Sápmi |

Lappi bálgosa boazodoalliid hárvenaš áidebargu: Divvot buollán rádjeáiddi Ráji-Jovssehis

Lea oalle hárvenaš, ahte rádjeáidi buollá. Maŋimuš dáhpáhus leamaš 1960-logus Sallas.

Ráji-Jovsseha eanabuollin, rádjeáidi
Govva: Asla Pulska

Eanabuollimat Davvi-Suomas dagahedje olu barggu buollinčáskadeddjiide ovddit ja mannan vahkus.

Buollimiid oktavuođas Ruošša ja Suoma gaskasaš rádjeáidi maid bulii Ráji-Jovsseha lahka. Guovlu gullá Lappi bálgosii, ja Lappi bálgosa rádjeáidefávttat leatge jo mannan vahku rájes divodan áiddi, vai boazu ii beasašii das čađa.

Rádjeáidi lea dehálaš Lappi bálgosii.

– Galhan das lea stuorra mearkkašupmi, jos áidi ii livčče das nu Ruššiihan dat bohccot beasašedje, Lappi bálgosa boazoisit Antti Äärelä lohká.

Hárvenaš dáhpáhus, vearrámus buollin 1960-logu rájes

Eanabuollin Ráji-Jovsseha lahkosiin vahágahtii rádjeáiddi guovtti ja beallekilomehtera mátkkis. Bálgosiid ovttastumi áidebargojođiheaddji Kari Henttunen muitala, ahte sii gártet molsut moadde čuođi ođđa stoalppu sadjái.

– Mii geahččat dasto, mo boahttevuođas dainna áiddiin, ahte mo dat das rievdagoahtá, mo dat buollin váikkuha dan áidái, dahje stoalppuide eandalii, Henttunen dadjá.

Bálgosiid ovttastumi áidebargojođiheaddji Kari Henttunen muitala, ahte dál sii vihkkehallet, mo doalvut buot dárbašiid rádjeáiddi lusa, ja gártetgo jearrat rádjegozáhusas veahki dasa. Maiddái Salla guovllus bulii eana dušše moatti čuođi mehtera geažes rádjeáiddis, muhto dat ii beassan áiddi rádjái.

Ráji-Jovsseha rádjeáidi buollán
Govva: Asla Pulska

Jos Ráji-Jovsseha guovllu rádjeáiddi ii dárbbat dađe eanet divodit, golut bohtet leahkit Kari Henttunen árvalusa mielde moadde duhát euro. Jos goittotge orru, ahte áiddi ferte ollásit divvut, šaddá rehket dieđusge stuoribun.

– Dasto jos gártat olles dan guokte ja bealle kilomehtera ođasmahttit, gos dat buollinguovlu lea, nu dallehan hupmat jo 20 000 -25 000 euros, Kari Henttunen dadjá.

Ráji-Jovsseha eanabuollin, rádjeáidi
Lea oalle hárvenaš, ahte rádjeáidi buollá, Kari Henttunen Bálgosiid ovttastumis muitala. Govva: Asla Pulska
Dákkár rádjeáiddi buollin lea hárvenaš. Kari Henttunen muitá dušše ovtta dáhpáhusa, go Salla guovllus 1960-logus bulii 15-20 kilomehtera veardde áidi, mii dalle lei ollásit muoras huksejuvvon.

– Dakkár unnit buollimat leamaš vissa duos áidde guoras, muhto eai dat leat dagahan vahágiid áidái, Henttunen čilge.

Vuohččulaš boazoalbmát divodit áiddi olles fárttain

Vuohččulaš Lappi bálgosa boazoalbmát ja rádjeáidefávttat Asla Pulska ja Toni Sieppi leaba divvumin áiddi. Toni Sieppi árvala, ahte bargu váldá moadde vahku.

– Várra manná moadde vahku, go dás lea áiddi guoras muoratnai buollán nu vearrát, ahte dat soitet gahččat áiddi ala. Dáid letne maiddái dál čorgen eret oalle olu, Sieppi muitala.

Luonddufámuide ii veaje goit maidige, ferte dušše divvut vahágiid, Toni Sieppi árvala.

– Barguhan dás lea dieđusge, muhto maid dasa veadjá. Ferte dušše bargat dan eret, Sieppi lohká.

Raja-aitavahdit Toni Sieppi ja Asla Pulska
Toni Sieppi ja Asla Pulska leaba divodeamen rádjeáiddi. Govva: Priváhta.

Eai leat vuhtton bohccot buollán rádjeáiddi buohta

Bálgosii lea almmuhuvvon, ahte goit guokte bohcco leat rasttildan rájá ja mannan Ruošša beallái. Ii leat gal diehtu das, leatgo bohccot mannan justa dakko, gokko rádjeáidi lea buollán.

Ráji-Jovsseha guovllu gullá Lappi bálgosa dálveeatnamiidda, ja ná geassit doppe eai lihkus leat bohccot rádjeáiddi lahka.

– Dán jagiáigge eai leat lihkus bohccot dáppe, muhtun bođu bohccot sáhttet leat, muhto eai gal rievtti mielde leat bohccot dáppe, Toni Sieppi muitala.

Ráji-Jovsseha eanabuollin, rádjeáidi
Lihkus dán guovllus eai leat olu bohccot geassit, Toni Sieppi muitala. Govva: Asla Pulska

Dál áiddi leat divvon goit dan veardde, ahte boazu ii beasa čakŋat. Toni Sieppi muitala, ahte meahcis ii vuhtton, ahte livčče bohccot mannan rádjeáiddi čađa dakko, gokko áidi lei buollán.

– Lea datnai vejolaš, lei dát muhtun sajis buollán nu vearrát ahte lei gahččan. Muhto ii doppe vuhtton, ahte livčče mannan čađa, Toni Sieppi muitala.

Eiseválddit eai almmuhan bálgosii eanabuollimis

Lappi bálgosa boazoisit Antti Äärelä imaštallá, manin eiseválddit eai sidjiide almmuhan, ahte Rádje-Jovssehis buollá. Äärelä ieš oinnii gitta Gilonanoaivvis, ahte rája lahka suovasta garrasit.

– Ođđasiin bođii dat diehtu, ja ieš oidnen Gilonanoaivvi alde, ahte doppe suovasta oalle garrasit. Muhto ii boahtán nu gohčoduvvon virggálaš almmuhus. Gal dáppe maid livčče várra leamaš dohko olbmot veahkkin, Äärelä dadjá.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat