Sápmi

Laura Feodoroff gávnnai iežas áhkkurohki gova amerihkálaš neahttagávppi buktagiin – ná sáhttá geavvat geasa beare

Laura Feodoroff katselee tietokoneen näytöltä amerikkalaisverkkokaupasta löytämiään tuotteita, joissa on käytetty hänen edesmenneen isoäitinsä kuvia.
Helssetlaš Laura Feodoroff geahččá šearbmagova, man son lea váldán buktagiin, mat ledje amerihkálaš neahttagávppis vuovdemassii. Govva: Linda Tammela / Yle

CC0-liseansa dahká vejolažžan gova lobálaš ávkkástallama maiddái gávppálaččat. Guhkes proseassa maŋŋá Feodoroff oaččui áhkus gova eret neahttagávppis, muhto govva sáhttá leavvat neahtas agibeaivve.

Helssetlaš Laura Feodoroff oaččui liŋkka skihpáristtis: "Hei, orrugo oahpis?" Govva duođaige lei oahpis. Das čohkká Feodoroff áhkkurohkki, Sinaida, nuorra nieidan seaŋgga alde.

Feodoroff lei oaidnán gova ovdalge, čáhppesvielgadin, muhto dál das ledje ivnnit. Govva gávdnui amerihkálaš neahttagávppi buktagiin.

– Das ledje dahkkon iešguđetlágán govvabuktagat, dego seaidnetávvalat, buvssat ja telefon- dahje dihtorsuojit. Doppe ledje máŋggalot iešguđetlágán molssaeavttu. Dat lei dieđusge hui hirpmástuhtti gávnnus. Šadden gal hui garrasit dovdduid sisa, Feodoroff govvida.

Dán neahttagávpái gii beare sáhttá lasihit iežas dáidaga ja das lea vejolaš dahkat govvabuktagiid vuovdinláhkái. Brasilialaš dáiddár lei luđen gova Flickr-bálvalusas Suoma čuovgagovvadáidaga musea konttus, ivdnen dan ja dál vuvddii dan dáiddabuvttan neahtas.

Musea fuomášii feailla menddo maŋŋit

Suoma čuovgagovvadáidaga musea bijai Flickr-govvabálvalussii oasi čoakkálmasastis oaidninláhkái ja geavahanláhkái jagis 2016. Intendeanta Anni Wallenius muitala, ahte jurddan lei fállat musea arkiivvaid olbmuide nu, ahte musea ii mearridivčče daid geavaheamis.

Friddja liseanssa váttisvuođat bohte ovdan goittotge easkka dalle, go vahát lei juo geargan dáhpáhuvvat. Dalle museain ii kánske lean doarvái bures jurddašuvvon, ahte máilmmiviidosaš neahttasiidduin almmustahtton gova sáhtášedje geavahišgoahtit boastut.

– Dalle lei jurdda rahpat čoakkáldagaid nu, ahte daid lea álki joksat, muhto eat máhttán čielgasit doarvái bures jurddašit ehtalaš ja morálalaš beali, mii gávppálaš ođđasitgeavaheamis sáhttá čuovvut, Wallenius lohká.

Valokuvataiteen museon intendentti Anni Wallenius
Suoma čuovgagovvadáidaga musea intendeanta Anni Wallenius šálloša, ahte museas eai fuomášan jurddašit dađi guhkelabbui, ovdal govva lei juo boasttogeavahusas. Govva: Linda Tammela / Yle

Go musea oaččui Feodoroff dáhpáhusas dieđu, dat mearridii vuosttažettiin sihkkut govaid eret Flickr-bálvalusas. Govat eai velge leat almmolaččat fidnemis, muhto sáhttet dieđus ain johtit miehtá interneahta.

– Lea aivve vejolaš, ahte vearrámus dilis dákkár dáhpáhusat bohtet ođđasitge, muhto sávvamis eai boađe, dadjá Wallenius.

Wallenius oaivvilda, ahte mearrádus lei dán dilis vuogas, dasgo boasttogeavaheapmi ii sáhte joatkašuvvat. Guhkkit áigodagas sávaldahkan livččii goittotge dat, ahte musea basttášii ovttas vaikkoba sápmelaččaiguin jurddašit suvdilut ja ráddjejuvvon vugiid govaid čájeheapmái.

Gávppálaš ávkkástallan lea lobálaš

Feodoroff áhkus váldojuvvon gova duohken lea CC0- nappo Creative commons -liseansa, mii fállá rievtti almmá sierra soahpamuša haga geavahit materiála, mii lea suddjejuvvon dahkkivuoigatvuođaiguin. Dat liseansa fállá rievtti maid gávppálaš ávkkáštallamii.

Museaid okta dehálamos bargu lea juohkit kulturárbbi buot olbmuid olámuddui, ja dasa ávkkálaš vuohki lea juohkit arkiivvaid digitálalaččat. Museavirgedoaimmahaga jurista Roni Iilomo muitala, ahte vejolaš boasttogeavahemiid meari ja duođalašvuođa galgá smiehttat álo nu, ahte veardida dan buorre doaibmavugiide.

Nuppe dáfus lea dehálaš juohkit dieđu ja áddejumi globála dásis. Goittotge govaid almmustahttin dahká vejolažžan boasttoáddejumiid- ja geavahemiid.

Govas leahkki olbmo intimitehtasuodjái guoská diehtosuodjeláhka, muhto dasgo olmmoš lea jápmán, dát láhkaásahus ii guoskka šat sutnje.

– Diehtosuodjeláhkaásahusa mielde lagašolbmuin ii leat makkárge lágalaš riekti persovdnadieđuid vuođul, maiguin sii sáhtášedje easttadit dahje meroštallat gova geavaheami, Iilomo lohká.

Govva sihkkojuvvui eret, musea rievdadii doaibmavugiidis

Go govva lei juo biddjon neahttagávpái, dan lei váttis oažžut doppe eret. Laura Feodoroff ovttas fulkkiidisguin válddii oktavuođa brasilialaš dáiddárii, guhte áddii dili bures ja válddii gova eret. Dasa lassin Feodoroff lei oktavuođas Čuovgagovvadáidaga museai.

Govva goittotge almmustuvai amerihkálaš neahttagávppi siidduide vel ođđasit: dál nubbi olmmoš lei váldán brasilialaš dáiddára bokte gova lobi haga geavahussii.

– Orui gal hui duššastuhtti, go leat juo ožžon juoidá áigái ja datge ii veahket. Dat márkan lea mo nu hui moivvas, ahte mo dákkára oba sáhttá easttadit, Feodoroff smiehttá.

Dán jagi álggu bealde Feodoroff dagai virggálaš váidaga neahttasiidui, mii vuovdá buktagiid. Váidda manai čađa ja loahpa loahpas govva viimmat sihkkojuvvui vuovdingeavahusas.

Laura Feodoroff
Viimmat guhkes proseassa lea báhcán historjái ja Feodoroff áhku govva lea sihkkojuvvon neahttagávppis eret. Laura Feodoroff goittotge ballá, ahte dákkár dáhpáhuvvá vel ođđasit. Govva: Linda Tammela / Yle

Feodoroff muitala, ahte son lea duđavaš dasa, mo Čuovgagovvadáidaga musea lea rievdadan doaibmavugiid dáhpáhusa dihte. Intendeanta Anni Wallenius lohká, ahte ovdamearkka dihte ođđa vuođđočájáhusa várás sii leat čielggadan, leatgo govain leahkki olbmuin lagašolbmot ain ja heivego gova geavaheapmi sidjiide.

– Aivve vuosttamužžan mii leimmet oktavuođas Sámemusea Siidii ja konsulteriimet viidát sámedutkiid- ja aktiivvaid. Mii leat guldalan hui dárkilit rávvagiid ja máhcahaga, maid mii leat ožžon. Ná mii háliidit ovdánit ain boahttevuođasge, Wallenius dadjá.

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas. Dán áššis sáhtát geahččat lasi maid bearjadaga Yle Ođđasat -sáddagis.

Divvojuvvon 21.6.2021 dii. 8.38: Beaiváduvvon feaila čilgehusain CC0-liseanssaid birra.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä