Säämi

Kuobžâ-Saammâl tuoivâ Säämi jiešhaaldâšmist ij olášum reiváin ijge president Kekkonen teivâdmáin – maajeeldpuátteid paccii kuittâg muštâlusah

Sammeli Morottaja
Kuobžâ-Saammâl čáálá reeivâ president Urho Kekkosân. Reivâstis Saammâl koijâd puávtáččij-uv hiärrá president väldiđ suu vuástá Helsigist. Govva: Yle

Kuobžâ-Saammâl lâi tutâmettum toos, ko sämmiliih iä peesâm meridiđ jieijâs aašijn. Sun ij poollâm ovdediđ jurduidis kidâ Suomâ hovdáid.

Táálááh ulmuuh tobdeh Kuobžâ-Saammâl ađai Sammeli Morottaja eromâš persovnin. Mut suu puáhtá kočodiđ meid jieijâs ääigi sämiaktivistin, kote ij poollâm ovdediđ jurduidis kidâ Suomâ hovdáid.

Kuobžâ-Saammâl šoodâi ive 1899 Lemmee Čuáđgijäävrist. Eeji jäämmim maŋa uási párnáin karttii huutolâžžân já Kuobžâ-Saammâl lâi ohtâ tain, muštâl Kuobžâ-Saammâl alge Kuobžâ-Saammâl Matti, Matti Morottaja, kote čaalij eellimkeerdi ejistis. Taat lii vuosmuš anarâškielâlâš eellimkerdi.

Kuobžâ-Saammâl ij kuássin lamaš fáárust kieldâpolitiikast ige seervijn, ko ton ääigi ij puáhtám jieijâs pieijâđ maaŋgâ áášán. Suu mielâst lâi kuittâg tehálâš ovdediđ Säämi aašijd.

– Ijge tot tađe kommeeb aktivisti lam, mutâ ain jis kiinii poođij sahhiittâllâđ, te talle tot ain mainâstij mon uáivilist sun lii, iätá Morottaja.

Kuobžâ-Saammâl lâi čuávvum Säämi aašijd talle ko taid algii ovdediđ 1970-lovo aalgâst. Sun uásálistij jo talle čuákkimân, moos pottii Helsig- já läänihaldâttuv hiäráh.

Taan čuákkimist Kuobžâ-Saammâl koijâdij vuossâmuu tove ministerijn já eres hiäráin, et puávtáččij-uv Säämi aašijd tipšođ siämmáánáál ko Ålandist. Maŋeláá sun koijâdij Kekkosist, puávtáččij-uv Suomâ laavâid mutteđ nuuvt, et sämmilijn liččii siämmááh vuoigâdvuođah ko Åland suollust já ulmuin láá.

– Kekkonen smietâi tom já eeđâi, et tot lii váhá vaigâd, ko sämmiliih ääsih piäđgui tääbbin eres ulmui juávhust, et taid ij pyevti nuuvt verdidiđ. Tomhân eeči-uv koolgâi tuhhiittiđ, et ij älkkee šoodâ leđe, muštâl Kuobžâ-Saammâl Matti.

saamelaiset ja kekkonen
Kuobžâ-Saammâl juávhuinis Kekkos kulen Helsigist. Govva: Sammelin laki -dokumentti

Toimâtteijeeh ellii uáli távjá Samudjäävrist sahhiittâlmin Kuobžâ-Saammâl. Ohtii toimâtteijee halijdij kuullâđ sämmilij uáinu Suomâ jiečânâšvuođâst.

– Eeči eeđâi, et sämmilijn ij kale lah jiečânâšvuotâ, tom ij pyevti nabdeđgin, ko mij ep paste meridiđ mongin ääšist maiden.

Kuobžâ-Saammâl lâi tutâmettum meid toos, maht sii kuávlun pottii kyelipivdeeh, lodásteijeeh já lyemečuággeeh.

– Tast maŋa ko automaađij šoodâi 1970-lovo aalgâkeččin, te uđđâ luodâ mield puáđiškuottii veik magareh pivdeeh. Toh kyelikárbáiguin pottii já suoppuu eeji jotteesoojijd, muštâl Matti Morottaja.

“Škovlâ lii pilledâm Säämi párnáid”

Kuobžâ-Saammâl lâi tom uáivilist, ete tallaa ääigi škovlâ pilled Säämi párnáid.

– Tot eeđâi, et ko láá tobbeen škoovlâst čiččâm ihheed, te toh iä määti innig Säämi pargoid ollágin. Finniižeh-uv tuulâgin meecist? Škovlâ lii pilledâm säämi párnáid.

Kuobžâ-Saammâl tiäđust-uv arvâlij, et áášán ferttee maidnii porgâđ, já nuuvt sun elâččij škoovlâst muštâlmin máttáátteijei jurduidis.

– Eečiba moonâi škoovlân já eeđâi máttáátteijei, et maht škovlâ pilled Säämi párnáid já tain iä šoodâ olmâ ulmuuh, moh piergiiččii Säämist.

Sun iävtuttij, et škoovlâst puávtáččij máttááttiđ Säämi pargoid, tego ovdâmerkkân riävskákielâi čoonnâm. Máttáátteijee kuittâg eeđâi, et sun ij tain aašijn meerrid.

Video: kuobžâ-saammâl
Kuobžâ-Saammâl ij vuálánâm jis kiinii keččâlij suu vuárnuttiđ, ij veikkâ maggaar stuorrâ hiärrá ličij lamaš. Sammelin laki -dokumentti lii uáinimnáál Yle Areenast Video: Yle Areena

Oonij áárvust Säämi pargoid já eellimvyevi

Kuobžâ-Saammâl poorgâi eelimis ääigi maaŋgâlágánijd pargoid. Sun lâi puásuialmajin, kävppiijâžân, maađijpargoin já reŋgân. Suu mielâst kuittâg motomeh pargoh lijjii pyerebeh ko nubeh.

– Puásuipargo lâi eeji mielâst áinoo olmâ pargo já eellimvyehi. Kuálástem já riävskápivdo lijjii tuše šiev tiänás lasseen. Tot oonij áárvust tom puásuitile.

Kuobžâ-Saammâl lâi čepis mainâsteijee, mutâ sun meid keksij ennuv jieijâs eđâlduvâid.

– Tot lâi čeppi keksiđ ain tagarijd eđâlduvâid monnii ääšist. Tego tot-uv, et iä puoh kiäláseh lah tuođâ, jis ij lamaš oskomin já epidij, et tuot kal ij tääiđi sárnuđ tuođâ”

matti morottaja
Kuobžâ-Saammâl Matti, Matti Morottaja čaalij eellimkeerdi ejistis. Sun muštá pyereest eejis muštâlusâid. Govva: Vesa Toppari / Yle

Morottaja muštâl oovtâ mainâs, mii kovvee suu mielâst eromâš pyereest Kuobžâ-Saammâl luándu. Motomin ohtâ saksalâš nissoon poođij Samudjáávrán, ige tot mahten vuálgám meddâl, veikkâ ulmuuh keččâlii ettâđ, et tääl jo kolgâččih vyelgiđ. Kuobžâ-Saammâl tuulhâi toos ollásávt, sooitij poolisân já eeđâi “täällä on huutavan ääni korvessa”, já forgâ pooliseh pottii já valdii ááhu fárusis.

– Tot kovvee tom eeji vyevi. Tot halijdij, et ääših kalgeh latkiittiđ, ige pááccám smiettâđ innig meendu kuhháá.

“Ennuv ličij val pargo porgâhánnáá ovdil ko lii tuárvi pyeri”

Matti Morottaja juurdâš, et Säämi ääših láá kale ovdánâm čuuvtij tai iivij ääigi. Kuobžâ-Saammâl tuoivâ Säämi jiešhaaldâšmist ij lah kuittâg vala olášum. Morottaja mielâst láá-uv val ennuv pargoh porgâhánnáá ovdil ko lii tuárvi pyeri.

– Tom puáhtá tiäđust-uv jurdâččiđ kuhás teikkâ alda, et kalga finniđ jo-uv puoh puorijd teikkâ uási pyereest. Muu mielâst sämmilijn kolgâččij leđe sajâdah tääbbin Suomâst staatâst já kieldâhaldâttâsâst vâi sämmiliih pyehtih jieijah meridiđ jieijâs aašijn.

Kuldâl maid Kuobžâ-Saammâl Matti muštâl ejistis. Sun muštá val pyereest eejis mainâsijd já muštâlusâid. Jietna: Sáárá Seipiharju / Yle

Taat artikkâl lii uási Yle Säämi kielâoho siskáldâsâin.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä