Kolumnat |

Leena Niittyvuopio-Jämsä kolumna: "Sápmelaš beassá bargat ráfis dušše olgoriikkas dahje Sámis" – doaktára vásáhusat Baskieatnamis Ohcejohkii

Sámi olggobealde Suomas galggašin leat álo mojunjálmmiid ja illumielain gearggus muitalit olbmuide sápmelaččaid birra, čállá Yle Sámi kolumnista Leena Niittyvuopio-Jämsä.

Leena Niittyvuopio-Jämsä
Govva: Laura Niittyvuopio, Vesa Toppari / Yle

Aiddo lohken ođđasiin, ahte Eurohpá rasismma ja utnohisvuođa kommišuvdna ávžžuha Suoma skuvllaid oahpahit eambo sápmelaččaid birra. Dan gal lean vásihan iežan bargosajiinan maid menddo máŋgii.

Lean válmmaštuvvan dálkkasdiehtaga lisensiáhtan Oulu universitehtas giđđat 2014. Dan rájes lean bargan miehtá Davvi-Suoma ja Sámi. Go gergen doavtterskuvllas, muhtun oahppásat sihte mu bargui Ohcejohkii. In duostan vuolgit dohko aiddo válmmaštuvvama maŋŋá.

Mearridin álggahit Avvilis, gos bargen njeallje mánu. Dat lei somás, muhto ovttaláhkai maiddái garra áigodat. Bessen barggustan veháš sámástit ja galgen maid oahpahallat, mo dikšut oahppásiid.

Avvila maŋŋá vulgen Baskieatnamii hárjehallamii riegádahttinossodahkii mánotbadjái. Návddašin iežan anonyma rollas sakka. Ožžon leat dušše Leena Suomas.

Jua, de leat ovcci sámegiela. Jua, golbma dain hállojuvvojit Suoma rájáid siste.

Dasto mannenge bargui Roavvenjárgii. Lappi buohcceviesu ja Roavvenjárgga dearvvašvuođaguovddáža feaskáriin, gáffelanjain ja boradansáliin lean háleštan sápmelaččaid áššiin. Eahketdoaluin ja skuvlejumiin lean muitalan olbmuide sámegielas ja -kultuvrras. Jua, de leat ovcci sámegiela. Jua, golbma dain hállojuvvojit Suoma rájáid siste. Lean muitaladdan Sámedikki doaimmain. Lean iskan rahpat sápmelašmeroštallama ja jienastanlohkováttisvuođaid. Lean čilgen, manin bohccuid meari ii oaččo jearahallat. Lean gullan olbmuid diđošteamen, mii mu mánáidmánáide geavvá, jos mu mánát maid náitaleaba suopmelaččain. Man guhká mu maŋisboahttit leat dasto sápmelaččat? Das gaskabeaimállása gaccadettiin smiehtadin, mo sáhtášin čáhpodit.

Mus leat dávjá jearahan sápmelaččaid dihtomeriin universitehtain. Muhtumin niegadin vástidit, ahte sápmelaččat čoahkkanit álo giđđat dollagáddái. Doppe dasto ovttas sámeálbmot mearrida, gean dán giđa galgá sáddet doavtterskuvlii. In goit goassige duostán. Muhtumat dovde dahje dihte muhtun sápmelačča, dovdengo mun su?

Sámi olggobealde Suomas galggašin leat álo mojunjálmmiid ja illumielain gearggus oahpahit ja muitalit olbmuide sápmelaččaid birra.

Gullen máidnasiid máttaráddján birra. Máŋgasat muittašedje áhku, ádjá ja áhči. Muhtumat oidne mus áhkkorohki hámi.

Dán geasi mannen geassebargui Ohcejohkii. Háleštin pasienttaiguin ja bargoskihpáriiguin luossanáli birra, dego maid guobbariin, luopmániin ja sarridiin. Guorahalaimet bohccuid dili, makkár geassi leamašange misiide. Imaštalaimet, mo luondu leage monu maŋŋonan dán jagi. Gullen máidnasiid máttaráddján birra. Máŋgasat muittašedje áhku, ádjá ja áhči. Muhtumat oidne mus áhkkorohki hámi. Olbmot jerre, mo eadnán, oabbán ja vielljan vedjet, naba isidan ja nieiddaguoktán. Ohcejogas olbmot meroštalle mu bearrašan ja sohkan bokte. Mun in dárbbašan oahpahit maidige. Ožžon leat beare mun ieš. Ja go beare bargen bargon bures, dat lei visot, maid olbmot mus vurde. Ožžon leat Leena Vuovdaguoikkas eret.

Dál čakčat álgen fas bargui Oului. Ođđa bargoguoibmái muitaladden, ahte mu nieiddat leaba divššus Mäntyläs, gos gávdno lihkus sámegielat beaiveruoktu. Son árvalii “Don ja du mánát dáidibehtet leat Oulu áidna sápmelaččat.” Šuohkihin. Suomas duođaige galgá oahpahit eambo sápmelaččaid birra. Mun in šat gille.

Gal sápmelažžii buoremus bargobáiki lea Sámis.

Leena Niittyvuopio-Jämsä

Čálli lea eadni, doavttir ja badjenisu. Orru bearrašiinnis Oulus ja gaskkohagaid Vuovdaguoikkas. Olmmošvuoigatvuođaid bealušteaddji ja mánáid litna bajásgeassimis beroštuvvan nisu, guhte oažžu stuorámus lihku eallimasas bearrašis, ustibiin ja sámi eallinvugiin."

Guldal Leena Niittyvuopio-Jämsä kolumna.

Varrasamosat: Kolumnat

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä