Sápmi |

Máŋggalágan reakšuvnnat ON:a ávžžuhusas – “Mearrádusat leat vuosttažat, main Suoma stáhta lea vuoittáhallan sápmelaččaide”

Sámi Árvvut -searvi illuda, go Suopma lea vuoittáhallan sápmelaččaide. Sámedikki áirras Anu Avaskari fas atná ON:a ávžžuhusa ártegin, mii maiddái lasiha riidduid.

Klemetti Näkkäläjärvi, Tiina Sanila-Aikio ja Anu Avaskari
Klemetti Näkkäläjärvi ja Tiina Sanila-Aikio illudeaba ON:a ávžžuhusas. Anu Avaskari fas doallá dan ártegin. Govva: Yle Sápmi

Bearjadaga veaigin bođii diehtu, man máŋgasat ledje vuordán: Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođakomitea oaivvilda, ahte Suoma alimus hálddahusriekti doaimmai boastut, go dohkkehii Sámedikki válgalogahallamii olbmuid Sámedikki válgalávdegotti ja Sámedikki stivrra dáhtu vuostá.

Alimus hálddahusrievtti (AHR) jagi 2015 mearrádusain ledje váidalan Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio ja Klemetti Näkkäläjärvi Sámi Árvvut -searvvis ovttas eará váidiiguin.

Sámi Árvvut -searvi illuda olmmošvuoigatvuođakomitea mearrádusas.

– Mun lean duođaid ilus mearrádusas oba sámi servoša beales. Min váidalusas lei hui dehálaš dat, ahte barggaimet dan searvvušlaččat ja sámi kultuvrra árvvuid ja árbevieruid mielde, čállet Sámi Árvvut -searvvi dieđáhusas.

– Dat maid nanne dan, man oba sámi searvvuš lea juo diehtán: sápmelašvuohta ii eale iige sirdás girkogirjjiin iige vearrologahallamiin. Searvámet aktiivvat leat dahkan váidalusa ja vástádusaid Suoma stáhta vástádusaide buhtadusaid haga, friddjaáiggisteaset ja atnán olu áiggi válmmaštallamii.

– Min searvi lea dáidán doaimmahit badjel 100 siiddu čilgehusaid, vástádusaid ja eará materiála ON:ii ášši čoavdima várás, Sámi Árvvut -searvvi várreságadoalli Guhtur-Biera-Mauri-Petra Biret, Petra Magga-Vars muitala.

Petra Biret Magga-Vars
Sámi Árvvut -searvvi várreságadoalli Petra Magga-Vars illuda ON:a ávžžuhusas. Govva: Vesa Toppari / Yle

Searvi háliida muittuhit, ahte sámit bastet bargat olu iežaset áššiid ovdii. Searvi lea bargán guhká váidalusainis.

– Váidalusaideamet leat bargan searveaktiivvat almmá olggobeale alla dási olmmošriektejuristtaid veahki haga, ja dat čájeha, ahte sápmelaččat sáhttet ja bastet vuodjit iežaset ovdamuni almmá olggobeale olbmuid haga. Mii galgat dušše jáhkkit alcceseamet ja searvvušvuohtaseamet.

– Mii diehtit ieža ja buoremusat, mii sámi kultuvra lea ja maid dan suodjaleami beales galgá bargojuvvot, Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi joatká.

Klemetti Näkkäläjärvi
Searvámet lea dahkan váidalusa ollásit ieš, eatge ovdamearkka dihte dieđe Sanila-Aikio váidalusas dehe dan sisdoalus iežá, go maid ON:a olmmošriektekomitea lea mearrádusastis dán váidalusa olis cealkán, dadjá Sámi árvvut -searvvi ságadoalli Juvvá Lemet. Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođakomitea lea dat, guhte bearráigeahččá siviila- ja politihkalaš rivttiid soahpamušaid. Das leat mielde 18 sierra sorjjasmeahttun áššedovdi.

Olmmošvuoigatvuođakomitea deattuhii mearrádusastis sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa. Komitea geahčai, ahte AHR mearrádusat leat váikkuhan sihke váidaleaddjiid ja sámeservoša vuoigatvuhtii oassálastit Sámedikki válggaide ja Sámedikki válljemii.

Olmmošvuoigatvuođakomitea maid cealká, ahte Sámediggi lea namalassii dat institušuvdna, mii lea dárkkuhuvvon várjalit sápmelaččaid iešmearridanrievtti ja rievtti sin iežaset gillii ja kultuvrii. Komitea mielas AHR ii lean jagi 2015 mearrádusain vuođđudan mearrádusaidis govttolaš ja objektiivvalaš kriteraide.

Govva váldojuvvon ON:a siiddus.
Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođakomitea mielas Suopma lea meannudan boastut, go lea luoitán Sámedikki válgalogahallamii olbmuid Sámedikki dáhtu vuostá. ON attii ávžžuhusas bearjadaga 1.2.2019. Govva: Yle Sápmi

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lei nubbi váidaleaddji. Son muittuha, ahte ON avžžuhus lea mearkkašahtti ášši sámiid lassin maiddái eará álgoálbmogiidda birra máilmmi. Álgoálbmogat eai menddo dávjá leat vuoitán váidalusain. Seammá oaivvilda maiddái Sámi Árvvut -searvi.

ON:a statistihkaid mielde siviila- ja politihkalaš soahpamušaid artihkkala 27 vuođul leat dahkkon olles áiggis 50 váidalusa. Dain badjelaš 30 leat váldon gieđahallamii.

– Álgoálbmogiid čuoččáldahttin váidalusat leat gieđahallon oktan daiguin mearrádusaiguin 16, main viđa dáhpáhusas stáhta gávnnahuvvui sivalažžan soahpamušrihkkumuššii oktan dáiguin váidalusaiguin.

– Suopma lea dál vuosttaš háve gávnnahuvvon sivalažžan ja ožžon duomu sápmelaččaid vuoigatvuođaid rihkkumis. Mearrádusat leat vuosttažat, main stáhta lea vuoittáhallan sápmelaččaide, čállá Sámi Árvvut -searvi.

Tiina Sanila-Aikio
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lei nubbi váidaleaddji. Dál sámedikki stivrra smiehttá, mii lea áššis čuovvovaš lávki. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámedikki stivra smiehttá vuossárgga čoahkkimisttis vejolašvuođaid

Sámedikki stivrra lea čoahkis otne vuossárgga ja ságastallá čuovvovaš lávkkiid birra, muitala Sanila-Aikio.

– Mu mielas deháleamos ášši lea dat, ahte dáinna mearrádusain Suopma čájeha, man láhkai dat lea čatnasan siviila- ja politihkalaš rivttiid soahpamušaide, ja mo Suopma gudnejahttá ON olmmošvuoigatvuođakomitea čovdosa, dan mun bázán stuorra beroštumiin vuordit.

Avaskari: "Ártegis ávžžuhus, mii lasiha ovddežis riidduid"

Anu Avaskari lea sámedikki áirras ja guhkesáigásaš gielddapolitihkkár. Son lea boahtán dovddusin das, go vuostálastá garrasit Sámedikki eanetlogu politihka.

Son maiddái illudii jagis 2015 go Alimus hálddahusriekti dohkkehii badjel 90 olbmo sámedikki jienastuslohkui, vuostá sámedikki dáhtu.

– Dát komitea ii leat duopmostuollu. Dát ávžžuhusat eai čana Suoma juridihkalaččat, dat leat ávžžuhusat, oaidná Avaskari.

– AHR ii mu áddejumi mielde dárbbaš dáid čuovvut. Livčče hui imaš, jus Suopma stáhtan vuolggášii iežas mearrádusaid burgit.

Anu Avaskari
Sámedikki áirras Anu Avaskari oaivvilda, ahte ON:a ávžžuhus lea ártet. Govva: Linda Tammela / Yle

Avaskari muitala, ahte muhtun olbmot, geat dalle jagis 2015 dohkkehuvvojedje jienastuslohkui, leat váldán oktavuođa vahkuloahpas ja buktán fuolaset ovdan.

– Dát lasiha ovddežis riidduid. Dál ferte árvvoštallat, mii lea ON:a autoritehta. Jáhkehahttivuohta jávká, go náge ovtta bealat ávžžuhus doppe sáhttá boahtit.

– In leat vel geargan olgoáššiidministeriijai riŋget, ahte mii dát hommá lea. Váttis kommenteret, go in nu bures dovdda dán. Mu oaidnu lea goit, ahte dákkár riika, mii doaibmá lágaid mielde, de dat galggašii láhttet dásseveardásaččat buot sápmelaččaiguin, loahpaha Avaskari.

Suopma ferte dál jahkebealis vástidit komitea ávžžuhussii. Twitteris ovdamearkka dihte beakkán olmmošvuoigatvuođaidprofessor Martin Scheinin čállá, ahte su dulkojumi mielde Suopma ferte divvut dili ja dat sáhtáš dáhpáhuvvat dušše nu, ahte alimus hálddahusriekti burgá daid mearrádusaid, mat leat rihkkon sámiid rivttiid. Su mielde maiddái lága ferte rievdadit nu, ahte dát ii goassige šat dáhpáhuva.

Govva váldojuvvon olmmošvuoigatvuođaprofessor Martin Scheinin Twitter-siiddus.
Govva váldojuvvon olmmošvuoigatvuođaprofessor Martin Scheinin Twitter-siiddus. Govva: Yle Sápmi

22.2.2019 dii 10:28 lasihuvvon diehtu das, ahte Klemetti Näkkäläjärvi lassin Sámi Árvvut -searvvi váidagis ledje mielde maiddái eará váidit.

Dievasmahtton 6.5.2019 diibmu 10.01 diehtokássain ON olmmošriektekomitea čovdosiin.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä