Sápmi |

Labba čállán riektediehtagiid magisttarbarggu sápmelašmeroštallamis – dutkkai AHR ollislaš guorahallama

Oula-Antti Labba lea dutkan pro gradu -dutkanbarggustis Alimus hálddahusrievtti jahkegirjemearrádusaid jágiid 1999, 2011 ja 2015, mat guske ohcaleami sámedikki jienastuslohkui.

Jietna: Oula-Antti Labba
Jietna
Jietna: Yle Areena

Aiddo gárvanan riektediehtagiid magisttar Oula-Antti Labba lea dutkan pro gradu –dutkamušastis Suoma Alimus Hálddahusrievtti dulkojumiid, go dat lea gieđahallan olbmuid ohcamušaid Sámedikki jienastuslohkui.

Labba lea dutkan AHR láhkadulkoma sámediggelága ja lága ovdabargguid ektui.

Son lea dutkan Pro gradu –dutkamušastis Alimus hálddahusrievtti jáhkegirjemearrádusaid mat gusket Sámedikki jienastuslohkui dohkkeheami, analyseren sámediggelága sápmelašmeroštallama ja veardádallan dan Ruoŧa ja Norgga sámediggelágaide.

Beroštupmi fáddái bođii barggu bokte

Oula-Antti Labba muitala, ahte son lea leamaš jo guhká beroštuvvan sámi riektegažaldagain. Beroštupmi justa dán fáddái bođii jagis 2011, go Alimus hálddahusriekti dohkkehii njeallje olbmo Sámedikki jienastuslohkui, vaikko Sámediggi lei hilgon sin ohcamušaid.

Labba barggai ieš jagis 2015 Sámedikki stivrra áššemeannudeaddjin, go ohcan sámediggejienastanlohkui lei jođus. Dalle muhtin ohccit váide iežaset ášši gitta Alimus Hálddahusriektái, ja AHR dohkkehii 93 olbmo Sámedikki jienastuslohkui.

– Ja dieđusge mun lean olu čuvvon, go ledjen doaimmaheaddjin dalle mannan válgabajis, go lei sámediggelága válmmaštallan jođus. Dallehan lei olu sáhka sápmelašmeroštallama birra, Oula-Antti Labba muitala.

Labba čálii riektenotárabarggus dán fáttás, ja jotkkii dan de pro gradu -barggus.

Ollislaš guorahallan váldofáddán

Labba lea dutkan eandalii Suoma Alimus Hálddahusrievtti jahkegirjemearrádusaid, maid AHR lea dahkan sápmelašmeroštallama dulkodettiin jagiid 1999, 2011 ja 2015. Labba dutkamuša mielde AHR dulkon lea rievdan jagis 2011, go AHR válddii atnui nu gohčoduvvon ollislaš guorahallama, go dat dulkui sámediggelága 3 paragráfa, nappo sápmelašmeroštallama.

Labba dutkanbarggu mielde ollislaš guorahallan gávdno gal Suoma lágain, omd. olgoriikalaččaide oaivvilduvvon lágas, muhto dain lágain ollislaš guorahallama vejolašvuohta lea čielgasit láhkii čállojuvvon ja maiddái dan heiveheami rájit leat meroštallojuvvon.

Sápmelašmeroštallamii gullet dálá lága mielde subjektiiva kriteran dat, ahte olmmoš dovdá iežas sápmelažžan. Objektiiva kriterat leat giellakritera, nu gohčoduvvon lappalaščuokkis ja dat, ahte olbmo vánhen lea sámedikki válgalogahallamis, dahje livččii sáhttit merkejuvvot válgalogahallamii.

Labba dutkamuša mielde ovdal jagi 2011 AHR lea dulkon sámediggelága sápmelašmeroštallama objektiivvalaš kriteraid sierra nu, ahte goit okta objektiivvalaš kritera lea galgan dievvat dievaslaččat, vai olbmo sáhttá merket sámedikki jienastuslohkui.

– Dalle ovdal, jagis 1999 AHR lea dulkon dan nu, dego dat lága sátnehápmi lea, ahte dat ferte deavdit jogo dan vuosttas čuoggá, nuppi čuoggá dahje goalmmat čuoggá. Ahte dat leat dego sierra, Labba čilge.

Dulkonlinnjá rievddai jagis 2011

Jagi 2011 rájes alimus hálddahusriekti goittotge dulkogođii meroštallama nu, ahte dat ovttastahtii kriteraid, iige olmmoš dárbbašan šat deavdit ollislaččat ovtta dihto kritera, muhto áššis heivehuvvui nu gohčoduvvon ollislaš guorahallan. Labba dutkamuša váldoboađus lea, ahte ná ii goit sámediggelága sátnehámi ja lága ovdabargguid vuođul livččii vejolaš dahkat.

– Sámediggelága goalmmát paragráfa dan láhkateavsttas, doppe ii daddjo mihkkige ahte sáhttá heivehit dakkár ollislaš guorahallama. Dat lea oalle čielggas dieinnalágiin dat lága sátnehápmi. Ahte ferte deavdit jogo dan vuosttas, nuppi, dehe goalmmát čuoggá, dain objektiivvalaš kriterain.

Labba lea gávnnahan, ahte giellakritera siste sáhttá bargat duođaštusguorahallama das, mii reahkká dasa, ahte olmmoš deavdá dan kritera, muhto ii nu, ahte ovttastahttá buot kriteraid.

Álimus hálddahusriekti lea ákkastallan dulkoma nuppástusa Ovttastuvvan Našuvnnaid nállevealáhankomitea ávžžuhusaiguin jagis 2003 ja 2009, mat deattuhit iešidentifikašuvnna ja main čujuhuvvo nállevealahankomitea oktasaš ávžžuhussii jagis 1990 . Labba lea dulkon maiddái komitea ávžžuhusaid.

– Das lea čielga sátnehápmi man jelgii dan ii sáhte dulkot nu, ahte gii beare gii fal ilmmuha, ahte son gullá jovkui, ferte dohkkehuvvot, Labba dadjá.

Dat ávžžuhus goittotge rievddai jagis 2012, go komitea deattuhii earret eará álgoálbmoga iešmearridanrievtti, muhto AHR ii rievdadan iežas dulkojumi dađe mielde.

Alimus hálddahusrievttis muitalit Yle Sápmái, ahte sii eai kommentere Labba pro gradu -barggu čuoččuhusaid.

Sámiid iešstivrejumis olu dutkanfáttát

Alimus hálddahusrievtti mearrádusat dohkkehit sápmelaččaid sámedikki jienastuslohkui laktásit sámiid iešstivrejupmái. Jos sámediggi ii dohkket olbmo sápmelažžan, son sáhttá váidit áššis Alimus hálddahusriektái, mii čoavdá ášši loahpalaččat. Labba mielde sámiid iešstivrejumis livčče olu earánai dutkanfáttát, go sápmelašmeroštallan.

– Dat leat dieđusge olu. Jos jurddahallá, ahte vuođđolágas lea, ahte sápmelaččain lea sámiid ruovttuguovllus kulturiešstivrejupmi. Muhto dasto, ahte makkár dat duođálaččat lea dat iešstivrejupmi. Ja man viidát sápmelaččat bastet mearridit iežaset gillii ja kultuvrii guoskevaš áššiin.

– Sáhtálii vehá veardidit, ahte makkár iešmerridanmállet, hálddašanmállet mis gávdnojit máilmmin. Dathan leat iesguđetlágan iešstivrenmállet miehtá máilmmi.

Labba buohtastahtii iežas barggus Suoma sápmelašmeroštallama Ruoŧa ja Norgga meroštallamiidda. Son lea dál geargan dáinna bargguin, muhto áigu ain joatkit barggus sámi riekteáššiiguin.

– Okta lea sámiid eanariekteáššit, mot daid sáhtálii nannet. Ja dieđusge boazodoallorievttit. Suoma boazodoalloláhka lea dakkár, ahte dat ii sápmelaččaid dovddas, daid sámi boazodollui guoskevaš rivttiid. Várra justa diet eanan- ja boazodoallorievttit leat main mun lean berostuvvan, dan sámiid kulturiešstivrejumi lassin, Labba muitala.

Sávvá eanet sámi juristtaid

Go jo leat nu olu sámiid riektedillái guoski áššit maid dutkat, Oula-Antti Labba sávvá eará sámiid maiddái gazzat láhkaoahpu.

– Livččii gal dárbu, ahte livčče eanetnai sápmelaš juristtat, geat dasto sáhtále dutkat dáid áššiid.

– Sávalin, ahte olbmot ozale lohkat juridihka. Dieinnalágiin dat riekteipmárdus dasto viidu ja sáhttá buktit diennalágiin sámi servošii ávkki ja árvvu, Labba árvala.

Ieš gal ii vuos muital, maid áigu čuovvovažžan bargat.

– Áigeguovdilis áššithan leat dakkárat maidda álo galgá reageret ja vuoddjut dieidda, Labba muitala.

Oula-Antti Labba Lappi universitehtii čállán pro gradu –barggu sáhtát lohkat dáppe.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä