas dušši, go dan geavahit dušše ovtta dahje guovtte sánis: pesufati ja kuplafolkkari.

Johan Högberg vuonna 1994.
Kulkuri-Jusse jagis 1994. Govva: Antero Isola

“Son lei almmái, gii dušše háliidii johtit”

Ohcejohkalaččat válde Jusse ruoktot vuostá dávjá ustitlaččat. Dat dihtto máŋggain muitalusain.

– Jusse lei olmmoš, gii háliidii dušše johtit. Son oinnii ja muittii olbmuid, guovlluid ja daidda laktáseaddji luottaid, Niilo Aikio muitala.

Muhtin olbmuid mielas Kulkuri-Jusse lei riehpu, gii lei olbmuid buorredáhtolašvuođa veagas. Su lávejedje maid givssidit muhtimin.

Su eallimii laktásit maid fearanat, go son ovdamearkka dihtii dálvit lei hejot gárvodan, ahte lei galbmon.

Johan Högbergin hautajaistilaisuus.
Ohcejoga báhppa Arto Seppänen vitkkai Johan Sigurd Högberg Gáregasnjárgga kapeallas. Govva: Kuvaajasta ei ole tietoa

Kulkuri-Jusse maŋimuš vuoiŋŋadanbáiki lea Gáregasnjárgga girkogárdi, seamma ráiddus ovttas Toivo Välimäkin. Son hávdáduvvui guovvamánus, garra 40 gráda buolašbeaivve, muittaša Luukkanen.

Luukkanen lei vuosttasiid joavkkus, gean Jusse deaivvadii Gáregasnjárggas. Son maid sáhtášii Kulkuri-Jusse maŋimuš mátkái.

– Mun gurbon Jusse gutnaurdna askkis kapeallaid ja girkogárdái.

Johan Högbergin hautakivi.
Kulkuri-Jusse maŋimuš vuoiŋŋadanbáiki lea Gáregasnjárgga girkogárddis. Govva: Antero Isola

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä