Sápmi |

Lehtola almmustahtii girjji Lappi-girjjálašvuođa čálliin – “Lean mánnávuođa rájes lohkan sin girjjiid ja imaštallan, ahte ii dát áibbas mu eallin leat”

"Tunturin taika, korpien kirot" lea essealágan čoakkáldat suopmelaš girječálliid eallimiin.

Veli-Pekka Lehtola ja Tunturin taika, korpien kirot
Veli-Pekka Lehtola almmustahtii ođđa girjjis Roavvenjárggas 14.10.2019. Govva: Tuomo Korteniemi / Väyläkirjat

Sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola čalmmustahttá ođđa girjjistis Tunturin taika, korpien kirot suopmelaš girječálliid, geat leat čállán nu gohčoduvvon Lappi-girjjálašvuođa klassihkkariid 1900-logu álggus gitta 1960-logu rádjai.

Lehtola dutkkai juo 22 jagi dassái almmustuvvan nákkosgirjjistis suopmelaš girječálliid máilmmigova. Dalle son ii goittot beroštan ieš girječálliin baicce das, maid sin girjjit muitaledje.

– Dát leat vehá eambbo essealágan, dábálaš eallingearddi muitalusat girječálliid ja sin barggu birra, čilge Lehtola.

Girječállit leat earret eará Samuli Paulaharju, Arvi Järventaus, E. N. Manninen, Juho Koskimaa, Jussi Lainio ja K. M. Wallenius.

Lehtola lea gávnnahan, ahte áššedovdit leat gal olu dutkan dáid girječálliid, muhto dat ii leat oidnon suopmelaš girjjálašvuođa historjjá publikašuvnnain.

– Girječálliid historjá lea hui miellagiddevaš. Munhan lean ieš mánnávuođa rájes jo lohkan dáid girjjiid ja imaštallan, ahte ii dát áibbas mu eallin leat, muhto goittotge monu oahpes áššit dain leat, muitala Lehtola.

"Čállit eai beroštan oahpásmuvvat sápmelaččaid jurddašeapmái"

Veli-Pekka Lehtola ođđa girjjis leat unnán oidnosis sámefáttát. Son oaidná, ahte Lappi-girjjiid čálliin ledje eará ulbmilat, go govvidit sápmelaččaid eallima realisttalaččat. Danin son geavahage sáni “Lappi” dan mearkkašumis, ahte dat lea dat guovlu, mii lea vehá viidát go Sámeeana.

– Dat lei maiddái čálliide dakkár doaba, mainna sii romantiserejedje áššiid. Sis ledje dakkár govvádusat, ahte makkár eallin galggašii olbmos leat ja dat gávdno dan myhtalaš Lappis.

Lehtola lea maiddái gávnnahan, ahte dávjá sámegovvádusat sisttisdollet dáid girjjiin stereotiippaid ja boasttoáddejumiid.

– Girječállit eai beroštange oahpásmuvvat dasa, maid sápmelaččat rivttesláhkai jurddašit. Dat lei sidjiide dakkár duogáš dahje rekvisihta, man vuođul sáhttá buktit ovdan iežas jurdagiid ja oaiviliid das, makkár rivttes eallin galgá leat, smiehtada Lehtola.

Girjji namma govvida mytologalaš Lappi-gova

Dan máilmmigovas, maid máŋggat girječállit leat Lappi guovllus huksen, lea šaddan Lehtola girjji namma "Tunturin taika, korpien kirot" (friija jorgalusain Duoddara magihkka, mehciid bahát).

– Dat govvida dan mytologiija, mii sis lei. Duottar lei máŋggain muitalusain miinu hui dramáhtalaš. Lean lohkan, ahte duottar lei jápmin, ahte sii háliidedje álo govvet eallima nugo “jápmima suoivanis”.

Jápmima suoivaniin Lehtola čujuha K. M. Walleniusii, guhte lea dadjan, ahte jápmima suoivanis oaidná buorebut eallima.

– Mehciid bahát lei maiddái dakkár mytologalaš doaba, ahte sii háliidedje álo oaidnit, ahte luondu lei dakkár persovdna, gii mearridii olbmuid eallimis ja olbmot dáistaledje dan vuostá. Dathan dieđusge lei áibbas earálágan oaidnu go ovdamearkka dihtii sápmelaččain lea, ahte eallit ovttas luondduin, čilge Lehtola.

Spiehkastagatge leat. Muhtimat leat govvidan sápmelašvuođa eambbo realisttalaččat, ja dat girjjit leatge šaddan Lehtolai alcces dehálažžan.

– Arvi Järventausis lea erenoamážit okta buorre girji, “Tunturikertomuksia”, duottarmuitalusat, gos son hui čábbát govve erenoamážit sámi mánáid dili. Dat lea okta mu favorihtta daid muitalusain.

– Nubbi girji, mii lea munnje šaddan dehálažžan, lea E. N. Manninen “Tunturi uhkaa”, duottar áitá, mii lea Deanu sámiid birra čállojuvvon girji. Dan girjjis son hui bures govve erenoamážit dan gaskavuođa, mii sápmelaččaiguin ja suopmelaččaiguin Ohcejogas lei 20- ja 30-logus. Dat lea mu mielas okta buoremus girjjiin.

Veli-Pekka Lehtola almmustahtii ođđa girjjis Roavvenjárgga gávpotgirjerádjosis 14.10.2019.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä