Sápmi |

Luosat gorgŋon unnán Detnui dánge jagi – Orell: "Guovtti heajos jagi maŋŋá boahtá vel goalmmát heajos jahki"

Luondduriggodatguovddáža dutki Panu Orell muitala, ahte unnán luosat leat gorgŋon Detnui dánge geasi. Dán rádjái skádjaseasananalysaid mielde sullii logematduhát luosa leat gorgŋon Detnui.

Panu Orell, Luonnonvarakeskus
Luondduriggodatguovddáža dutki Panu Orell Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Deanu luossamearri ii oro áktánas dánge geasi oasil. Luondduriggodatguovddáš čuovvu luosaid goargŋuma skádjaseasaniin Deanus Buolbmát buohta. Álgobadji luosaid goargŋuma ektui lea leamaš seammasullasaš go mannan ja ovddit jahkige, muitala Luondduriggodatguovddáš Luke dutki Panu Orell.

– Ollisvuohtan dat orru dakkár, mii einnostusainge lei, nappo guovtti heajos jagi maŋŋá boahtá vel goalmmát heajos jahki. Hirbmat buorre goargŋun ii leat leamaš geassemánus, suoidnemánu vuosttaš beivviid lea vehá ealáskan. Dalle doppe leat mannan veháš badjel duhátge guoli.

Orell muitala, ahte sii leat analyseren materiála skádjaseasanbáikkis miessemánu loahpas 2.7. rádjái, nappo veháš badjel mánotbaji.

– Das leat dál veháš badjel 10 000 luosa gorgŋon, ja goargŋun lea sulaid beallemuttus. Dat sáhttet boahtit dohko 20 000–25 000 rádjái, Orell čilge.

Dát lohku sáhttá goittotge vel njiedjat, go loguin lea dakkár čuolbma, ahte dittiid luohkás oasil seahkánit dittit, ruoššaluosat ja gudjorat, muitala Orell.

– Jáhkkimis geavvá nu, ahte go mii čakčat dahkat loahpalaš analysaid, dat logut vehá unnot, son árvala.

"Luossanáli dilli lea hui heajos"

Dán geasi skádjaseasančuovvun ollašuhtto spiehkkaseaddji dilis, dasgo luosabivdu Deanus lea gildojuvvon dál.

– Dát ahte ná unnán gorgŋot luosat dilis, gos guolásteapmi Deanus, Deanuvuonas ja muhtin riddogielddain lea gildojuvvon ollásit, muitala das, ahte luossanáli dilli lea hui heajos.

Orell muittuha, ahte luossanáliid dikšuma olis áigodagat leat vehá guhkibut go ovttaskas jahki.

– Luossasohkabuolva Deanusge lea 6–9 jagi, nuba dikšundoaibmabijuide ja ovddos guvlui geahččamii dárbbašit máŋga jagi. Dán jagi gorgŋon guliid maŋisboahttit gorgŋot duođai easkka 6–9 jagi geažes. Seammás sáhttá dadjat, ahte jos dán jagi livččii guolástuvvon dábálaččat, dán unna luossamearis livččii bivdon mearkkašahtti oassi eret, ja dalle livččii báhccon velge vuolit dássái.

Dutki: guhká joatkašuvvan bivdima lassin earáge sivat heajos luossanállái

2000-logu álgobealde buori luossajagi Deanu luossasálaš sáhtii leat sulaid 60 000 luosa. Diibmá Detnui gorgŋo sulaid 19 000 luosa, dadjá Orell go govvida Deanu luossanáli dálá dili. Son dadjá, ahte sivva dása lea veháš eahpečielggas.

– Dieđusge dat guhká joatkašuvvan garra bivdimis lea váikkuhus luossanáliid dillái, muhto guovtti golmma maŋimuš jagi heajos dillái lea sivvan oasil maiddái dat, ahte muhtin siva geažil luossa ii ceavzze nu bures mearraguovlluin go ovddit jagiid.

– Dat sáhttá laktásit bipmui, temperatuvrraide ja maiddái dálkkádaga liegganeapmi sáhttá leat duogážis. Dieđusge dát lea veháš dakkár spekuleren, muhto dákkár elemeanttat dan luosa eallimis dábálaččat leat.

Gorgŋon luosaid meari sáhttá čuovvut dáppe.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä