Säämi |

Kyehti uáppee čaalijn anarâškielâ pajeuáppeeiskos, kuohtuuh viereskiellân

Taat lii vuosmuš kerdi ko anarâš uáppeeh čäälih pajeuáppeeiskos šleđgâhäämist.

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset
Taat lii vuosmuš kerdi ko uáppeeh čäälih pajeuáppeeiskos šleđgâhäämist. Govva: Markus Heikkilä / Yle

Kyehti uáppee čaalijn taan kiiđâ anarâškielâ pajeuáppeeiskos, kuohtuuh viereskiellân. Taan kiiđâ ij ohtâgin čääli anarâškielâ iskos eenikiellân.

Anarâškielâ lii máhđulâš čäälliđ pajeuáppeeiskosijn jo-uv eenikiellân teikkâ viereskiellân. Eenikielâ iskosist ferttee čäälliđ oovtâ kuhheeb teevstâ. Viereskiellâ iskosist láá eenâb hárjuttâsah, ovdâmerkkân teevstâ iberdem, ráhtusiskoseh já meiddei uánihis teevstâ čäällim. Sämikielâi viereskielâ iskoseh uárnejuvvojii tuorâstuv 14.3 já eenikielâiskoseh láá vuossaargâ 25.3

Luvâttuv máttáátteijee Teija Linnanmäki lii máttááttâm uáppeid kiäh tääl čäälliv anarâškielâ pajeuáppeeiskos. Linnanmäki muštâl, ete vädisvuottân máttáátmist lii tot, ete nuorâikirjeh váiluh anarâškielân.

– Tot lii sorolâš äšši, ete olmâ oppâkirjehkin iä lah, muštâl Linnanmäki.

Taat lii kuittâg historjálâš ihe oovtâ ääši tiet.

– Taat lii vuosmuš kerdi ko anarâš uáppeeh čäälih pajeuáppeeiskos šleđgâhäämist, Linnanmäki muštâl.

Šleđgâlâš iskos várás laa tohhum uđđâ foontah.

Čällee Teija Linnanmäki já suu uđđâ Hitruu -kirje
Luvâttuv anarâškielâ máttáátteijee Teija Linnanmäki. Govva: Yle / Mikkal Morottaja

Pajeuáppeeiskosijn láá motomeh vädisvuođah tondiet, ete puoh viereskielâ lohheeh rähtih siämmáá iskos. Uáppee kote lii algâttâm anarâškielâ luuhâm luvâttuvvâst já uáppee kote lii luuhâm anarâškielâ jo vyelitääsist, rähtiv kuohtuuh siämmáá pajeuáppeeiskos.

– Mun jiem nuuvt tieđe lii-uv tot täsiárvulâš jis juurdâš veikkâ eres kielâi iskosijd, muštâl máttáátteijee Teija Linnanmäki.

Linnanmäki addel máttáátteijee ravvuid iskosij várás.

– Kalga kiärduđ! Systemaatlâš feeilah moh uáppest šaddeh, te taid kolgâččij mušteđ.

Kielâkevttim lii meid tehâlâš. Máttáátteijee avžut kuldâliđ Anarâš saavâid, teikkâ luuhâđ jyehi peeivi anarâškielâ, ete kielâtáiđu siäilu.

Máttáátteijee osko, ete suu uáppeeh piergiv pyereest iskosist.

– Kale suoi lává nuuvt čeepih! Ko muštev tuše oskođ toos, ete suoi lává čeepih, Linnanmäki iätá.

Ylioppilaskirjoituksissa tarvittavaa tekniikkaa.
Govva: Jenni Joensuu / Yle

“Kale tot lâi munjin aaibâs čielgâ äšši, ete čálám anarâškielâ pajeuáppeeiskosijn!”

Anarâškielâ uáppee Saana Aikio lii luuhâm anarâškielâ vyeliškoovlâ rääjist já tääl sust lâi máhđulâšvuotâ čäittiđ táiđuidis pajeuáppeeiskosist.

– Kale tot lâi munjin aaibâs čielgâ äšši, ete čálám anarâškielâ!

Aikio lii hárjuttâllâm iskos várás sajehaamijd já luuhâm anarâškielâlijd kiirjijd. Majemustáá sun lii luvâškuáttám Hans Morottaja kirje, Tovlááh muštoh.

Aikio mielâst lii jiäráskittee čäälliđ anarâškielâ šleđgâhäämist. Vädisvuottân lii kuittâg lamaš tot, ete anarâškielâst ij lah lamaš mahđulâšvuotâ hárjuttâllâđ šleđgâhámásii iskos rááhtus.

Aikio muštâl ete eres pajeuáppeeiskoseh láá moonnâm pyereest. Sun lii čáállám ruotâkielâ sehe eenikielâ iskosijd.

– Puátteevuođâst ááigum uuccâđ kävppiollâškoovlân, Aikio muštâl.

Sun kuittâg juurdâš, ete maŋeláá eellimstis sun halijdičij luuhâđ anarâškielâ eenâb.

Varrasamosat: Säämi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä