Sápmi

Maid Sámi guovllus ohcet koboltta – Vuohču lahkosis moadde ohcamuša fámus

malmikivi
Kobolta lea hárve eatnamis okto dahje iehčanassii, dábálaččat dat gávdno nihkkeliin dahje veikkiin. Govva: Annu Passoja / Yle

Koboltaohcamiid dahket maiddái Sámiid ruovttuguovllus Soađegili davveosiin.

Dálá dieđuid mielde Suomas leat eatnamis eanet kobolta go gosge eará sajis Eurohpás. Koboltaohcamiid dahket maiddái Sámiid ruovttuguovllus Soađegili davveosiin. Porttipahta dahkujávrri oarjja- ja davábealde leat muhtin várrenguovllut, gos ohcet golli lassin nihkkela, siŋkka, veaikki, palladium, platinium, silbba, koboltta, cromi ja vanadiini. Geologiijadutkanlágádusa siidduin sáhttá dutkat málbmaohcanlobiid.

Málbmaohcanlobit
Málbmaohcanlobit Vuohču guovllus. Koboltta ohcamii leat lobit goit Porttipahta davá- ja oarjjabealde. Govva: Yle

Sámedikki birasčálli sadjásaš Tiina Lovisa Solbär muitala, ahte sámedikkis lea dieđus dat, ahte dán guovllus leat fámus málbmaohcanlobit ja dohko leat ohcan maiddái ođđa lobiid. Málbmaohcanlobiid olis ohcet koboltta lassin máŋggalágan minerálaid dego golli, silbba, nihkkela, siŋkka, hárvenaš eanametállaid ja maiddái koboltta.

– Midjiide sámedikkis bohtet cealkinláhkái dát ohcamušat ja dan bokte geahččalit váikkuhit áššái. Dahje aŋkke geahččalit buktit oainnuideamet ovdan čielgasit, dadjá Tiina Lovisa Solbär.

Tiina Lovisa Solbär, sámediggi, ma. birasčálli
Sámedikki birasčálli sadjásaš Tiina Lovisa Solbär muitala, ahte sámediggi čuovvu málbmaohcanlobiid dárkilit. Govva: Tiina Lovisa Solbär

Fitnodagat oidnet kobolttas čuvges boahtte áiggi

Yle muitalii gieskat, ahte australialaš-suopmelaš Latitude 66 Cobalt -fitnodat lea várren čakčageasi sullii 2 000 njealjehaskilomehtera viidosaš guovllu dutkama várás máddelis Lappis. Viiddis várrenguvlui gullet aŋkke eatnamat Tervolas, Roavvenjárggas, Ranuas ja Giemajávrris.

Thomas Hoyer
Thomas Hoyer jođihan Latitude 66 Cobalt -fitnodat pláne koboltaruvkke Kuusamoi. Fitnodat áigu ohcat koboltta maid Sámi guovllu lahkosis. Govva: Annu Passoja / Yle

Guovllus várren Latitude 66 Cobalt -fitnodat oaidná kobolttas čuvges boahtteáiggi.

– Elrávdnjebiillain hállojuvvo ollu, muhto dás lea sáhka vel stuorit áššiin. Lagaš boahtteáiggis energiija bohtet vurkkodit báhtteriidda eaige oljui dahje čitnii. dat lea servodatlaččat stuorra nuppástus ja kobolta lea das dehálaš ávnnas, čilge Thomas Hoyer Latitude 66 Cobalt -fitnodagas.

”Gaska-Lappis juohke njealjehaskilomehter lea várrejuvvon"

Davvi-Suopma ja earenoamážit Lappi eanagoddi lea dovddus das, ahte dáppe ohcet máŋggalágan divrras metállaid. Lappi eanangottis lea maiddái okta ruvke, Kevitsa, mii buvttada koboltta. Davvin koboltta maŋis leat váile logi fitnodaga, muitala Geologiija dutkanlágádusa Minerálaekonomiija ja málbmaohcan -ossodaga hoavda Pekka Tuomela.

– Gaska-Lappis lea juohke njealjehasmehter juo várremiid ja málbmaohcamiid siste. Jus dohko vel muhtin fitnodat háliida, de dat gáibida fitnodagain soabalašvuođa.

Geologiija dutkanlágádusas muitalit kobolta lea dábálaččat ovttas nihkkeliin dahje veikkiin. Sámi guovllu lagamus ruvke, mii loggu ja gieđahallá koboltta, lea Boliden oamasta Kevitsa ruvke. Stuorimus koboltagávdnosat leat fas Terrafame oamastan Sotkamo ruvkkes.

Suopma gieđahallá badjel 10 proseantta máilmmi kobolttas

Aamulehti muitalii juo jagis 2018, ahte koboltta mearkkašupmi boahtá lassánit Suomas lagaš jagiid áigge. Aviissa mielde Suomas gieđahallet dál sullii 13 proseantta olles máilmmi kobolttas. Yle muitalii gieskat fas das, ahte kobolta Suomas goittotge buvttadit dušše proseantta olles máilmmi kobolttas.

–Sihkkarit lagaš boahtteáiggis boahtit oaidnit ođđa koboltaruvkkiid miehtá máilmmi go potentiála lea, árvalii Geologiija dutkanlágádusa hoavda Pekka Nurmi dalle.

Vaikko báhtterindustriija mo dárbbašivčče dán minerála, de ruvkkiid vuođđudeapmi váldá áiggi. Suomas ruvkke vuođđudeapmi lea gaskamearálaččat váldán sullii 20 jagi.

Lappis stuorra viidodagaid koboltta ohcamii várren Latitude 66 Cobalt -fitnodaga ovddasteaddjit leat várrugasat plánaideasetguin vaikko sávvet juksat ohcamiin bohtosiid.

– In sáhte gal vel makkárge loguid dadjat. Ruvkke vuođđudeapmi gáibida áddejumi birasváikkuhusain, báikkálaš eallimis ja makkár proseassain metálla nagodit oažžut atnui. Hohpohallan ii dás veahket.

Lagaš áiggiid fitnodat áiguge čoaggit čájánasaid eatnamis. Minerálaid meari lassin sidjiide lea dehálaš maid metallurgalaš teasta, ahte mo roggat dan bajás eatnamis, dadjá Thomas Hoyer Latitude 66 Cobalt -fitnodagas.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä