Sápmi |

Maiddái Norgga bealde rahčet Suoma sámediggeválgga jienastemiin – jienasteaddji ávžžuhedje vuodjit 450 kilomehtera válgareivve dihte

Sámedikki válgalávdegoddi atná dili váidalahttin, muhto ii bastte šat váikkuhit dasa.

Marika Seilonen
Marika Seilonen áiggošii jienastit sámediggeválggain, muhto ii dieđe vel gosa doaimmaha áššebáhpáriid. Govva: Marika Seilonen

Suoma sámediggeválggaid boastajienasteamis leamašan váttisvuođat Norggas.

Norgga beale jienasteaddjit eai leat beassan sáddet girjejuvvon jienastanreivviid ruovttoluotta Supmii iežas lagaš áššealmmáiboasttaid bokte. Norgga áššealmmáiboasttat eai leat váldán vuostá riikkaidgaskasaš máksinkupoŋŋaid (coupon-réponse international), mat leamašan mielddusin válgareivviin ja maiguin jienasteaddjit livčče galgan máksit válgareivviid sáddengoluid ruovttoluotta Supmii.

Jienasteaddjit leat ávžžuhuvvon vuodjit baicce Finnmárkku áidna váldoboastakantuvrii Áltái ja sáddet válgaáššebáhpáriid doppe de viidáseappot válgalávdegoddái Supmii.

Čáhcesullolaš Marika Seilonen gárttašii vuodjit Áltái 450 kilomehtera biillain, jus galggašii oažžut jienastanreivve nuvttá Norgga boastta bokte Supmii. Seilonen sáhtášii gal maiddái máksit ieš jienasteami sáddengoluid ja girjejuvvon reivve vuolggášii Čáhcesullos vaikko dalánaga válgalávdegoddái, muhto dan son ii hálit dahkat.

– Dat lea divrras álgit ieš máksit girjejuvvon reivve Supmii. Mu mielas dat lea prinsihpalaš ášši, mun gal in hálit ieš álgit máksit, go lea nu funet ordnejuvvon dát ášši.

Seilonen leage smiehtadan eará jienastanvejolašvuođaid. Jus son háliida, ahte su jietna galgá ollet válgalávdegoddái, de son ferte goittotge mátkkoštit.

– Mun sáhtášin vuolgit Njuorggámii, muhto dál mus ii leat gal earán dohko. Okta vejolašvuohta lea dat, ahte go lean fitnamin boahtte vahkkus Oslos, de válddán báhpáriid mielde ja bijan doppe daid bostii, go doppe goittotge gávdno boasta. Dahje de vuoján mohki Anáris doalvumin áššebáhpáriid, smiehtada Seilonen.

Sámediggeválggat máksinkupoŋŋa
Suoma Sámedikki válgalávdegoddi bidjá buot olgoriikkaide sáddejuvvon válgaáššebáhpáriid mielddusin riikkaidgaskasaš máksinkupoŋŋa, mainna jienasteaddji sáhttá máksit jienastanreivve sáddengoluid Supmii. Govva: Maaren Palismaa

“Eai sáhte vuordit, ahte mii vuodjit máŋggaid čuđiid kilomehteriid”

Seilonen atná jienasteami sámediggeválggain hui dehálažžan, vaikko ii oroge ieš Suoma bealde. Son jáhkká, ahte jienastanváttisvuođat váikkuhit goit máŋgasiid jienastanmoktii olgoriikkain.

– Gal mun jáhkán, ahte váikkuha hui olu ja dieđán, ahte leat earátge olbmot, geat eai oro lahka boastta. Ii oktage sáhte vuordit, ahte mii vuodjit máŋggaid čuđiid kilomehteriid vai sáhttit jienastanreivve doalvut.

Seilonen lea orron Norggas jagi 2014 rájes ja lea jienastan earáinge Suoma beale válggain. Dat gal leat mannan njuovžilit.

– Go giđđat ledje EU-válggat, de dalle gal sáhtten jienastit reivviin. Dat lei olu álkit go dát sámediggeválggaid reivejienasteapmi. Mu mielas dát lea gal ártet. Dál lea jo jahki 2019, de iigo sáhtášii jienasteami neahta bokte bargat, goittotge báŋkoáššiid sáhttá neahta bokte dikšut, de manne ii dán, jearrá Seilonen.

Šattai measta panihkkii – vuoddjái Supmii jienastit

Maiddái guovdageaidnulaš Maaren Palismaa lea vásihan sámediggeválggaid jienasteami hástaleaddjin. Palismaa oaččui válgaboastta Guovdageainnu áššealmmáibostii ja jienastišgođii dan seammás, go oaččui báhpáriid gihtii. Go fálai bostii riikkaidgaskasaš máksinkupoŋŋa jienastanreivve ruovttoluotta sáddemii, de dat ii dohkken.

– Áššealmmáiboasttas dadje, ahte galggan mannat lagamuš albma bostii ja dat lea Álttás 130 kilomehtera geahčen. De šadden jo measta panihkkii ja jurddašin, ahte mávssángo mun dan ieš ja ollego dat goassege dohko Anárii. Jurddašin, ahte mun in váldde dan riskka ja vuoddján Suoma beallái Heahttái, muitala Palismaa.

Nu Palismaa dollii Heahttái ja bijai jienastanreivve Suoma boastta mielde viidáseappot.

– Álggos mun veháš suhtten, muhto maŋŋel de gal šattai jo veháš suohtas. Muhto mun goit atnen dan nu dehálažžan, ahte sihkkarasten, ahte mu jietna manai viidáseappot.

Palismaa sávvá, ahte boahtte sámediggeválggaide jienastanvuohki šattašii njuovžileabbon.

–Válgakonfaluhtta sáhtášii leat jo gárvvisin máksojuvvon, dego Suomas. Mun goit sávan, ahte Suoma Sámediggi gulahallá Norgga boasttain ovdal boahtte válggaid čađaheami, dadjá Palismaa.

Maaren Palismaa
Guovdageaidnulaš Maaren Palismaa doalvvui jienastanáššebáhpáriid Heahtá bostii Supmii. Govva: Maaren Palismaa

Válgalávdegoddi ii bastte dán muttus válggaid šat váikkuhit

Suoma Sámedikki válgalávdegotti ságadoalli Janne Näkkäläjärvi ii lean vel álgovahkkus diđolaš Norgga beale jienasteaddjiid váttisvuođain, muhto šálloša sakka dili. Näkkäläjärvi lohká, ahte dán muttus válggaid válgalávdegoddi ii goit bastte šat váikkuhit boastajienasteami ordnemii Norgga bealde.

– Galhan dat lea hui váidalahtti, ahte ferte juobe Áltái vuolgit, ovdalgo beassá jienastit. Norga lea dohkkehan riikkaidgaskasaš kupoŋŋa máksinneavvun. In dieđe manin dat ii dohkke doppe Guovdageainnu boasttas. Gal mun veháš imaštalan Norgga beale boastta doaimma.

Janne Näkkäläjärvi
Suoma Sámedikki válgalávdegotti ságadoalli Janne Näkkäläjärvi dadjá, válgalávdegoddi ferte guorahallat Norgga boastajienasteami váttisvuođaid. Govva: Vesa Toppari / Yle

Suoma Sámedikki válgalávdegoddi bidjá buot olgoriikkaide sáddejuvvon válgaáššebáhpáriid mielddusin riikkaidgaskasaš máksinkupoŋŋa, mainna jienasteaddji sáhttá máksit jienastanreivve sáddengoluid Supmii.

Näkkäläjärvi mielas ii leat goit dohkálaš, ahte almmolaš válggain jienasteaddji ieš gárttašii máksit dan ovddas, ahte válgaáššebáhpárat vulget boastta mielde ovddosguvlui.

– Mu mielas dat ii leat gal dohkálaš, dathan lea demokratiija vuostá, ahte ii beasa jienastit. Muhto dat lea dieđusge dilli dál. Eai min gaccat ole dohko Norgii dainnalágiin, ahte mii basttášeimmet bargat Norgga boasttain.

Näkkäläjärvi ávžžuhage jienasteaddjiid almmuhit váttisvuođain njuolga válgalávdegoddái.

– Dát dieđut báhcet min arkiivii ja veahkehit min čuovvovaš válggain. Dákkár áššiid ferte dieđusge guorahallat dárkilit čađa. Lea hirbmat heittot, ahte lea šaddan nu olu moivi Norgga bealdege, ahte beassá jienastit. Iihan dat dohkálaš dilli leat, dadjá Suoma Sámedikki válgalávdegotti ságadoalli Janne Näkkäläjärvi.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä