Sápmi |

Lappi riikkabeaiáirasat eai doarjjo Sámi álbmotbeaivvi friijabeaivin – Sápmelaš servodatberošteaddji mielas basuheapmi livčče symbolalaš dahku

Sámi álbmotbeaivi lea dábálaš árga- ja bargobeaivi maid boahttevuođas, jos Lappi riikkabeaiáirasat ožžot mearridit.

Lapin kansanedustajat Johanna Ojala-Niemelä, Eeva-Maria Maijala, Markus Mustajärvi, Paavo Väyrynen, Katri Kulmuni ja Markus Lohi
Lappi riikkabeaiáirasat Johanna Ojala-Niemelä, Eeva-Maria Maijala, Markus Mustajärvi, Paavo Väyrynen, Katri Kulmuni ja Markus Lohi eai doarjjo Sámi álbmotbeaivvi friijabeaivin. Govva: Yle

Davvi-Suoma riikkabeaiáirasat eai rievdadivčče Sámi álbmotbeaivvi, guovvamánu 6. beaivvi, friijabeaivin Suomas.

Sámi álbmotbeaivi lea ávvuduvvon davviriikkain 1993 rájes. Maŋemuš jagiid Sámi álbmotbeaivve áigge máŋgasat leat buktán ovdan jurdaga das, ahte álbmotbeaivi galggašii leat almmolaš friijabeaivi. Yle Sámi nuorra ollesolbmuid radioprográmma Sohkaršohkka gažadeapmái vástidan guldaleaddjiin 93 proseantta leat seamma oaivilis.

Geavadis Sámi álbmotbeaivvi šaddan almmolaš friijabeaivin gáibidivččii dan, ahte das ásahuvvošii sierra láhka. Ášši lea politihkkáriid duohkin. Jearaimetge Lappi riikkabeaiáirasiin, man mielas sii leat.

Guđas eai doarjjo, okta atná buorre jurddan

Suoma riikkabeivviin leat čieža davvisuopmelaš politihkkára. Sis stuorámus oassi, guhtta riikkabeaiáirasa, ii ane Sámi álbmotbeaivvi basuheami dárbbašlažžan.

Guovddášbellodaga riikkabeaiáirasat Eeva-Maria Maijala, Markus Lohi ja Katri Kulmuni eai doarjjo jurdaga almmolaš friijabeaivvis.

– Mu mielas sápmelašvuođa ja sámekultuvrra galggašii čalmmustahttit ja dahkat dovddusin eará vugiin. Skuvllaid oahpahussii galggašii nannoseappot lasihit dieđu sápmelašvuođas, dadjá Markus Lohi, eret Roavvenjárggas.

– Ii friijabeaivin, daningo olbmot eai ane dan iežaset áššin olles riikkas. Sámi álbmotbeaivi galgá goittotge leat ovdamearkka dihte skuvllaid prográmmas viidát ovdan olles riikkas, vástida Eeva-Maria Maijala, guhte lea eret Soađegili Savukoskis ja leamaš aktiivvalaš nu gohčoduvvon vuovdelappalaččaid áššiiguin.

– Lea erenoamáš dehálaš ovddidit sámekultuvrra ja sámegielaid. Álbmotlaš friijabeaivi olles riikkas lea oalle divrras vuohki ja danin smiehtašin njuolga buoret vugiid doarjut sápmelaččaid, dadjá Katri Kulmuni, eret Durdnosis.

Gurutlihtu riikkabeaiáirras Markus Mustajärvi, Savukoskis eret, lea dan oaivilis, ahte sámiid guovdu leat olu dehálutge áššit, maid galggašii ovddidit, iige danin leat gearggus ovddidišgoahtit Sámi álbmotbeaivvi friijabeaivin.

– Ovdamearkka dihte ILO, Sámedikki dilli, sápmelašmeroštallan ja ealáhusáššit leat dál áigeguovdilabbot. Lea buorre, ahte álbmotbeaivi goit ávvuduvvo ja dat juološii oidnot eanetge, dadjá Mustajärvi.

Sosiálademokráhtaid riikkabeaiáirras Johanna Ojala-Niemelä Muonás dadjá, ahte ii rievdadivčče Sámi álbmotbeaivvi friijabeaivin.

– Mu mielas lea goittotge dehálaš, ahte sápmelaččaid giella ja kultuvra dahkko dovddusin eará vugiiguin, dadjá Ojala-Niemelä.

Maiddái Paavo Väyrynen, guhte lea gieskat vuođđudan iežas Tähtiliike-riikkabeaijoavkkus ja Keminmaas eret, lea dan oaivilis, ahte sápmelašvuođa galgá čalmmustahttit ja doarjut eará vugiiguin.

Dušše Alit riikkabeaijoavkku roavvenjárgalaš áirras Matti Torvinen mielas jurdda lea buorre. Son áigu goittotge vuordit, maid earát oaivvildit, ovdalgo sáhttá guorahallat ášši ovddideami.

– Mu mielas dat lea buorre evttohus. Dat nanne jurdaga das, ahte sápmelaččat leat mearkkašahtti álbmotlaš vehádat Suomas. Symbolalaš mearkkašupmi lea dehálaš midjiide suopmelaččaide, dadjá Torvinen.

Matti Torvinen (ps.)
Jos alihiid riikkabeaiáirras Matti Torvinen oaččošii mearridit, livčče Sámi álbmotbeaivi friijabeaivi. Govva: Tanja Männistö / Yle

Näkkäläjärvi: ”Dán áiggis Suomas dárbbašuvvojit symbolalaš dagut sámiid buorrin”

Servodatberošteaddji Pirita Näkkäläjärvi čállá 6.2.2019 Helsingin Sanomat -aviissa lohkkioaivilreivves ja bloggastis, ahte Sámi álbmotbeaivvi šaddan almmolaš friijabeaivin huksešii buori dáhtu. Son čujuha Suoma stáhta ja sámiid gaskasaš soabadallamii ja maiddái ON olmmošriektekomitea moaitámušaide sámiid iešmearridanvuoigatvuođa rihkkumis.

– Dán áiggis Suomas dárbbašuvvojit symbolalaš dagut sámiid buorrin. Dálá olmmoš lea čeahppi dulkot symbolaid ja áddet symbolalaš válddi geavaheami. Mii dađi positiivalut signála go addit friijabeaivvi buohkaide Suomas eamiálbmot sámiid gudnin! Dat livčče symbolalaš, muhto mávssolaš dahku, čállá Pirita Näkkäläjärvi bloggastis.

Pirita Näkkäläjärvi
Servodatberošteaddji Pirita Näkkäläjärvi loktii ášši ságastallamii juo jahki dassái. Govva: Vesa Toppari / Yle

Suomas leat 17 almmolaš friijabeaivvi

Suomas leat sotnabeivviid lassin oktiibuot 13 virggálaš bassebeaivvi. Dat leat čállojuvvon girkoláhkii.

Girkobasiid lassin Suomas leat njeallje dakkár mearkabeaivvi, mat eai leat basit muhto leat goittotge dábálaččat friijabeaivvit. Dain iehčanasvuođabeaivvis ja válborbeaivvis leat sierra lágat, mihcamárruohta ja juovlaruohta friijabeivviin fas mearridit bargoeaktosoahpamušain.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä