Sápmi |

Luohti ja girku leat lahkoneamen nubbi nuppi – ollugat suovašedje luođi gullot eanet girkus

Luohteárbevieru háliidit doalvut maiddái sámiid vuoiŋŋalaš eallimii.

Anna Näkkäläjärvi-Länsman laulaa Utsjoen kirkossa.
Juoigi ja musihkar Anna Näkkäläjärvi-Länsman lea lávlon olu girkuin birra Sámi. Govva: Sara Wesslin / Yle
ohcejohka

Musihkar Anna Näkkäläjärvi-Länsman čákŋala Ohcejoga girku áltára ovdii nugo lea hárjánan. Sutnje sálmmaid lávlun lea dehálaš ja oassi su barggus.

Duollet dálle son lea maiddái juoigan luohtelágan lávlagiid girkus, searvegotti ovddas.

Juoigin son sávašii gullat girkus eanet maiddái luđiid.

– Dat lea hui somá ja lunddolaš, ahte dat sámiid ivnnit leat mielde musihkas ja maiddái dáppe girku oktavuođas. Dat lea dán láhkái somás dovdu go lea beassan bargat dan, muhto dat lea vehá dakkár balddihahtti. Mun dieđán, ahte eai buohkat liiko dasa, smiehtada Näkkäläjärvi-Länsman.

Anna Näkkäläjärvi-Länsman Utsjoen kirkossa.
Musihkar Anna Näkkäläjärvi-Länsman ain lea vehá várrugas dainna, sáhttágo son rohttestit luođi girkus. Govva: Sara Wesslin / Yle

Luođi ja girku oktiigullevašvuohta lea vuot ságastahttán Suomas. Gieskat buollái ságastallan das, heivego juoigan girkui, go Sippola girku Máttá-Suomas áiggui šluhttet juoigi Wimme konseartta. Guorahallama maŋŋá Sippola girku goit sávai luođi buresboahtin.

Boares jurddašanmálle, man mielde juoigan lea suddu, ii leat šat nu dábálaš, vaikko dat duollet dálle badjánage ságastallamii. Näkkäläjärvi-Länsman smiehtadii maiddái guhká, leago heivvolaš buktit luođi girkui.

– Mun dieđán dán historjjá, mii luđiin lea leamašan ja várra dovddan, maid servodat jurddaša. Dat lea leamašan oalle proseassa, ahte galgá jurddašit, sáhttágo ná dahkat. Muhto dat lea leamašan goittotge buorre vásáhus juoigat daid luohteláganiid, dadjá Anna Näkkäläjärvi-Länsman.

"Dat lea luođi sisdoalus gitta" – Yle Sámi gažadeapmi: Luođit heivejit girkui

Sámegiella ja luođit eai leat álot ožžon gullot girkus, muhto dál vehážiid mielde luođit leat goittotge máhccan.

Yle Sámi dahkan gažadeami vuođul ollugat suovašedje luođi gullot girkus. Gažadeapmái bohte gaskavahku iđida rádjái oktiibuot 32 vástádusa, main badjelaš 87 proseanttas olbmo oidne, ahte luohti heive girkui. 12,5 proseantta gažadeapmái vástidan olbmuin oaivvildedje, ahte luohti ii heive girkui.

Gažadeapmái boahtán kommeanttain maiddái vuhtto, ahte sámiid árbevieru háliidit oassin girkolaš eallima.

"Luohti sáhttá leat hui vuoiŋŋalaš musihkka, mii muhtomin heive girkui buorebut go gosage eará sadjái - seamma ládje go dat heive lundui ja duoddarii."

"Gal sámiid iežaset musihkkakultuvra heive girkui oba bures. Eai buohkat liiko, muhto jáhkán boahttevuođas ášši lea aivve lunddolaš. Ođđa buolvvaid galggašii máhttit bajásgeassit nu, ahte luohti gullo eallimii sihke ruovttus ja čoahkkebáikkiin nugo girkus. Girkolaš eallimis livččii maiddái dehálaš bastit seailluhit árbevirolaš sámi sálbmalávlunvuogi."

Utsjoen kirkko
Ohcejoga girkus leat čađa áiggiid lávlon sálmmaid suoma- ja sámegillii, muhto juigosat báhcet máŋgii eará dilálašvuođaide. Govva: Sara Wesslin / Yle

"Juoigama leat steampalastán suddun earátgo sámit. Juoigan lea min árbevierru ja seammá árvosaš, go eará musihkkaárbevierutge. Ii das leat miige baháid – baicce justa nuppe beliid!"

"Dat lea luođi sisdoalus gitta. Rap-garrudeapmi ii heive. Dabalaš luođit gal."

"Girkus lávejit diekkár luođit, mat heivejit dohko. Eai juoigalasat girkobirrasis diekkár luđiid oba juoiggage, mat eai livčče dohko heivvolaččat."

Eahpečielggas, goas luohti heive girkui

Ohcejohkalaš Niilo Vuomajoki lea ovttas sámegielat koarain juoigan girkuin birra Davviriikkaid. Son guorahalai maiddái vuos dan, mo buktit ovdan juigosiid girkus.

– Lea muhtun áigge hárjánuvvon dasa, ahte girku lea bassi báiki ja go luohti ii kánske leamaš dakkár, mii heive dasa bassibáikái. Juoiggus leamašan vehá dakkár árgabeaivve musihkka, ja dainna girkui mannat, dat lea leamašan dakkár eahpečielga ášši, dadjá Vuomajoki.

Niilo Vuomajoki Utsjoen kirkossa.
Ohcejohkalaš Niilo Vuomajoki lea juoigan 17 jagi ja johtán birra Sámi ovttas Sámi Jienat -koarain. Govva: Sara Wesslin / Yle

Juoigit Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Niilo Vuomajoki guktot oaidniba, ahte dál livččii áigi ságastallat eanet sámeservošis das, mo ovddidit luđiid saji girkus.

Niilo Vuomajoki maiddái sávvá, ahte ášši guorahallojuvvošii bismagotti ja girkoráđđehusa dásis.

Niilo Vuomajoki Utsjoen kirkossa.
Niilo Vuomajoki sávvá ságastallama nu girkoráđiin go maiddái sámeservošis das, mo luođit sáhttet leat oassi sámiid girkoeallimis. Govva: Sara Wesslin / Yle

Bismá Jukka Keskitalo: Luđiin lea sadji girkus

Oulu bismágotti bismá Jukka Keskitalo mielas sámi luohteárbevierus galgá leat sadji girkolaš eallimis. Bismá oaidná, ahte girkus ii kánske leamašan doarvái ságastallan das, mo váldit árbevieruid eanet vuhtii vuoiŋŋalaš dilálašvuođain.

– Luohti lea sámeservoša ealli vuohki čájehit dovdduid ja ovdanbuktit iežas. Gažaldat lea oskkus ja váimmuáššis, nu gal mu mielas dákkár árbevirolaš luohti sáhttá buktit vuoiŋŋalaš sisdoalu olbmuid eallimii, ja dat lea dušše positiivvalaš ášši. Dás dárbbašuvvo sihkkarit ságastallan, dadjá Jukka Keskitalo.

Piispa Jukka Keskitalo
Bismá Jukka Keskitalo mielas luđiid sisdoalu lea dehálamos. Jus dat heive oktii Ipmila sániin, de dat leat buresboahtin girkuide. Govva: Juha Hintsala / Yle

Keskitalo smiehtada, ahte dolin báhpat bohte máddin ja sii leat dalle oaidnán juoigama mannus sivas dakkárin, ahte dat ii heive girkui.

Áiggit leat rievdan ja olbmot dihtet eanet sámekultuvrras. Keskitalo rabašii ain eanet váldoálbmogii dan, mas juigosiin lea gažaldat.

– Dál leat ođđalágan jurdagat boahtán oidnosii. Mu mielas árbevirolaš luođit, main fáddán leat kristtalaš áššit ja luondu, nu maninbat dat dat eai heivešii girkui. Olbmuin lea nu hejot diehtu das, mii luohti lea, smiehtada Keskitalo.

Anna Näkkäläjärvi-Länsman Utsjoen kirkossa.
Anna Näkkäläjärvi-Länsman juoiggašii mielas eanetge girkuin. Govva: Sara Wesslin / Yle

Musihkar sávvá, ahte boahtteáiggis beasašii juoigat eanet maid girkus. Dat lea gitta sámeservosiš.

– Mun jáhkán, ahte mii galgat dáppe Sámis loktet dan min árbevirolaš musihka árvvošteami. Dat lea dat dehálamos, ahte mii sápmelaččat váldit vára dan árbevierus. Dat lea dat vuolggasadji, ahte dat álgá gullat maiddái vuoiŋŋalaš eallimii, oaidná Näkkäläjärvi-Länsman.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä