Sápmi |

Luonddušaddu leamašan dán geassi oalle buorre – dál geargá vel návddašit čábbáseamos liđiin

Vaikko dálkkiid bealis ii leamašan davvin olles áiggi nu ráhpa geassi, luondu orro ceavzimin oalle bures. Šattut leat liikon arvviin ja go eai leamašan nu goardi bahkat.

Alit biellorásit.
Valjis alitbiellorásit, juohke sajis ollu biellorásit. Dain mii beassat návddašit guhkás čakčii. Govva: Kaisa Aikio / Yle

Suoma dálkedieđalágádusa dieđuid mielde davvin lea arván eambo go guhkes áigái. Maŋimuš mánotbaji áigge illá leamašan beaivi, ahte iigo davvin leat juoba váhá riškalan čázi. Dušše suoidnemánu beallemuttus ledje moadde fiertobeaivvi.

Šattut leatge liikon lávttasvuođas. Mannan dálvvi leai maid erenoamáš ollu muohta, mii suodjalii šattuid eaige lean maid issoras buollašat.

Nuba luonddušaddu leage dál buorre, buoret go guhkit áigái. Luonddušattut ja muorat vedjet bures, lieđit leat valjis ja maid soagit orrot leamen suohkadabbot go guhkes áigái. Vaikko lea arván, sogiid ruškkodahti soahkeruosta ii goit vel leat dihtton.

Luondu leamašan šattuid bealde

Njuoskka geassi leamašan buorre maiddái muorješaddui. Luopmánat ja sarrit dihttojit oalle valjis gitta davimus Sámi ráje. Erenomáš lea, ahte sarriid beassá juo dál čoaggit, muhto luopmánat eai leat vel buot sajiin laddan.

Sámi oanehaš geassi lea juo alláneamen loahppabeallái. Čáppisvuohta goit ain gávdno meastta juohke balssa alde nu ahte ale doama meattá. Gánnáha gaskkohagaid vilppastit maid eatnamii, doppe oidno vaikko mii.

Giđđageasi vuosttamužžan lieđit leat fiskes rásiin. Dán muttus geasis lea alit rásiid áigi. Dán geasi earenomáš ollu orrot leamen alit alitbiellorásit, ja dat ceaggáhit nu gittiin go geaidnoguorain.

Leat geahččalan oažžut šaddoáššedovdiid ságaide nu Luondduriggodatguovddáš Lukes, Meahciráđđehusas go birasguovddážis, muhto dat ii leat menestuvvan. “Dábálaš” olbmot goit lohket maid áican luonddu buresveadjima dán geasi.

Son liiko luonddušattuin

Snihkkár Antero Isola Fierranjogas Badje-Deanus Ohcejoga gielddas liiko guovlat luonddušattuid. Son lea njáskan Deatnogátti vaikko šattut besset šaddat. Dán geasi son lea gávdnan juo badjel 40 sierra šattu iežas gáttis ja áigu čuovvut daid dalvama rádjái.

Antero Isola Fierranjogas Badje-Deanus.
Leagoson šattuid guovlan nu almmáiolbmuidlágán áigeájan, smiehttada Antero Isola, guhte liiko luonddušattuin ja háliida diehtit dain eambo.

Antero Isola maid lohká jáhkkit dán geasi leat heivvolaš šattuide, go lea doarvái arván eaige leamašan nu goardi bahkat. Suoidnešadduge lea maŋimuš beivviin morihan albmaláhkai.

– Sierra šaddošlájat orrot leamen valjis ja dat cevzet bures, ja muhtin hárvenaš šattut maid leat ihtán. Go daid álgá guovlat, gal beroštupmi moriha dasa, mii luonddus gávdno ja go jurddašat, ahte ássat ná davvin, de gal dan ektui dáppe lea hui máŋggabealat šattolašvuohta.

– Leagoson šattuid guovlan nu almmáiolbmuidlágan áiggeájan, muhto dat lea gal dolvon mu. Lean maid girjjiid skáhppon vai beasan eambo dutkat, Antero Isola muitala.

Gáddesneaida Fierranjogas Badje-Deanus. Guovllu olmmoš njaskkai iežas gátti vai beassá čuovvut, makkár šattut dasa ihtet.
Gáddesneaida Fierranjogas Badje-Deanus. Guovllu olmmoš njáskkai iežas gátti vai beassá čuovvut, makkár šattut dasa ihtet. Govva: Antero Isola

Songe lea fuomášan geasi buorre šattu

Oululaš doavttir Tytti Raudaskoski lea vuosttaš gearddi eallimisttis galledeamen Anáris ja son lea njuolga hirpmástuvvan das, man čáppa guovlu dát lea. Davás son lea johtán Muoná bokte ja áigu joatkit mátkkis velá Norgga beallai.

Tytti Raudaskoski Oulu
Doavttir Tytti Raudaskoski lea mannan beivviin johtán ruovttustis Oulus Muoná bokte Anárii. Son lohká iežas gidden fuomášumi geasi buori šaddui, ja luondu lea dál su mielas oalle čáppis. Govva: Kaisa Aikio / Yle

Tytti Raudaskoski mielde Oulu guovlu njuolga duoldá čáppa šattuiguin, álgogeasis ledje liehmut ja de arvvii, ja danin maid šattolašvuohta veadjá bures.

Davás guvlui mátkkoštettiin son lea gidden fuopmášumi jekkiide, mat njuolga vielgájit vilgesoairásiid dahje ullorásiid ánssus. Dego jekkiin livčče muohta.

Tupasvilloja lammen rannalla.
Dál juohke rokkis lea čáhci. Dan dihte šattut eai leat gillán goikkádagain dego ovddit gesiin. Ullorásit leat oalle dábálaččat čáhcebáikkiin.

– Somá lea oaidnit go dáppege leat nu ollu čáppa lieđit ja ruonasvuohta. Gal dál vel gávnnaha doallat čalmmiid rabas luonddu dihte. Orro leamen nu valljivuohta, Tytti Raudaskoski dadjá.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä