Sápmi |

Leago boazu bahán vai buorrin? – Dutki vástida

Mannan lávvardaga Geavu dutkanstašuvnnas lei vejolašvuohta gullat davviriikalaš Tundra-dutkamušas. Turku universitehta eanandiehtaga professor Jukka Käyhkö muitalii váldoáššiid dutkanbohtosiin bajilčállagiin "Leago boazu bahán vai buorrin?"

Turun yliopiston maantieteen professori Jukka Käyhkö
Turku universitehta eanandiehtaga professor Jukka Käyhkö jođihii davviriikalaš Tundra-dutkamuša. Dutkanfidnu lei jođus 2011-2016 Govva: Susanna Guttorm / Yle

Diibmá gárvánii viiddes davviriikalaš oktasaš dutkamuš dálkkádátrievdamis ja boazodoalu gaskavuođas. Nu gohčoduvvon Tundra-dutkamušas čielggadedje mo sáhttá bisuhit duottarguovlluid dálkkádátrievdamis ja makkár oktavuohta das lea boazodollui ja maiddái dan bokte sámikultuvrii.

Dás hálai mannan lávvardaga Geavu dutkanstašuvnna rabas uvssat -beivviin Turku universitehta eanandiehtaga professor Jukka Käyhkö, guhte jođihii Tundra-dutkamuša.

Boazodoallu sáhttá eastadit dálkkádaga liegganeami

Käyhkö logaldallama bajilčállagin lei "Leago boazu bahán vai buorrin?" Dán háve orui, ahte boazu lei eanet buorrin go bahán. Dutkamuša olis leat gávnnahan, ahte boazu ja boazodoallu sáhttet leat mielde eastimin dálkkádatliegganeami.

Boazodoalus lea dutkamuša mielde stuorra váikkuhus lagašbirrasii ja duoddariid ekosystemaide. Bohccuid guohtun eastada miestagiid ja muoraid leavvama duottarguovlluide, mii fas njoahcuda duottarguovlluid liegganeami. Dutkamušbargu álggii jagis 2011.

Nenetsa tundra
vuorkágovva Govva: Atle Staalesen

Boazodoallu vásiha máŋggalágan hástalusaid

Professor Jukka Käyhkö muitala, ahte dán dutkanprošeavtta olis sii leat hálidan guorahallat dili buot geahččanguovlluin. Boazodoalus leat olu hástalusat dálá áiggis ja boahttevuođas.

– Hui dávjá dáid áššiid jurddašit guohtuneanan- dahje spiregažaldahkan, muhto mii leat geahččalan guorahallat áššiid viidábut. Boazodoallit leat hárjánan hástalusaide, mat laktasit spiredillái, dálkái ja dakkáriidda. Spirevahágatge leat lassánan, stáhta dahje láhkaásahus ii leat bastán eastit daid.

– Boazodoallit dovdet, ahte sii leat fámoheamit dakkár stuorra servodatnuppástusas degomat hálddahusa ja kultuvrra nuppástusas. Dego gávpogisge de maiddái dáppe davvin áššit nuppástuvvet ja dat lea dakkár, masa boazodoallit eai leat hárjánan, lohká Käyhkö.

poroerotus Skalluvaarassa Utsjoella
vuorkágovva Skállovári gárdde luhtte Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Dutkamušas leamaš mielde guokte bálgosa Suoma bealde

Tundra-dutkamušas dutkit leat ságastallan boazodoalliiguin ja jearahallan sin. Suoma bealde dutkamuša jearahallamis ledje guovtti bálgosa boazodoallit mielde, Neakkela ja Lappi bálgosiid. Dutkit jerre boazodoalliin, ahte leatgo sii fuomásan rievdadusaid guohtuneatnamiin, muitala professor Jukka Käyhkö.

– Measta buohkat dadje, ahte muorat ja miestagat leat lassánan, mii lea dieđusge lunddolaš go gaskamearálaš temperatuvrrat badjánit. Dat lea dasto eará ášši leago dat ávkin vai vahágin. Oaivilat dasa leat máŋggaláganat.

– Dás jus geahčasta vaikkoba 50 jagi ovddosguvlui, de Suoma beale Lappii eai báze dakkár guovllut, gos lea nu čoaskkis, ahte dohko eai šatta muorat, ja dat dieđusge nuppástuhttá boazodoalu eavttuid. Sáhttá leat ahte dat ii váikkut boazodollui, muhto nuppástus lea goittotge johtil ja garas.

Näkkälän paliskunta
Govva: www.paliskunnat.fi

"Dálá boazodoalloláhka boarásmuvvan, galggašii ođasmahttit"

Okta stuorra ášši boazodoalu boahttevuođas leat hálddahuslaš áššit. Käyhkö muitala, ahte boazodoalliid mielas lea buorre, ahte ealáhusa vuođđun lea láhkaásahus. Professor Käyhkö mielas goittotge dat lea jo boarásmuvvan ja dan galggašii ođasmahttit.

– Suomas dat hálddahus lea máŋgga sierra dásis ja dat lea sihkkarit buorre ášši. Boazodoalliid mielas lea buorre, ahte lea boazodoalloláhka, ahte lea mii nu vuođđun. Muhto dathan lea boarásmuvvan, dálá láhkaásahus lea 1990-logu álggus.

Dan galggašiige Käyhkö mielas smiehttat ođđasit. Dan mielde sáhtášii maid smiehttat eanangeavaheami, turismma, vuovdedoalu ja maiddái ruvkedoaimma gažaldagaid. Käyhkö mielde okta dehálaš oassi láhkaásahusas lea maid bálggusortnet.

– Dálá ortnet ii leat vealttakeahttá buoremus, go jurddaša ekologalaččat dahje guohtuneatnamiid bokte dan. Ja lassin vel dakkár, ahte boazodoallu lea earálagan davvin sámiguovllus go fas máddelabbos. Dan galggašii váldit buore vuhtii.

 

poro jängällä
Govva: Susanna Guttorm / Yle

Dutkamuša mielde boazodoalliid mearri geahppánan sakka moattelot jagis

Tundra-dutkamušas bođii ovdan maid dakkár, ahte Suomas leat dál beali unnit boazodoallit go 1990-logus. Boazodoalliid mearri lea geahppánan sullii 2000:s sullii duháhii, muitala professor Jukka Käyhkö. Ruoŧas ja Norggas boazodoalliid mearri lea bisson sullii seamma dásis.

– Dán dutkanmateriála vuođđun leamašan ealáhatortnet, mas olbmot leat almmuhan iežaset váldoealáhusa. Sáhttáhan leat, ahte bearaš lea almmuhan mannu eará ealáhusa váldoealáhussan vaikko jotketge ain boazodoaluin. Dan galggašii dutkat eanet. Jus jurddaša, ahte makkár boazodoallu lea jagis 2050, de dalle eai leat šat beare olus jus ná joatkašuvvá.

Professor Jukka Käyhkö joatká, ahte ealáhusat leat dán áigge nu máŋggaláganat ja boazodoallit barget earáge bargguid, de sáhttet leat merken eará ealáhusa váldoealáhussan. Ná boazodoalliid mearri lea jávkan statistihkkalaččat vaikko duođalaččat ii leatge.

– Sáhttá ahte boazodoalu sirdašuvvan nuorat sohkabuolvvaide ealáhussan ii álo lihkostuva. Boazomearit leat goittotge bisson seamma dásis. Bohccot eai leat geahppánan, mutta vissa ealut leat sturron ja dahkkit eai leat seamma olu go moaddelot jagi dassái.

– Muhto leago boahttevuođas dasto dakkár dilli, ahte Suomas leat stuorra boazobearrašat, de dat lea vejolaš. Eará ášši lea dat leago dat buorre vai ii, dan ferte smiehttat sierra. Dákkár dat ovdáneapmi goit lea dál.

Sállevári bálgosa bigálus Sarvvesčoalmmis.
Govva: Vesa Toppari / Yle

Leago boazu bahán vai buorrin?

Jearahallama loahpas ferten jearrat professor Jukka Käyhkös alddás vástádusa su logaldallama bajilčállaga jearaldahkii. Leago boazu bahán vai buorrin?

– Mun in sáhte oaidnit bohcco earáláhkai go buorre áššin. Kultuvrralaš ja árbevirolaš ealáhussan dat leat go áidnalunddot kulturárbi. Dál ferte dušše gávdnat boazodollui dakkár sajádaga dán muhttašuvvi ja globála máilmmis, ahte dat seailu ja lea iehčanas, ahte dan eai cokka museaide dehe biddjo dakkár sajádahkii, ahte dan álgoálgosaš jurdda jávká.

Dárkilabbot Tundra-dutkamuššii sáhttá oahpásmuvvat dáppe. Dutkanraporttat gávdnujit maid davvisámegillii ja suomagillii.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä