Sápmi

Leago veara dálkkodit ovdal gáldema? – Febermihttára mielde boazu streassaluvvá doallamis ja gáldemis

Tohtorikoulutettava ja Savukosken kunnaneläinlääkäri Hanna Nurmi.
Sávuguoikka gieldda šibitdoavttir Hanna Nurmi dahká nákkosdutkamuša das, mii livčče buoremus vuohki gáldet bohcco. Govva: Kaija Länsman / Yle

Suomas dutket mo gálden váikkuha bohccui ja leago dálkkodeamis ávki. Sávuguoikkas gáldejedje varihiid ja dutke dárkket daid láhttema.

Sávuguoikka guovllus girtnos ruohtadit sullii vihttalogi variha. Dain lea dehálaš bargu, go daid bokte dutket mo gálden váikkuha bohccui.

Sávuguoikka gieldda šibitdoavttir Hanna Nurmi lea dahkamin nákkusdutkamuša, mas čielggadit mo gálden dahje gáskin váikkuha bohccui ja makkár dálkkodeami gáldema oktavuođas sáhtášii vejolaččat geavahit.

– Mii leat láigohan Giema-Soabbáda bálgosis varihiid. Daid mii gáldet iešguđet vugiid mielde, nuppiid dálkkodat, nuppiid fas gáldet árbevirolaš vugiid mielde, čilge Nurmi mo dutkanbeaivi ovdána.

– Mii viggat gávdnat erohusaid joavkkuid gaskkas, ahte basttášeimmet gávnnahit makkár bákčasa boazu dovdá gáldema áigge.

Savukoskella suoritettiin kenttäkoe, jossa kerättiin tutkimusaineistoa siitä, että kumpi on porolle parempi, nopea mutta ehkä hieman kivulias toimenpide, vai se, että stressaantunutta poroa pidetään kiinni pitkään ja odotetaan lääkeaineen vaikutusta.
Badjel 50 variha ledje mielde dutkamušas, man bohtosat galggašedje ilbmat jo jagi geažes. Govva: Kaija Länsman / Yle

Varihiid juogadedje viđa sierra jovkui. Ovtta joavkku gáldejedje árbevirolaččat, dálkasiid haga.

Nuppiide cirgejedje bálluid lahka jámihanávdnasa ovdal gáldema.

Goalmmát jovkui adde jámihanávdnasa lassin velá dálkasa, mii goddá bákčašiid.

Njealját joavku oaččui dušše bávččasdálkasa. Viđát joavkku bohccuid dušše botnje vuollái ja dolle gitta dan áiggi maid gálden ja jámiheapmi váldá áiggi.

Porotutkija Sauli Laaksonen laittaa urosporolle puuduteaineen ennen kastraatiota.
Poromies Jani-Petri Marjala salvaa nuoren urosporon.
Boazodutki Sauli Laaksonen dálkkodii ja cirgguhii jámihanávdnasa muhtun bohccuide ovdal gáldema. Boazodoalli Jani-Petri Marjala fuolahii ieš gáldemis.

Jus geavaha jámihanávdnasa, bohcco gáldemii manná badjel vihtta minoha áigi. Árbevirolaš gáldemis, dálkkodeami haga ii mana go vuollái minot, go varit lea bonjastuvvon vuollái ja táŋggat leat čárven.

Juohke bohccos mihtidedje maiddái goruda liekkasvuođa. Dan mihtidedje ovdal ja maŋŋá gáldema. Liekkasvuođas sáhttá dulkot streassadási, muitaleaba Nurmi ja Suomas dovddus boazodutki Sauli Laaksonen.

Laaksonen lei mielde dutkamušas dálkkodeamin bohccuid.

– Mun giddejin fuomášumi dalán dasa, mo liekkasvuohta loktanii jođánit. Dat lea mearka streassas. Fuomášin, ahte jámiheapmi gottii bákčasiid, muitala Laaksonen dutkanbeaivvi beallemuttus.

– Dán vuođul ii sáhte vel dadjat maidige, baicce ferte mannat statistihkaid ja beaivvi dieđuid čađa. Dajašin, ahte liekkasvuođamihtidemiid vuođul boazu lea hearki streassai, joatká Nurmi.

Hanna Nurmen väitöskirjatutkimuksessa porojen ruumiinlämpöä seurattiin tarkasti kastraation aikana.
Dutkanbeaivvi dušše ovtta varihis loktanii goruda liekkasvuohta badjel 40 gráđa. Govva: Kaija Länsman / Yle

Bohcco goruda liekkasvuohta lea dábálaččatge viehka badjin, lahka 39 gráđa. Dutkanbeaivvi áigge máŋggaid bohccuid goruda liekkasvuohta sáhtii loktanit minotbealis juobe gráđa veardde.

Jus bohccos goruda liekkasvuohta lea badjel 41 građa, dat lea jo váralaš, čilge Nurmi.

Laaksonen muittuha, ahte bohccuid gáldemis dárbbašuvvo boazodoalli ámmátdáidu ja bohcco dovdan. Bigálusain galggašii máhttit leat duššiid stressekeahttá bohcco. Njoarosteapmi lea Laaksonen mielas dat, mii stresse bohcco buot eanemus.

Dutkanjoavku govvii buot gáldemiid ja videomateriála vehkiin bastet maŋŋá vel dutkat ja dulkot dárkileabbot bohcco lihkastagaid ja láhttema.

Nämä porot osallistuvat tutkimukseen jossa selvitetään, onko lääkeaineista apua kastraatiossa
Dáid varihiid láhttema čuvvot dárkilit vel váhku veardde mihttáriiguin maid leat heŋgen čeabetbáttiide. Govva: Kaija Länsman / Yle

Ovtta dutkanbeaivvi maŋŋá dutkamuš joatkašuvvá ain. Dutkamušvarihiid čeabehiidda leat bidjan čeabetbáttiid, main leat mihtárat. Dat galget čuovvut mo bohccot láhttejit gáldema maŋŋá. Ulbmil lea čuovvut daid láhttema vahku, muitala Nurmi. Ovdal gáldema varihiid leat čuvvon dárkilit mihtáriiguin jo ovtta vahku ovdal gáldenbeaivvi.

Giđđat sii dutket maiddái dan, man jođánit dálkkas, mii goddá bákčasiid váikkuha bohccui ja man jođánit dálkkas jávká bohcco gorudis.

Dárbu dutkat vai bohccot ožžot boahttevuođas buoremus vejolaš gieđahallama

Boazodutki Sauli Laaksonen mielas lea dehálaš, ahte Nurmi dutká justa dán fáttá ovdal go vejolaš ođđa láhka boahtá fápmui. Ođđa ealliidburesveadjinlága leat viggan oažžut čađa jo guhká.

Láhkaevttohusa mielde ealliid galggašii álot dálkkodit dakkár doaimmaid áigge, mat dagahit bákčasa. Dát guoská dieđusge maiddái gáldema.

Dutkanbeaivvi áigge veahkeheami lassin son lea okta dain, guhte bagadallá Nurmi nákkosdutkamuša.

– Dát lea áidnalunddot dutkamuš. Sáhttá dadjat, ahte dát lea vuosttas dutkamuš, mii guoskkaha dan, makkár bákčasa boazu dovdá ja mo dan sáhttá geahpedit.

Sihke Nurmi ahte Laaksonen oaivvildeaba, ahte vejolaš, bákkolaš dálkkodeapmi ovdal gáldema fertešii leat dakkár, man lea álki ollašuhttit.

– Dutkamušain háliidan leat mielde váikkuheamin dasa, ahte vejolaš dálkkodanmearrádusain bohtet jierpmálaččat ja beaktilat, mat váldet vuhtii bohccuid buresveadjima, dadjá Nurmi.

Porotutkija Sauli Laaksonen on Hanna Nurmen väitöstutkimuksen ohjaajista.
Boazodutki Sauli Laaksonen jáhkká, ahte jus Suomas boahtá bággu dálkkodit ovdal gáldema, de dan dahket boazodoallit ieža, eaige šibitdoaktárat. Govva: Kaija Länsman / Yle

Laaksonen jáhkká, ahte boahttevuođas sáhttá leat bággu dálkkodit bohccuid ovdal gáldema.

– Jáhkkimis dat manná nu, ahte boazodoallit ieža dálkkodit sarváid, maid áigot gáldet. Várra boahtá dakkár dálkkas, man addet bohccui njálmmi bokte, eaige dálkkascirggánasain.

Nurmi dahká nákkosgirjedutkamušas iežas barggu lassin. Su ulbmil lea oažžut dutkamuša gárvvisin jagi geažes.

Suomas ja Ruoŧas boazodoallit ožžot ieža gáldet – Norggas dušše šibitdoavttir

Helssega universitehta elliid buresveadjima dutkanguovddáža dieđuid mielde Suomas gáldejit jahkásaččat birrasiid 2 500 bohcco ja eatnašat gáldejuvvojit dálkkodeami haga. Gálden dáhpáhuvvá dávjá bigálusaid áigge gáldentáŋggaiguin.

Gálden buorida varris bohccuid veaju ja čakčat spáillihiid atnet buorre njuovvanbohccon.

Kuohintapihdet poromiehen kädessä.
Ovdal gáske, dán áigge gáldejit táŋggaiguin. Govva: Kaija Länsman / Yle

Suoma dálá lága mielde boazodoalli oažžu gáldet bohcco ieš ja almmá dálkkodeami haga. Maiddái Ruoŧas láhka lea seammalágan. Norggas dilli lea goit eará, go doppe bohccuid oažžu gáldet dušše šibitdoavttir ja gáldema oktavuođas galgá geavahit maiddái jámihanávdnasa.

Ođđa ealliid buresveadjinlága eai geargan gieđahallat mannan válgabaji áigge, dego lei ulbmil. Lága leat ođasmahttán jagi 2011 rájes, muhto dan fápmuiboahtin lea sirdašuvvan jo máŋgii. Jahki dassái árvaledje, ahte ođđa ealliid buresveadjinláhka livčče fámus 2021.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä