Sápmi

Lágat hehttejit masá oalát jávkan nuortalašgiela ealáskahttima Norgga bealde – Georg Ivanowitz illá jáhkká boahttevaš buolvvaid sámástišgoahtit

Georg Ivanowitz, Neiden, Norja
Georg Ivanowitz lea bajásšaddan Njávdámis, Norgga bealde, muhto ii leat goassige oahppan máttuidis giela. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Torkel Rasmussen lea guorahallame Norgga Sámedikki bealis nuortalaččaid gielladili.

NJÁVDÁN Georg Ivanowitz váccaša iežas šiljus Njávdáma gilis, Norgga bealde. Njávdánjohka šávvá aivve su ruoktoviesu guoras. Dobbelis oidno nuortalaččaid rohkosviessu tsasouvdna. Dát leat su máttuid duovdagat, Njávdáma nuortalaččaid guovllut. Ivanowitz diehtá gii son lea ja gos boahtá. Muhto nu go earáge Norgga beale nuortalaččat, son ii leat oahppan iežas eatnigiela.

– Dalle go ledjen unni, de oktage ii hállan munnje nuortalašgiela, eai dalle oahpahan. Go ledjen 12-jahkásaš, de áhčči sámástišgođii munnje, muhto dalle in šat háliidan gullatge dan giela, ii dat šaddan maninge, muitala Ivanowitz.

Ivanowitz morašta, ahte dán áigái Norgga bealde ii šat oktage hála nuortalašgiela. Dušše Suomas Norgii fárren nuortalaččat vel sámástit.

– Ii oktage šat hála dan Njávdáma suopmana. Dáppe gal orrot sihke Suoma ja Norgga beale Njávdámis dakkárat, geat hállet Beahcáma suopmana. Dat lea oalle láhka Njávdáma suopmana, čilge Ivanowitz.

Nuortalašgiela oahpahus
Dálá dilis nuortalašgiella ii leat virggálaš giella Norggas. Govva: Yle Sápmi

“Nuortalašgiela geavahit duođai uhcán”

Norgga bealde leat árvalusaid mielde 150–300 nuortalačča, muhto nuortalašgiella gal lea guovllus jávkan measta oalát.

Norgga Sámediggi leage dál čielggadišgoahtán, mo nuortalašgiela sáhtášii ealáskahttit. Guorahallama dahkki, filosofiija doavttir ja Sámi allaskuvlla journalistihka vuosttaš amanueansa Torkel Rasmussen muitala, ahte su bargun lea čielggadit Norgga nuortalaččaid gielalaš dili.

– Ulbmil lea guorahallat dan, ahte maid nuortalaččat ieža háliidit iežaset gielain ja man láhkai sii háliidit lasihit geavaheami. Dálá dilis geavaheapmi lea duođaid uhcci ja danin Sámediggi guorahallá mo livččii vejolaš lasihit geavaheami, čilge Rasmussen.

Nuortalaččat ásset sihke Suomas, Ruoššas ja Norggas. Rasmussen leage dál čielggadeame, mo nuortalašgiella geavahuvvo iešguđetge riikkas.

– Dás sáhttá oaidnit vejolašvuođaid ovttasbargat ja maiddái oaidnit buriid ovdamearkkaid, makkár giela almmolaš geavaheapmi lea nuppi riikkas. Dán barggus ferte guorahallat, man muddui nuortalašgiella geavahuvvo skuvllain, mánáidgárddiin ja universitehtain. Ja makkár vejolašvuođat leat, jus háliida olles olmmožin oahpahallat nuortalašgiela. Čielggadan maid, ahte man muddui nuortalašgiella geavahuvvo gielddaid ja Sámedikkiid hálddahusas, muitala Rasmussen.

Torkel Rasmussen, tutkija, Utsjoki
Torkel Rasmussen galgá gárvet čielggadeami nuortalašgiela ealáskahttimis juovlamánu bealle muddui. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

“Lágat hehttejit giellaealáskahttima”

Guovddážis Rasmussena čielggadeamis leat riikkaid lágat, mat gusket nuortalaččaide. Norgga nuortalaččain leat seamma vuoigatvuođat go earáge sápmelašjoavkkuin, muhto ii ovttage sámejoavkkus leat seammalágan vuoigatvuođa dilli go nuortalaččain Suoma bealde.

– Nuortalašláhka lea áibbas earenomáš ja fámolaš, dadjá Rasmussen.

Norgga bealde leat guokte lága, mat hehttejit nuortalašgiela ealáskahttima, oaivvilda Torkel Rasmussen.

– Lea earret eará oahpahusláhka, mii ii atte vuoigatvuođaid nuortalaččaide oahppat nuortalašgiela skuvllas. Báikenammaláhka fas ii atte vejolašvuođa geavahit nuortalašgiela almmolaččat báikenammagalbbain ja gárttain. Lágat gusket dušše julev-, mátta- ja davvisámegielaid. Dat dagaha dan, ahte ii leat vejolaš bidjat geaidnogalbbaid nuortalašgillii ja mánáin ii leat vuoigatvuohta oahppat nuortalašgiela skuvllas, čilge Rasmussen.

Čielggadeami váras Rasmussen johttá jearahallamin Norgga beale nuortalaččaid, ja raporta galgá gárvánit juovlamánu bealle muddui. Nuortalašgiela lea vejolaš ealáskahttit Norgga bealde, muhto ii fal ovttasbarggu haga, oaivvilda Rasmussen.

– Oainnán, ahte nuortalašgiela ealáskahttin Norgga bealde livččii veadjemeahttun jus dat ii dáhpáhuva ovttasbarggus Suoma ja Ruošša beale sápmelaččaiguin. Dákkár ovttasbarggus dárbbaša oktasaš giela, ja áiggi mielde sáhttá nuortalašgiella šaddat oktasaš giellan. Gielalaš resurssat, oahppofálaldagat ja vásáhusat giellaealáskahttimis leat dálá dilis Suoma bealde, ja lea olu maid sáhttá oahppat das, dadjá Rasmussen.

“Norgga stáhta lea rivven Njávdáma nuortalaččaid”

Váikko Georg Ivanowitz lea massán máttuid giela, de son amasta jurdaga láhppon giela ealáskahttimis.

– Orru vehá ártet. Dat mii lea mannan, dat lea mannan. Ii dat boađe šat ruovttoluotta. Ii leat ávki ealáskahttit dan giela dáppe, go kultuvra lea jávkan. Dál dušše Norgga stáhta geahččala divvut dan boasttuvuođa, man lea ieš dahkan. Norgga stáhta vehkiinhan leat rivven Njávdáma nuortalaččaid, beaškala Ivanowitz.

Ivanowitz čujuha dasa, mo Njávdáma nuortalaččat masse rivttiid iežaset eatnamiidda ja čáziide ja šadde garra dáruiduhttima vuollái. Njávdáma siida gárttai sierra eará nuortalaš siiddain jo jagis 1826, go eará siiddat báhce Suoma ja Ruošša rájáid duohkái. Norgga beale nuortalaččat masse guolástanrivttiid jogaide ja vuonaide. Maiddái guovllu boazodoallu gáržžohalai ja nogai vehážiid mielde.

Georg Ivanowitz, Neiden, Norja
Georg Ivanowitz ruovttubáikkistis Njávdamis. Duoga bealde govas oidno nuortalaččaid rohkosviessu. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Ivanowitz goit ain vehá váivašuvvá dáinna, ahte ii máhte nuortalašgiela

– Leahan dat váivi, go gulan Čeavetjávrri sámiid hállamin nuortalašgiela gaskaneaset. Muhto lean leamašan nuortalaš olles ealliman, váikko in máhtege nuortalašgiela. Lean birgen suoma- ja dárogielain. Mus leamašan vejolašvuohta oahppat giela, muhto in darvánan dan vejolašvuhtii go nággejin vuostá.

Ivanowitz muitala, ahte Njávdáma guovllu sámiin Norgga bealde leamašan álot buorit gaskavuođat Suoma beale sámiiguin Čeavetjávrris. Leat su iežas mánátge leamašan Čeavetjávrri giellabeasis. Ivanowitz ii goit duostta jáhkkit, ahte boahttevaš buolvvat sáhtáše vel Norgga bealde oahppat nuortalašgiela.

– Dat sáhtášii leat áibbas buorre, muhto mun in jáhke dasa. Dat lea mannan. Suomas leat dikšon hui bures nuortalaččaid áššiid, muhto eai Norggas gal, oaivvilda Ivanowitz.

“Álot lea doaivva”

Nuortalaččat leat Suomas, Norggas ja Ruoššas oktiibuot birrasiid 1 000. Suoma bealde nuortalašgiela hállet dálá dilis birrasiid 300 olbmo ja giella gullo vel Ruošša bealdege.

Suomas nuortalašgiella lei ovtta gaska oalát jávkame, muhto áŋgiris giellaealáskahttin doaimmaid vehkiin vánhemat bidje mánáid giellabesiide ja maiddái ollesolbmot lohkagohte áitatvuloš giela.

Suomas nuortalašgiela lea vejolaš lohkat skuvllas go maiddái čállit studeantačállosiinge. Giella gullo beaivválaš eallimis ja oidno maiddái álmmolaš ásahusain go maiddái geaidnogalbbain.

Eeva Nykänen, Sevettijärvi
Eeva Nykänen hástuha olbmuid roahkkadit geavahit nuortalašgiela. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Čeavetjávrilaš Eeva Nykänen oaivvilda, ahte giela gal lea vejolaš ealáskahttit, go dan fal hállá.

– Álot lea doaivva, jus fal okta olmmoš sámásta ja sirdá giela ovddos guvlui. De dalle giella lassána, dadjá Nykänen.

Dát artihkal lea oassi Yle Sámi giellavahku sisdoaluin.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä