Sápmi |

Lappi riikkabeaiáirasat eai oalát gielddáše ruvkedoaimmaid sámeguovllus – deattuhit gielddaid mearridanválddi

Yle Sápmi jearai Lappi riikkabeaiáirasiin, maid sii oaivvildit ruvkedoaimmain Sámis.

Mikko Kärnä, Kaisa Juuso, Johanna Ojala-Niemelä, Katri Kulmuni
Lappi riikkabeaiáirasiin njealjis vástidedje Yle Sámi gažadeapmái. Sii ledje Mikko Kärnä (guovddáš), Kaisa Juuso (vuođđosuopmelaččat), Johanna Ojala-Niemelä (sosiálademokráhtat) ja Katri Kulmuni (guovddáš). Govva: Pekka Tynell, Silja Viitala, Mikko Ahmajärvi / Yle

Gieskat Sámedikki dievasčoahkkima sáttaságastallamis bođii nannosit ovdan jurdda, ahte sámeguovllu galggašii ráfáidahttit ruvkedoaimmain amas stuorra ruvkefitnodagat bilidit Sámi rašes luonddu. Yle Sápmi jearai Lappi riikkabeaiáirasiin, maid sii oaivvildit.

Ášši lea dál áigeguovdil, danin go bargo- ja ealáhusministeriija lea álggahan ruvkeláhkaásaheami ođasmahttima Sanna Marin ráđđehusprográmma girjemiid vuođul. Láhkaválmmaštallan dahkkojuvvo bargo- ja ealáhusministeriijas virgebargun.

Njealjis Lappi čieža riikkabeaiáirasis vástidedje Yle Sámi gažadeapmái. Heikki Autto (olgeš) ja Markus Lohi (guovddáš) eaba vástidan olláge.

Markus Mustajärvi (gurut) ii hálit vuos kommenteret ášši, danin go su mielas ášši lea viiddis ja gáibida vuđolaš čielggademiid ja suokkardallama. Son goittotge namuha, ahte ruvkedoaimmaid plánedettiin galgá váldit vuhtii sierra guovlluid iešvuođaid daningo mađi davvelebbui mannat, dađi hearkkit dat biras lea.

Galggašiigo sámeguovllu ráfáidahttit ruvkedoaimmain?

Gažadeapmái vástidan riikkabeaiáirasiin eatnašat oaivvildit, ahte ruvkedoaimma ii sáhte oalát gieldit sámeguovllus, muhto dan galgá goittotge álo vihkkedallat ja suokkardallat vuđolaččat, gosa ja makkár ruvkke sáhttá vuođđudit. Sin mielde gielddain galgá leat vejolašvuohta mearridit vejolaš ruvkkiid birra.

Vuođđosuopmelaččaid riikkabeaiáirras Kaisa Juuso lea áidna, gean mielas sámeguovllu galggašii ráfáidahttit ruvkedoaimmain.

– Guovllu birra árvu lea mihtilmas ja sámiid árbevirolaš ealáhusa nappo boazodoalu ii galgga ruvkkiiguin geahnohuhttit, deattuha Juuso.

Sosiálademokráhtaid riikkabeaiáirras Johanna Ojala-Niemelä oaivvilda, ahte juohke báikái, dego Giehtaruohttasii, ruvkket eai heive hearkkes birrasa dihte.

– Ruvkelága ođasmahttinbarggus galgá váldit vuhtii eamiálbmogiid rivttiid, ja buot doaimmat guovllus galget leat ekologalaččat, ekonomalaččat ja sosiálalaččat suvdilat. Ođasmahttimis galgá váldit maid vuhtii vejolašvuođa hárjehit árbevirolaš ealáhusa, Ojala-Niemelä dadjá.

Guovddášbellodaga riikkabeaiáirras Mikko Kärnäs leat seamma sullasaš jurdagat.

– Sámeguovllu gielddat galget beassat ieža mearridit, makkár ruvkkiid ja makkár eavttuiguin sii daid háliidit. Sámedikki ferte lunddolaččat maid gullat áššis mearridettiin. Leat buorit ruvkefidnut, ja maiddái dat fuones fidnut.

Guovddášbellodaga riikkabeaiáirras Katri Kulmuni dadjá dušše oanehaččat, ahte gielddat mearridit maid sámeguovllus vejolaš ruvkkiin.

Galggašiigo suodjalanguovlluid, dego Natura-guovlluid ráfáidahttit ruvkedoaimmain?

Masá olles Suoma beale Sápmi gullá Natura 2000 -suodjalanguvlui. Natura 2000 lea Eurohpa Uniovnna fidnu, mainna figget doarjut luonddu máŋggabealátvuođa miehtá Eurohpa. Natura 2000 -fierpmádat lea okta guovddášosiin EU luonddusuodjalanlágas.

Lappi riikkabeaiáirasat, earret Juuso, oaivvildit, ahte maiddái suodjalanguovllus galgat bastit álggahit ruvkedoaimmaid spiehkastatlobiin.

Guovddášbellodaga áirras Kärnä deattuha gielddaid mearridanválddi.

– Suodjalanguovllut leat jo dál bures ráfáidahtton ruvkedoaimmain, muhto dainge galgá leat vejolašvuohta dakkár doaimmaide spiehkastatlobiin, jus fal ruvkke oamasteaddji čájeha iežas máhttit fuolahit guovllu birasárvvuin. Maiddái guovlluid lonohallan galgá leat vejolaš, lohká Kärnä.

Lappi Natura 2000 -guovllut
Kárttás alit ivdni čájeha Lappi Natura 2000 -guovlluid. Govva: Samuli Huttunen / Yle

Johanna Ojala-Niemelä muitala, ahte SDB ođđa politihkalaš prográmma mielde ruvkedoaimma birasovddasvástádusa galgá čielggasmahttit. Bellodaga oainnu mielde maiddái lohpemeannudeamis galgá váldit vuhtii ruvkedoaimmaid hehttehusaid guovllu ealáhusaide ja ovdamearkka dihte turismii.

Maiddái Ojala-Niemelä hállá guovlluid lonohallama beales.

– Mu mielas Natura-guovlluid heivvolaš báikkiid galgá dárbbu mielde lonuhit vástideaddji guvlui, mas gávdnojit seamma luondduárvvut, dadjá Ojala-Niemelä.

Kulmuni lohká, ahte ruvkke vuođđudeapmi Natura-guvlui lea juo dál earenoamáš váttis ja gáibida stáhtaráđi mearrádusa ja dan, ahte gávdnat lonohallanguovlluid. Kulmuni čilge, ahte ráđđehusprográmmii lea čállojuvvon, ahte málbmaohcanrivttiid lohpeproseassaid galgá čielggadit, nugo maiddái geavadiid ja vejolaš ráddjendárbbuid luonddusuodjalanguovlluin.

Man láhkai sápmelaččaid rivttiid galggašii váldit vuhtii ruvkelága ođasmahttimis?

Yle Sápmi jearai Lappi riikkabeaiáirasiin maiddái, mo ruvkelága ođasmahttin váldá sápmelaččaid rivttiid vuhtii ja mo daid sin mielas galggašii váldit vuhtii.

Mikko Kärnä oaivvilda, ahte ođđa ruvkeláhkii livčče buorre čáhkadit sámediggeláhkii gullevaš gullangeatnegasvuohta, go ruvkkiid vuođđudit sámeguvlui.

Kaisa Juuso fas ii leat oahpásmuvvan ruvkelága ođasmahttinollisvuhtii, nuba son ii máhte olus lohkat sámerivttiid vuhtiiváldimis láhkahápmosis. Juuso goittotge oaivvilda, ahte sámiid rivttiid galggašii váldit vuhtii aŋkke dan oasil, ahte ruvkedoaibma ii oaččoše geahnohuhttit sámiid árbevirolaš ealáhusa nappo boazodoalu.

Johanna Ojala-Niemelä fas atná dehálažžan, ahte sápmelaččaid riekti váikkuhit iežaset guovllu eanangeavaheapmái laktáseaddji plánaide nannejuvvo ja vejolašvuohta sihkkarastit árbevirolaš ealáhusa maid nannejuvvo.

Katri Kulmuni muitala, ahte láhkanuppástusas áigot čavget ruvkefitnodagaid birasovddasvástádusa. Son oaivvilda, ahte earenoamážit Sámedikki bokte sápmelaččat leat sihkkarit aktiivvalaš váikkuheaddjit maiddái ruvkeáššiide, muhto maid earálágán álbmotaktiivvalašvuođa bokte.

Johanna-Ojala Niemelä mielas ášši lea goittotge dán muttus váttis kommenteret dađi dárkilabbot.

Loga maiddái maid Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso ja ruvkevuostálastinjoavkku álggáhan Minna Näkkäläjärvi oaivvildeaba áššis: Sámit geahččalit váikkuhit ođđa ruvkeláhkii – "Ruvkedoaibma ii heive oktii sámekultuvrrain"

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä