Sápmi |

"Livččiigo dus bottoš hupmat sápmelaččaid birra?" Dát joavku johtigoahtá Suoma skuvllain

Suoma skuvllat sáhttet dál diŋgot skuvlagalledeaddjiid badjeskuvlla luohkáide muitalit sámekultuvrras.

Saamelaisuutta käsittelevät Dihtosis-kouluvierailijat Teija Kaartokallio, Maren-Elle Länsman, Erke Eriksen, Juha Magga, Anne Olli, Maria Aikio, Mira Pohjanrinne, Jenna Ranta, Virpi Kulmala ja Henna Niemi.
Dihtosis-prošeavtta skuvlagalledeaddjit Teija Kaartokallio, Máren-Elle Länsman, Erke Eriksen, Juha Magga, Anne Olli, Maria Aikio, Mira Pohjanrinne, Jenna Ranta, Virpi Kulmala ja Henna Niemi. Govva: Nuorten Akatemia

"Hei badjedási oahpaheaddji dahje don, guhte dovddat dakkára! Livččiigo dus bottoš hállat sápmelaččaid birra? Oainnát mus livččii!" Ná čállá Nillá Piera Ánne-Sire Máren-Elle, Máren-Elle Länsman Facebook-siiddustis. Son lea álgimin Sámedikki Nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija oktasaš Dihtosis-prošeavtta skuvlagalledeaddjin ja lea juo iešráđálaččat dieđihišgoahtán prošeavtta fálaldagas.

Prošeakta fállá Suoma badjeskuvllaid luohkáide nuvttá sámefáttát galledemiid, main sámenuorra doallá oahppiide bargobájiid sámekultuvrras. Ulbmilin lea lebbet dieđu sápmelaččaid birra nu, ahte oahppit besset iešguđet doaimmaid bokte oahppat ođđa áššiid ja kánske maiddái bigget iežaset doaladumiid.

– Vuossárgga skuvliimet 12 vitmes skuvlagalledeaddji, geat vulget dasto guovvamánu álggu rájes johtit miehtá Suoma ja galledit skuvllaid. Sii orrot buohkat leamen hui movtta, de jáhkán dás šaddá buorre giđđa, dadjá Dihtosis-prošeavtta prošeaktabargi Minna Lehtola.

"Álo ii dárbbaš čohkkát ja guldalit baicce ieš maid dahkat juoidá ja oahppat"

Oululaš skuvlagalledeaddji Máren-Elle Länsman mielas lea dehálaš juohkit dieđu Suoma skuvllaide, danin go oahppogirjjiin ii leat olu diehtu gávdnomis sámiid birra.

Son lea moddii ovdalge galledan eaktodáhtolaččat Oulu skuvllain muitaleamen sámekultuvrras. Dat leamašan nu buorre vásáhus, ahte mielas ozai mielde maiddái Dihtosis-prošeavtta skuvlagalledeaddjin.

– Diehtu lea hui unnán. Mun lean moddii dahkan dakkár hárjehusa dan diimmu álgui, ahte oahppit párralágaid háleštallet ja muitalit, man olu sii dihtet sámiid birra, ja dábálaččat sii dihtet kánske dan, ahte mii leat eamiálbmot, mis leat bohccot ja gávttit, muhto eai duođai eará, dasa dat báhcá, čilge Länsman.

Dihtosis-prošeavtta skuvlagalledeaddji Máren-Elle Länsman
Máren-Elle Länsman vuordá skuvlagalledemiid movttegis mielain. Govva: Priváhta / Anne Olli

Skuvlagalledeaddjiid skuvlejumis son oaččui ođđa nisttiid dasa, mo juohkit dieđu.

– Doppe mun ohppen, ahte daid diimmuin sáhtášedje leat eanet doaimmalaš hárjehusat. Dalle go mun lean fitnan galledeamen daid skuvllaid, de dat leat leamašan oalle dakkár logaldallanhámis. Álo ii dárbbaš čohkkát ja guldalit baicce lea dehálaš beassat ieš maiddái dahkat juoidá, ja oahppat das seammás.

Galledeamit álget guovvamánus – Dieđu fállet skuvllaide nuvttá

Skuvlagalledeamit ollašuhttojuvvojit dán giđa áigge 1.2.–31.5.2019 oaivegávpotguovllus, Tamperes, Turkus, Jyväskyläs, Oulus, Roavvenjárggas ja Soađegilis ja dan lagašguovlluin. Dát guovllut leat válljejuvvon skuvlagalledeaddjiid orrunsajiid mielde.

– Jos skuvllat diŋgojit galledeaddjiid eará guovlluide go dáid gávpogiidda, mii guorahallat de dáhpáhusa mielde, ahte sáhttitgo sáddet galledeaddji dohko vai fállatgo dasto dán fidnu nuppi buktaga, metodakoartapáhka, muitala prošeaktabargi Minna Lehtola.

Metodakoartapáhkain oahpaheaddjit sáhttet ieža gieđahallat sámekultuvrra mánáiguin ja nuoraiguin. Koartapáhkka lea dárkkuhuvvon nu gohčoduvvon fáktabáŋkun. Dat sisttisdoallá dieđu sámekultuvrras ja das leat 18 iešguđet doaimmalaš hárjehusa. Koartapáhkka heive oahpahussii vuolleskuvllas gitta logahaga rádjai.

Dihtosis-menetelmäpakka
Skuvllat sáhttet diŋgot sámekultuvrra metodakoartapáhkaid nuvttá. Govva: Nuorten Akatemia

Skuvllat sáhttet diŋgot skuvlagalledemiid dahje metodakoartapáhkaid Nuoraid akademiija neahttasiiddus. Skuvllat ožžot daid nuvttá.

– Mii sávvat, ahte sáhttit miessemánu loahpa rádjai ollašuhttit unnimustá 50 skuvlagalledeami, doaivvu mielde maiddái eanetge. Sávvat maiddái, ahte galledemiin lea alla dássi ja nuorat ohppet juoidá sápmelaččain, nu ahte juohkehaš oaččoše juoba smávvage diehtobihtáid dáid skuvlagalledemiin, dadjá Lehtola.

Skuvlagalledeaddji Máret-Elle Länsman maid vuordá, ahte suopmelaš skuvllaid oahppit ohppet olu.

– Mun sávan, ahte olbmot gilvet dieđu, nu ahte dát min prošeakta gullošii miehtá Suoma ja skuvllat dieđášedje, ahte dákkár vejolašvuohta lea.

Lassidieđuid Dihtosis-prošeavttas gávdná Sámedikki neahttasiiddus ja skuvlagalledemiin fas Nuoraid Akademiija neahttasiiddus.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä