Sápmi |

Lávvardaga lea vejolaš oahpásmuvvat Geavu dutkanstašuvnna doaimmaide

Suoma luonddu beaivvi ávvudit Ohcejogas Geavu dutkanstašuvnnas 26.8. Stašuvnnas leat dalle rabas uvssat olbmuide ja earet eará stašuvdnahoavda Otso Suominen muitala dutkanstašuvnna doaimmain.

Otso Suominen
Geavu dutkanstašuvnna hoavda Otso Suominen. Govva: Raimo Torikka/Yle

Boahtte lávvardaga 26.8. ávvudit Geavu dutkanstašuvnnas, Ohcejogas, Suoma luonddu beaivvi.

Seammás dutkanstašuvnnas leat rabas uvssat -beaivi, goas olbmot sáhttet boahtit oahpásmuvvat dutkanstašuvnna bargui ja dutkanbohtosiidda. 

Prográmma álgá jo diibmu 11

Dutkanstašuvnna uvssat rahpasit álbmogii lávvardaga diibmu 11. Olbmot sáhttet diibmu 16 rádjái oahpásmuvvat stašuvnna váldovistái ja laboratoriijai sihke lagaš birrasii olgun, fitnat vaikkoba váccašeamen olles bearrašii dárkkuhuvvon luonddubálgá mielde.

Diibmu 12 dutkanstašuvnnas ávvudišgohtet Suoma luonddu beaivvi ja juhket ávvugáfiid dutkanstašuvnna boares váldovistti šiljus. Jus lávvardaga arvá, de gáfiid fállet dutkanstašuvnna restoráŋŋas.

Dutkanstašuvnna hoavda Otso Suominen muitala diibmu 13.30 dutkanstašuvnna doaimmain. Dan maŋŋá Turku universitehta professor Jukka Käyhkö muitala Tundra-fidnu bohtosiin bajilčállagiin "Leago boazu buorrin vai bahán?".

Fidnus leat dutkan, mo seailluhit tundraguovlluid dálkkádatrievdamis. Dutkanbohtosiid leat ovttastahttán boazodollui ja sámekultuvrii. Fidnu bohtosiidda sáhttá oahpásmuvvat dáppe.

Ordnejit maid diehtogilvvu

Dutkanstašuvnna váldovisttis sáhttá oassálastit Geavvu-diehtogilvui. Gilvvu oassálastiid gaskkas vuorbádit bálkkašumiid, váldobálkkašupmi lea ođđa girji dutkanstašuvnna historjjás.

Olbmuin lea maid vejolašvuohta báikki alde oaidnit boares govaid, áviisačállosiid ja guossegirjjiid.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä