Sápmi |

Láhkačeahppi: Jus dálá sámediggeláhka báhcá fápmui, sápmelaččat sáhttet boikoteregoahtit Sámedikki

Láhkačeahppi Martin Scheinin mielas ii leat buorre válljet dálá sámediggelága ja ođđa láhkaevttohusa gaskkas.

Martin Scheinin.
Riikkaidgaskasaš rievtti ja olmmošvuoigatvuođaid professor Martin Scheinin mielas Sámedikkis leat dušše fuones molssaeavttut sámediggeláhkaevttohusa oasil. Govva: Antti Haanpää / Yle

Riikkaidgaskasaš rievtti ja olmmošvuoigatvuođaid professor Martin Scheininis leat teoriijat, mii sáhttá dáhpáhuvvat jus dálá sámediggeláhka báhcá fápmui. Su mielas lea vejolaš, ahte ii-sápmelaččat váldet Sámedikki háldduideaset. Bealistis sápmelaččat fas sáhttet boikoteregoahtit sámiid parlamentáralaš orgána ja dan válggaid Suomas.

– Dat livččii hui váidalahtti ovdáneapmi. Lea áibbas realisttalaš, ahte juoidá dákkár sáhttá dáhpáhuvvat, jus dál eai nagot beassat láhkaásaheamis čovdosii, man Sámediggi dohkkeha.

Suoma Sámediggi gieđahallá otne vuossárgga sámediggeláhkaevttohusa jagi goalmmát dievasčoahkkimisttis. Sámedikki stivra lea evttohan hilgut láhkaevttohusa. Yle Sámi iskkadeami mielde stuorra oassi Sámedikki áirasiin lea maid guorraseamen láhkaevttohusa hilgumii.

Stáhtaráđi gieđahallamii láhkaevttohus ovdána duorastaga 27.9. Dalle stáhtaráđđi mearrida, doalvugo dat láhkaevttohusa riikkabeivviid gieđahallamii viidásabbot.

Láhkačeahpi mielas dušše fuones molssaeavttut

Vuoigatvuođaministeriija válmmaštalli virgeolmmoš Johanna Hautakorpi lea borgemánus dadjan Yle Sápmái, ahte evttohus ii ovdán riikkabeivviide, jos Sámediggi ii dohkket dan.

Riikkaidgaskasaš rievtti ja olmmošvuoigatvuođaid professor Martin Scheinin oaidná, ahte ii dátge čoavddus oro vuogas.

– Dalle dálá láhka báhcá fápmui ja dat dárkkuha eahpečielga vuoigatvuođalaš dili joatkašuvvama čuovvovaš válggaid badjel. Lea vejolaš, ahte ii-sápmelaččat váldet Sámedikki háldduideaset ja sápmelaččat álget boikoteret Sámedikki. Dalle eat dieđe mii boahtá dáhpáhuvvat, dadjá Scheinin.

Datge vejolašvuohta ii duhtat láhkačeahpi, ahte Sámediggi dohkkeha láhkaevttohusa ja dat ovdána ráđđehusa evttohussan riikkabeivviide dálá hámis.

– Datge ii leat nu buorre čoavddus. Vuosttažettiin gažaldat lea sápmelaččaid iešmearridanrievttis. Sápmelaččat galget ieža oažžut mearridit earet eará dan, geaid sii atnet sápmelažžan dan mearkkašumis, ahte geas lea riekti jienastit válggain.

– In oainne dohkkehahttin dan, ahte vuddjojuvvo čađa láhka, man sápmelaččat ja Sámediggi aktiivvalaččat vuostálastet, oaivvilda Scheinin.

Sámedikki stivrrasge válljenváttisvuođat

Sámediggeláhkaevttohusa dohkkeheapmi ii leat álki politihkkáriiddage. Sámedikki stivrras čakčamánu 13. beaivve adde máŋga evttohusa, mo meannudit lágain. Vuosttažettiin Tiina Sanila-Aikio evttohii, ahte láhkaevttohus hilgojuvvo. Su evttohusa guottiheigga Petra Magga-Vars ja Magreta Sara.

Dasto Pentti Pieski evttohii doalvut láhkaevttohusa dákkárin dievasčoahkkima gieđahallamii. Su guottihii Nilla Tapiola. Dan maŋŋá Tuomas Aslak Juuso evttohii, ahte ášši dolvojuvvo dievasčoahkkima gieđahallamii oktan kritihkkaosiin. Pentti Pieski gesii evttohusas eret ja guottihii Nilla Tapiolain Juuso evttohusa.

Loahpaloahpas Tuomas Aslak Juuso goittotge gesii iežas evttohusa eret ja stivra mearridii ovttamielalaččat evttohit hilgut sámediggeláhkaevttohusa.

Sámedikki dievasčoahkkin álgá vuossárgga diibmu 10. Sámediggeláhkaevttohusa gieđahallet čoahkkima 5 §:as.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä