Sápmi |

Luke: Lappi Golleroggiid Lihttu rehkenastán boastut golleroggama váikkuhusaid boazodollui – Lihttu bealušta ain dieđuidis

Sámedikki ealáhusčálli Sarita Kämäräinen dadjá, ahte Lappi Golleroggiid Lihttu lea geahččalan iežas árvalusaiguin duššin dahkat Sámedikki oainnu das, ahte golleroggan čuohcá earenomáš garrasit sámi boazodollui. Lihttu bealušta ain rehkenastimiiddis.

Kullankaivuu Lemmenjoella
Gollerogganguovlu Leammi álbmotmeahcis Anáris. Govva: Yle

Luondduriggodatguovddáš Luke lea gávnnahan, ahte Lappi Golleroggiid Lihtu rehkenastimat golleroggama váikkuhusain boazodollui eai doala deaivása.

Sámediggi bivddii borgemánu gaskamuttus Lukes cealkámuša Lappi Golleroggiid Lihtu dahkan čállagis golleroggama váikkuhusain boazodollui ja maiddái áššedovdicealkámuša golleroggama váikkuhusain boazodoalu gánnáhahttivuhtii.

Luke ovdanbuktá varas cealkámušastis, ahte Lappi Golleroggiid Lihttu ii leat geavahan rivttes rehkenastinvuogi árvvoštaladettiinis váikkuhusaid. Rehkenastimiidda leat váldán fárrui dušše dan guovllu, mii jahkásaččat goivojuvvo ja gieđahallojuvvo golli ohcamis.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio imaštallá ášši.

– Lea čielggas, ahte golleroggama váikkuhusaid boazodollui ii sáhte mihtidit dušše dan guovllus, gos golleroggan dáhpáhuvvá dihto áigodagas, Sanila-Aikio fuopmášahttá.

Man olu boazodoallu dáhpe ruđalaččat?

Lappi Golleroggiid Lihtu rehkenastimiid mielde golleroggan dagaha njealji bálgosa guovllus boazodollui oktiibuot 49,90 euro dáhpaga jagis.

Lappi Golleroggiid Lihtu geologa Antti Peronius goit lasiha, ahte su mielas dáhppa ii duođas leat.

– Geasset leat valjis suoidneguovllut. Eai dat bohccot dalle nealggo, biebmu lea olu. Jos viiddis guohtuneatnamiin lea moadde hektára eret anus, de ii das duođas leat váikkuhus obanassiige, Peronius lohká.

Antti Peronius, edunvalvontavastaaja, Lapin kullankaivajain liitto
Lappi Golleroggiid Lihtu geologa Antti Peronius. Govva: Jarmo Honkanen / Yle

Luke áššedovdicealkámušas buktojuvvo dáhpagiid oasil ovdan, ahte livččii dehálaš čalmmustahttit dan, makkár ruđalaš váikkuhusat namalassii guohtuneatnamiid massimis leat boazodollui. Rehkenastimis galggašii váldit vuhtii maiddái man viiddis golleroggamii massojuvvon guohtuneana lea, makkár eana dat leat, man stuorra ruđalaš árvu das lea ja man guhká eana lea eret boazodoalu anus.

– Maiddái eará eanangeavaheaddjiid váikkuhusaid boazodollui ja guohtuneatnamiidda galggašii váldit vuhtii ekonomalaš váikkuhusguorahallamiin, Luke cealká.

"Goivojuvvon eatnama sáhttá máhcahit guohtuneanan 10 jagis"

Lappi Golleroggiid Lihtu ovdanbuvttii čállagisttis maiddái, ahte goivojuvvon guohtuneatnamiid sáhttá máhcahit boazodoalu atnui birrasii 10 jagi siste. Luke mielas dát árvalus lea menddo optimisttalaš, daningo jeageleatnama šaddan ruovttoluotta váldá máŋggaid logiid jagiid.

Lappi Golleroggiid Lihtu geologa Antti Peronius lohká, ahte lea duohta maid Luke cealká das, ahte jeageleatnamiid šaddan váldá eanet go 10 jagi. Son goit čuoččuha, ahte stuorámus oassi golleroggamis dáhpáhuvvá jeaggelágan eatnamiin.

– Luke cealkámuš doallá deaivása dalle, go sáhka lea jeageleatnamiin. Sullii 95 proseantta golleroggamis lea goittotge jeaggelágan eatnamiin. Dan dihte min 10 jagi árvalus lea dakkár, man duohken sáhttá čuožžut, Peronius lohká.

Mášengolleroggan Leammis.
Roggama luottat Leammi álbmotmeahcis. Govva: Inger-Elle Suoninen / Yle Sápmi

Luke: Boazojápmogažadeamis eahpečielggasvuođat

Lappi Golleroggiid Lihtu rehkenastimiid mielde golleroggan lea dagahan maŋemuš 20 jagi áigge njealji bálgosis birrasii 0,25 bohcco jápmima jagis. Dán guovllus leat 300 gollerogganbáikki.

Luke cealká, ahte dat ii sáhte váldit beali lihtu boazojápmoguorahallama luohtehahttivuhtii ja viidodahkii. Lappi Golleroggiid Lihtu čállagis ii boađe ovdan, mo boazojámuid guoski gažadeapmi lea dahkkon ja man oallugat leat dasa searvan. Maiddái dat lea eahpečielggas, mo golleroggit leat registreren golleroggama dagahan boazojámuid.

Kullankaivuu Lemmenjoella
Leammi álbmotmeahci gollerogganguovllu. Govva: Yle

Geologa Antti Peronius muitala, ahte boazojámuin eai leat dahkan gažadeami ja danin gažadeami dahkanvuohki ii boađe ovdan. Son muitala, ahte sii čuvvot dili baicce reálaáiggis.

– Mii čuovvut čađat daid áššiid. Mun lean leamašan badjel 20 jagi mielde lihtu ovdduidgohcinbargguin ja dan áiggis leamašan okta boazojápmu njealji jagis, nappo 0,25 bohcco jahkái, Peronius čilge.

Son goit muitala, ahte lea vejolaš, ahte dan áiggis leat muhtun boazojámut báhcán almmutkeahttá ja dain eai maiddái leat ožžon buhtadusaid.

– Mus lea dakkár ipmárdus, ahte boazodoallit dihtet, jus golleroggi roggái jápmá boazu. Dalle das oažžu buhtadusa. Mu dieđu mielde dat báhcet hui hárvet almmutkeahttá.

Goas boazu garvá rogganguovlluid?

Luke áššedovdicealkámuša mielde iešguđet eanangeavahanvugiid dagahan váttisvuođaid ja váikkuhusaid bohccuid guohtumii leat dutkan olu. Earret eará lea duođaštuvvon, ahte bohccot garvet gollerogganguovlluid eandalitge geasset, muhto maiddái čakčadálvve. Bohccot sáhttet garvit guovllu juobe 1,5 kilomehtera geahčen.

Luke mielde maiddái eará eanangeavaheapmi ja olbmuid doaimmat loktet jeagelguohtumiid. Daid ákkaid vuođul Luke cealkáge, ahte golleroggama váikkuhusaid boazodollui ii sáhte mihtidit dušše roggojuvvon eananviidodaga vuođul.

poroja tunturissa
Govva: Kaija Länsman / Yle

Antti Peronius lohká, ahte sin árgabeaivásáhusat leat earálágánat. Gollerogganguovllus leat olu bohccot ja mašiinnat eai su mielas hehtte bohccuid.

– In de dieđe galggaledjego doppe leat olu eanet bohccot, Peronius smiehttá.

Peronius atná miellagiddevažžan dan, ahte Luke cealkámušas čuoččuhuvvo, ahte bohccot garvet gollerogganguovlluid maiddai dálvet.

– Dat lea miellagiddevaš, daningo Avvila bálgosa guovllus lea dahkkon dutkamuš das, ahte bohccot garvet gollerogganguovlluid maiddai dálvet danin, go golleroggit barget dálvefuolahusbargguideaset. Dat lea miellagiddevaš boađus danin, go dan guovllus golleroggit eai daga dálvefuolahusa, muitala Peronen.

Leammi álbmotmeahcis dan sadjái golleroggit johtet maiddái dálve.

– Leammis fas, gos doaibma lea guhkkin meahcceguovllus, fievrridit gálvvuid maiddái dálvet, muhto dákkár garvvášeami eai leat fuobmán doppe. In hálit šiitit daid dutki áicamiid, muhto boađus gal lea boastut, Peronius oaivvilda.

Luke cealkámuš diehtun mearrideaddjiide

Sámedikki ealáhusčálli Sarita Kämäräinen dadjá, ahte Luke cealkámuš čájehii duohtan Sámedikki fuolaid.

– Lappi Golleroggiid Lihttu lea geahččalan iežas čállagiin ja árvalusaiguin duššin dahkat Sámedikki oainnu das, ahte golleroggan čuohcá earenomáš garrasit eandalitge sámi boazodollui ja dan bokte maiddái sápmelaččaid riektái iežaset kultuvrii ja gillii.

Sámedikki ealáhusčálli Sarita Kämäräinen.
Sámedikki ealáhusčálli Sarita Kämäräinen. Govva: Vesa Toppari / Yle

Kämäräinen muitala, ahte Luke cealkámuša bohtet geavahit ealáhus-, riekte- ja birassektora barggu doarjjan. Cealkámuš doaimmahuvvo maiddái eiseválddiide.

– Mii sávvat dieđusge, ahte iešguđet eiseválddit váldet vuhtii dán áššedovdicealkámuša, go dahket mearrádusaid ja mieđihit lobiid golledoidimii, Sarita Kämäräinen lohká.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä