Sápmi |

Luosaid bivdogildosa árvalit váikkuhit sakka Deanu olbmuid birgemii – Mika Aikio: "Das gillájit čázi oamasteaddjit, fitnodatdoallit ja gielda"

Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio árvala vejolaš gildosa dagahit 4–5 miljon euro dáhpagiid Ohcejoga guovllu guovloekonomiijai.

Mika Aikio
Mika Aikio árvalii miessemánus 2020 dulvegeasi einnostit buori luossajagi. Skádjaseasanbohtosiid mielde Detnui goittot gorgŋo mannan gease gođđat dušše badjelaš 14 000 luosa. Govva: Vesa Toppari / Yle

Ohcejoga gielddas ságastahttá Norgga evttohus Deanu luossabivddu gieldimis ollásit boahtte geasi.

Guolástannjuolggadusain ráđđádallan guolástannjuolggadusaid ráđđádallangotti lahttu, Ohcejoga girkosiidda guolástangotti ságadoalli Mika Aikio muitala, ahte Deanu guolásteami gieldimis livčče issoras váikkuhusat Deanu olbmuide.

Son lea leamaš mielde báikkálaš vuoigatvuođalaččaid ovddasteaddjin ráđđádallamiin.

– Ii dat gal leat dohkálaš, ahte dáppe eai sáhte sápmelaččat hárjehit dan ealáhusa ja kultuvrra, mii lea jo nannejuvvon Suoma vuođđolágas, Aikio lohká.

Aikio oaidná sámiid rivttiid loavkideami lassin Deanu bivdogildosis stuorra váikkuhusaid báikkálaš olbmuid ruđalaš birgenláhkái. Aikio mielas gielddus vuođđuduvvá menddo heajos vuođu ala, jos veardida váikkuhusaide.

– Das gillájit čáži oamasteaddjit, das gillájit fitnodatdoallit, das gillá gielda, bargguhisvuohta lassána, Aikio dadjá.

Ráđđádallamiin giđđat leamaš ságastallan 60 proseantta ráddjemiin boahtte geassái, muhto Norgga oassebealit goittotge hálidedje gieldit bivddu ollásit, Aikio muitala. Dalle eai beassan ovttamielatvuhtii ráddjehusain.

Mika Aikio kommentere Norgga evttohusa gieldit luossabivddu ollásit Deanus boahtte geasi. Jietna: Kirsti Länsman / Yle

Issoras váikkuhusat báikkálaš guovllu ekonomiijai

Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio oaivvilda, ahte guolástangildosa váikkuhusat gieldda ekonomiijai livčče issorasat. Sáhka lea miljovnnain euroin.

– Dat dárkkuha sullii 4–5 miljon euro dáhpagiid Ohcejoga guovllu guovloekonomiijas, árvala Tieva-Niittyvuopio.

Gielddahoavda fuopmášahttá, ahte Ohcejoga gieldda ekonomiija lea jo gillán jagi 2017 fápmui boahtán Deanu soahpamušas go bivdu ráddjejuvvui ja dál koronaráddjehusaid dihte rádjegávpi lea geahpanan sakka.

Tieva-Niittyvuopio lea jo váldán oktavuođa bargo- ja ealáhusministeriijai, vai sáhttet kártegoahtit jođánit doarjjadoaimmaid ja vejolašvuođaid, jos luossabivdu gildojuvvo Deanus oalát boahtte geasi.

Mika Aikio mielas stáhtaráđđi ja eana- ja meahccedoalloministeriija galget maiddái fuolahit čuovvumušain, jos bivdu Deanus gildojuvvo ollásit.

– Jos stáhtaráđđi ja ministeriija dohkkehit Norgga evttohusa, dat galget goittotge monu boahtit ovddal. Ja maid bargat dan ovdii, ahte galgá daid vahágiid buhtadit, Aikio dadjá.

Luossanáli suodjaleapmi ii leat oktageardánis ášši

Deanu guolásteapmi ja dál evttohuvvon gielddus lea ságastahttán ollu báikkálaš olbmuid. Oassi vuostálastá evttohusa garrasit, muhtimatges oidnet dan oktan vuohkin čielggadit, leago luossanálli áitojuvvon ja gos dat bivdojuvvo. Mika Aikio jáhkká, ahte sivva ii leat goittotge Deanu guolásteamis.

– Mu mielas ieš dat johkabivddus ii leat feaila, ii eisege, Aikio dadjá.

Gielddahoavda Vuokko Tieva-Niivvyvuopio oaivvilda, ahte dieđalaš dutkama lassin báikkálaš áššedovdamuš galggašii leat guovddážis luossanáli suodjaleami plánemis.

– Báikkálaš ráđđádallit, geat ovddastit gieldalaččaid ja gieldda dáin Deanu guolástannjuolggadusráđđádallamiin, sis lea dat buoremus diehtu, mii vuođđuduvvá báikkálaš áššedovdamuššii ja guhkes áiggi dihtui, Tieva-Niittyvuopio dadjá.

kasvot kuvassa työhuoneessa
Gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio sávašii, ahte Deanu luosa suodjaleapmái gávdnošedje eará vuogit go Norgga evttohan gielddus. Govva: Anneli Lappalainen / Yle
Ohcejoga gielddahoavdda Vuokko Tieva-Niittyvuopio jurdagat Norgga evttohusas gieldit luossabivddu ollásit Deanus boahtte geasi. Jietna: Kirsti Länsman / Yle

Norgga ja Suoma ministarat ráđđádalle Deanu luossanáliid dilis 26.2. Ráđđádallamiid maŋŋá Norga lea sádden Supmii evttohusa luosaid bivdogildosis, mii guoskkašii olles Deanu rádjejohkaguovllu.

Skádjaseasanbohtosiid mielde Detnui gorgŋo mannan gease gođđat dušše badjelaš 14 000 luosa. Dat lea vuollái bealli jagi 2018 luossamearis, mii datge ii lean nu ráhpa.

Suopma áigu guorahallat iežas oaivila ja vástidit Norgga evttohussii dán ja boahtte vahku áigge. Evttohusa leat gieđahallan Deanu luossanáliid dikšunjoavkkuin ja Deanu guolástannjuolggadusaid ráđđádallangottiin, ja das áigot ráđđádallat maiddái Sámedikkiin.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä