Sápmi |

Lávvardaga rájes ii oaččo buktit Norggas Supmii ovttage ehpela dahje mandariinna – Tero Paltto mielas ođđa láhka lea ártet

Šattuid dearvvasvuođaláhka boahtá fápmui 14.12.2019. Das rájes EU riikkaide ii oaččo buktit lágain gildojuvvon šattuid, ruotnasiid dahje heđemiid.

Tero Paltto asuu Suomessa, Karigasniemellä mutta käy viikoittain Norjassa kaupassa.
Tero Paltto oastá Norggas olu ruotnasiid ja šattuid ruoktot, dál ferte lobihuššagoahtit jus áigu doalvut daid Kárášjogas Gáregasnjárgii. Govva: Kaija Länsman / Yle

Jus hipmošat viežžat Norggas juovllaid várás kássa dievva mandariinnaid, dál ferte doamihit. Lávvardaga rájes it oaččo šat dan dahkat, goit lobálaččat.

Lávvardaga 14.12.2019 boahtá fápmui ođđa šattuid dearvvasvuođaláhka.

EU olggobealde ii oaččo buktit earret eará dihto heđemiid, murjjiid, ruotnasiid dahje ruohtasšattuid. Ovdamearkka dihte ehpelat leat gildojuvvon heđemiid listtus. Bajimus duollodárkkisteaddji Tiia Sulander-Seppänen lea nannen, ahte ášši guoská maid Norgga. Sulander-Seppänen dadjá, ahte vaikko máŋgga áššis Norga lea spiehkastahkan, muhto šaddodearvvasvuođa njuolggadusa bokte ná ii leat.

Rájá rastá oažžu gal buktit ovdamearkka dihte banánaid dahje ánánasaid, go daid mielde eai čuovo dávddat dahje divrrit.

Tero Paltto ássá Gáregasnjárggas, Norgga rájá alde. Son bargá Kárášjogas ja gávppaša dávjá Norggas, gos son oastá eandaliige heđemiid ja ruotnasiid.

– Dat leat olu buoret dán bealde, go Suomas. Dat seilot guhkit, dain lea buoret smáhkka ja dat leat olggosoaidnit olu čábbábut. Mun in dieđe mas dat boahtá.

Norjalaisia yrttejä ja kasviksia
Paltto leaikkastallá, ahte son ferte čiehkat Norggas ostojuvvon mandariinnaid beaŋkka vuollái, go vuolgá Supmii. Govva: Kaija Länsman / Yle

Lávvardaga Paltto ferte binnáš rievdadit dábiidis, daningo su miela mielde herskuid buktin rájá rastá ii leat šat lobálaš.

– Dat lea áibbas seammá oastit daid Kárášjogas ja doalvut daid Gáregasnjárgii. Mun gal in ádde manin nie galgá muhttašuvvat fáhkka.

– Diet láhka lea dušše dulljen. Iihan dan diená sáhte olbmuid dájuhit. Mun jáhkkan dat heđemat bohtet seammá sajis Norgii, go Supmiige, árvala Paltto.

Paltto lohká, ahte son ii áiggo jeagadit lága.

– Mun gal doalvvun dan moadde mandariinna ja eanamurjjiid maid dal jo boran. Dat eai leat nu ollu, ahte dat lea geasge eret, jus mun oasttán daid dáppe Kárášjogas.

Ođđa láhka váikkuha maiddái lubmemii

Gáregasnjárgalaš Jouni-Esa Nousuniemi lea áiddo boahtán Norggas gávppašeamis. Son lea váibmil namalassii mandariinnaide, maid son oastá Norggas.

Son lei gullan ođđasiin, ahte njuolggadusat rivdet. Nousuniemi imaštallá šattuid dearvvasvuođalága. Dat ii oro heivemin Norgga ja Suoma rádjeguovlluid ássiide.

– Mii leat hárjánan gávppašit Norgga bealde ja midjiide diet orru gal hui imaš.

Jouni-Esa Nousuniemi pitää mandariineista ja ostaa niitä useimmiten Norjan kaupoista.
Jouni-Esa Nousuniemi osttii dálge moadde mándariinna go finastii Kárášjogas mohkki. Govva: Kaija Länsman / Yle

Láhka guoská maiddái murjjiid ja nu jorggiha jurdda geasi guvlui ja lubmemii. Nousuniemi láve goas nu lubmet Norgga bealde. Son ii áiggo boahtte geasi lobihuššat ja suoli fievrredit luomeseahka Supmii.

– Ii leat eará, go šiehttat muhtun Norgga beale gávpejasain, ahte son oastá daid ja mun oasttán daid ruđaiguin dáppe Suoma bealde luopmániid. Diená dat ferte dál bargat, láhttesta Nousuniemi.

Oula Kitti on Karigasniemen tullin päällikkö.
Go tuollu bisseha biilla dárkkisteami várás, dalle gehččet maiddái leatgo lobihis šattut fárus. Dušše šattuid dihte eai áiggo bissehišgoahtit gávppašeaddjiid. Govva: Kaija Länsman / Yle

Lobihis lásta luotnelihttái

Gáregasnjárgga tuollostašuvnna hoavda Oula Kitti muitala, ahte sin bargun lea duollet dállet dárkkistit biillaid ja dan maid olbmot buktet Norggas Supmii. Dušše ehpel- dahje mandariidnafáktan son ii áiggo álgit.

Muhto jus gii nu gávnnahallá lobihis šaddogurpmiin, lea čielggas mii dáhpáhuvvá.

– Mii váldit lobihis šattuid eret ja bálkestit luotnelihttái. Dieno dat geavvá, go daid ii oaččo buktit Supmii. EU lea mearridan ná, dadjá Kitti.

Lága mielde šattuid suoli fievrredeames ii oaččo ráŋggáštusa, jus eaktodáhtolaččat addá lobihis šattuid eiseválddiide, čállá Turun Sanomat -aviisa. Jus jámma báhcá suoli fievrredeames gitta, dalle sáhttá ráŋggáštuvvot.

Lága ulbmil lea suodjalit šattuid – danin šattuid ii oaččo buktit EU riikkaide

Lága mielde EU olggobealde ii oaččo buktit Supmii ovdamearkka dihte ovttage appelsiinna, jus dain ii leat šattuid dearvvasvuođaduođaštus. Duođaštusa fas ovttat olbmot gal illá fidnejit.

Suoma eana- ja meahccedoalloministeriija kansliijahoavda Jaana Husu-Kallio mielas leat čielga sivat manin šattuid ferte suodjalit.

– Mii eat bastte eallit šattuid haga. Min biepmus 80 % boahtá šattuin. Mii sávvat, ahte boahttevuođasge mis leat šattut, maid divrrit eai billis. Juohke jagi divrrit borret 200 miljárdda euro ovddas šattuid, ja máŋggain sajiin máilmmis olbmot nelgot, muitala Husu-Kallio.

Lágaid leat čavgen amas EU:i boahtit divrrit, mat bilidit dahje goddet šattuid. Šattut leatge dál áigeguovdilis fáddá, go ON lea julggaštan boahtte jagi riikkaidgaskasaš šattuid dearvvasvuođajahkin.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä