Sää´mjânnam |

Kuvddâl jiõn: Ođđ sääʹmǩiõllsaž Äʹvvceeʒʒaž-single ǩeäčč saaʹmi pueʹttiäigga – õhtt laulli artiistin mušttal saaʹni tuâǥǥain

Suõmmeei Mio Negga da sääʹmartiist Pauliina “Päälaǥ” Feodoroff, Anna “Äʹnn” Lumikivi da Tiina “Kreʹstten” Sanila-Aikio lie õlmstâttam single Äʹvvceeʒʒaž, koin prääzkjet saaʹmid. Single ǩeäčč meer pueʹttiäigga veâhsseeʹl da uuʹdeeʹl räämm da tuäiv ođđ ääiʹj ooudâst.

Tiina Sanila-Aikio opettaa koltansaamenkieltä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.
Tiina Sanila-Aikio Sanila-Aikio lij laulli teeʹksti tueʹǩǩen õõutâst Pauliina Feodorooffin da Anna Lumikiviʼin. Govva: Suvi-Tuuli Fofonoff

Säämas lij õlmstõttum ođđ musikk, mâʹst nellj sääʹmartiist piʹjje sij čeäʹppvuõđ õʹhtte. Äʹvvceeʒʒaž-nõmmsaž laaul lie tuejjääm artiist nõõmin Päälaǥ, Kreʹstten da Äʹnn.

Õhtt tän laulli artiistin Tiina "Kreʹstten" Sanila-Aikio mušttal, što laulli kuʹlleš vuõssmõs vuâra juʹn pâʹjjel vitt eeʹjj mââiårra, ko sääʹm-muʹzei Ääʹvv ääʹveeš Njauddmest, Taarâst. Sanila-Aikio lij laulli teeʹksti tueʹǩǩen õõutâst Feodorooffin da Lumikiviʼin.

– Mij raajim tän laulli Äʹvv-muʹzeei ääveempoodd vääras da teʹl smiõʹttem, mäʹhtt äʹvv-sääʹnn vuäitči käunnʼjed tän laullʼjest da mäʹhtt vuäitčim ǩiõttʼtõõllâd tõin laullʼjin mij saaʹmi historia leʹbe ânnʼjõžääiʹj, mušttal Sanila-Aikio.

Nõmm Äʹvvceeʒʒaž šõõddi, ko Sanila-Aikio kaauni lååʹdd nõõm sääʹnnǩeeʹrjest. Äʹvv miârkksaavv čuõv, koon vuäitt vueiʹnned luâđast ouddmiârkkân čääʹʒʒooʹlsest. Tõt uuʹdi Sanila-Aikiooʹje jurddi ǩiõttʼtõõllâd Sääʹm kääuʹc eeʹjjääiʹj. Feodoroff da Lumikivi ǩeeʹrjte jiijjâz tiivtid.

– Ääʹvv vuäitt vueiʹnned ouddmiârkkân čääʹʒʒ âʹlnn. Ouddmiârkkân vuäitt vueiʹnned peeiʹv leʹbe peiʹvvčuõv leäʹdǧǧmen jääuʹr âʹlnn. Määŋg vuâra peiʹvvčuõvv symbolisâstt oummid räämm leʹbe puõʹtti ääiʹj leʹbe tuäiv. Mäʹhtt tõn äʹvv vuäitt kuâsttjed jeeʹres eeʹjjaaiʹji? Skammääiʹj jeäʹp vueiʹn peeiʹv, leâša mäʹhtt teʹl vuäitči vueiʹnned, ko kuuitâǥ luâđast jååʹttep da toʹben vueiʹttep hoʹhssjed ääʹvv, smeâtt Sanila-Aikio.

Äʹvvceeʒʒaž-single pohtt čuõv skaaʹmme. Tååimteei Erkki Gauriloff mainstââʹtt Tiina "Kreʹstten" Sanila-Aikio ođđ musiikk pirr. Jietna: Erkki Gauriloff / Yle

Koolm sääʹmartiist õhttsažtuâjj

Laaul lij õlmstõttum skamm-mannu 19. peeiʹv Spotify- da iTunes-kääzzkõõzzin di tääuʹjmõs jeeʹres digitaalʼlaž vuâđain.

Äʹvvceeʒʒaž-laulli suõm lij tuejjääm Mio Negga Ruõcc beäʹl Sääʹmest.

– Mooštan tobddi, ko vuõss vuâra loʹǩǩem sij koumm tiivtid da ko mâʹŋŋlubust piʹjjem tõid suõm buddhalaž zen-muõrrkarddsest Tokiost. Sij saaʹnin lij mii-ne nuʹtt ååskteʹmes naaʹlin jeäʹleč da universaal, leäi fantaastlaž uʹvdded tõid ryytm da suõmi mooččâdvuõđ. Leäm nuʹtt kuärǥast täi viõkkšõs neezzni da sij vuässõõttâm diõtt tän projektta, teäʹddad Mio Negga.

Ođđ laaul raajjmõš leäi sääʹm čeäʹppneǩ Pauliina "Päälaǥ" Feodoroʹffe vuõssmõs vuârr, ko son lääulai säämas.

– Aivv jeeʹres čeäppõs-sueʹrjest toiʹmmjeei ooumžen musikk lij muʹnne vuõiggummus õlmmeenääʹll, oummu jiõnn pâstt vääʹlted tobddi leʹbe jurddji jååttmõõžž vuõiʹǧǧest da kristallčiõlggsen. Jiõm leäkku ni kuäʹss niõǥǥtõõllâm, što vuäitčem ââʹnned muu jiõn jeärrsivuiʹm tän nalla, tuejjõõzzâst, mâʹst lij manifeʹstt mij tuʹmmstõõǥǥâst juätkkjed, mušttal Pauliina Feodoroff.

Sääʹmmusikkneǩ Anna "Äʹnn" Lumikivi mušttal, što täävtõssân lij uʹvdded viõǥǥ sääʹmõutstõʹsse.

– Jõs muʹst õõlǥči tåʹlǩ õõutin saaʹnin kovveed, mäʹhtt mon toobdam tän laulli diõtt da ko leäm leämmaž mieʹldd tuejjeʹmmen tõn, tõt sääʹnn leʹčči leklvažvuõtt. Leäm nuʹtt kuärǥast tuejjeed õhttsažtuâj täi oummivuiʹm da kuvddled jiõčč laulli. Mäʹhtt-ne toobdam tän laulli veäkka kuullmõõžž sääʹmõutstõʹsse”, ceälkk Anna Lumikivi.

Lââʹzz sääʹmǩiõllsaž ođđsid vuäitak ǩiõččâd Yle Ođđâz-seeidast da kuvddled Nuõrttsäämas-seeidast Yle Areenast.

Varrasamosat: Sää´mjânnam

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä