Koe uusi yle.fi
Sápmi |

Maiddái Suomabeali girječálliin leat stuorra vuordámušat Johkamohki girjjálašvuođa guovddáža ektui

Sámi girječállit illudit, go Ruoŧabeale sámegirječálliid searvi Bágo lea vuođđudeamen sámi girjjálašvuođa guovddáža Johkamohkkái.

Turku girjemeassut 2015
Sámi girjjálašvuohta lei ovdan Turku girjemeassuin jagis 2015. Govas girjemeassošilta ja ovddabealde Niillas Holmberg. Govva: Vesa Toppari / Yle

Ruoŧabeale sámegirječálliid searvi Bágo lea ožžon Postkodstiftelsen-foanddas, Ruoŧa Sámedikkis, Norbottena guovlohálddahusas ja Johkamohki gielddas buohkanassii badjelaš guhtta miljon ruvnnu girjjálašvuođaguovddáža ceggemii Johkamohkkái.

Guovddáš lea stuorra ášši sámi girječálliide oppalohkáige. Girječálli Ima Aikios leat stuorra vuordámušat. Son jurddaša, ahte guovddáš lea dárkkuhuvvon bálvalit buot girječálliid.

– Dathan gal lei stuorra stuora ođas. Ain juo gáttut ja vuordámušat leat stuorrát, ahte min dilli ovdánivččii dien guovddáža mielde.

Inger-Mari Aikio
Ima Aikio lea čállán sihke mánáide ja ollesolbmuide. Govva: YLE Sápmi / Aslak Paltto

Aikio sávvá, ahte girjjálašvuođa guovddážis livččii dakkár bargi, gii logašii giehtačállosiid ja veahkehivččii buoridit daid. Dál son šaddá vuorjat iežas skihpáriid.

– Jos mun dal iežan vuos smiehtan, de stuorámus dárbu mus livččii dál dakkár, ahte livčče olbmot, geat logašedje mu giehtačállosiid. Dakkár duođaid ámmátolbmot ja veahkehivčče divvut ja ovddidit daid čállosiid. Dálhan mun givssidan iežan skihpáriid diekkár hommáin ja belohahkii bággen sin lohkat, ahte “itgo jo, itgo jo logašii ja dajašii munnje, ahte maid sáhtašii buoridit ja maid sáhtašii guođđit eret ja maid dárbbašivččii lasi.

– Olmmoš, gii lea lohkan hui olu, nu olu, ahte dat dovdá máŋggabealagit girjjálašvuođa. Juohkehaš ii leat čeahppi divttaiguin, ja de lea olmmoš, gii dovdá prosa. Masá jo dárbbašivččii máŋga olbmo diesa.

Čállin lea oktonas bargu – veahkki livččii buorre

Girječálli Kirsti Paltto maid adná guovddáža vuođđudeami illudahtti áššin girječálliide.

– Sávvamis dat veahkeha sámegielat girječálliid dáppe Suoma bealde maid. Girječálli dárbbaša giellabirrasa, go čállinbargu lea hui oktonas bargu.

Maiddái su mielas muhtinlágan goasttedandoaimmaheaddjái ja giellabagadallái livččii dárbu.

– Galggašii leat dakkár, gii lohká giehtačállosiid ja árvaladdá sisdoalus. Giellabagadallange livččii buorre. Jos livččii hárjánan ja oahppan olmmoš, gii sáhtašii veahkehit.

Sámigirječálliid giksin ja agibeai váddun earenomážit Suoma bealde leamašan ruhtaváilevuohta ja ruđaid gávdnan vai sáhttá bargat.

– Sámigirječállit leat Suoma stáhta ruđaid duohken ja Sámedikki ruđaiguin ii olus maidige gal bargga, go dat leat nu unná. Sámeráđđi lea vel mis, de ferten dadjat vuoi ámmozan min beali girječálliid dili, lohká Aikio.

Aikio lea giitevaš das, mo Norgga bealde dorjot maiddái Suoma beali sámi girječálliid.

Aikio lohká alddis gal leat aiddo dál buorre dili, go son lea ožžon golmma jagi girječálliveahkkeruđa dáidaga ovddidaguovddážis Taikes (Taiteen edistämiskeskus).

– Mus lea hearrá dilli, luksusdilli, go mus lea stáhta golmma jagi bargostibeanda. Dál lea nubbi jahki. Mus ii leat gal dien dáfus láitit.

Aikio lohká doarjagiid duollet dálle boahtit, go fal lea viššal daid ohcat.

– Jos livččii dakkár, gii logašii ja cealkkašii ruhtaohcamušaid fárrui virggálaš cealkámuša, de dat livččii hui vuogas, smiehttá Aikio.

Paltto mielas guovddáža bargi sáhtašii maid veahkehit ruhtaohcamušaiguin.

Kirsti Paltto
Kirsti Paltto lea almmustahttán vuosttas girjji jagis 1971. Son čállá maid sihke mánáide ja ollesolbmuide. Govva: Dan Robert Larsen / NRK Sápmi

– Livččii buorre, jos girjjálašvuođa guovddážis oččošii veahki maid ruhtaohcamušaid dahkamii.

Skuvlen lea girječállái bargoneavvu

Paltto. Oasseváldit leamašan su dieđu mielde duđavaččat ja skuvlemii lea boahtimen joatkka.

Čállinoahpu boađusin lea almmustuvvan maid girji “In mun guittot”, man leat čállán girječálli ohppui oassálastit.

Aikio atná skuvlema buorrin bargoneavvun, vaikke ieš ii leatge nu viššal oassálastit.

– Oahppuhan lea dieđus álo buorre, muhto mun in dieđe, ieš gal lean vehá láiki vuolgit gal gosage.

– Dathan lea veahkkeneavvu datge. Seamma láhkai go lohkan ja dat lea álo oahppu dakkár veahkkeneavvu ja sihkkarit máŋgasii buorre veahkki.

Paltto mielas okta skuvlema ávkkiin ja maiddái dárbbuin leamašan dat, ahte čállit deaivvadit.

– Dat, geat čállet oidnet, ahte earátge čállet, deattuha son.

Dehálaš doalvut sámi girjjálašvuođa maiddái máilbmái

Girjjálašvuođa ja girjjiid ferte vuovdalit ja máidnut nu, ahte lohkkit gávdnet daid. Girječállis alddis eai leat dasa návccat ja Sámi girjegoasttidanlágádusainge leat oalle unnán dasa vejolašvuođat. Aikio ja Paltto mielas dat sáhtašii leat okta girjjálašvuođaguovddáža bargguin.

– Guovddáža bargun sáhtašii leat girjjiid dahkan dovddusin Sámis ja maiddái Sámi olggobealde. Márkanfievrredeapmi galggašii olahit lohkkiid rádjai. Dieđu leavvan sámi girjjálašvuođas leamašan oalle heittot, lohká Paltto.

– Maid vel dát girjjálašvuođaguovddáš sáhtašii dahkat lea, ahte hoiggašii sámi girječálliid máilbmái, smiehttá Aikio.

Ima Aikio girjjit ja divttat leat jorgaluvvon oalle máŋgga gillii ja son lea johtán miehtá máilmmi diktafestiválain.

– Juohke sajis máilmmis leat oppa áigge jođus diktafestiválat, girjjálašvuođa festiválat. Mun gal anán hui dehálažžan, ahte mii oidnot maiddái máilmmis.

– Girjjálašvuođa guovddáš sáhtašii maid leat dakkár, mii ráđđádalašii ja fáluhivččii olgoriikkalaš goasttideddjiide min girjjiid. Mun dieđán sámi lágádusat, goasttideaddjit, dat leat moatti olbmo lágádusat dávjá, de eai dain leat návccat eaige várra dat oktavuođatge miehtá máilmmi.

Aikio atná maid dehálažžan, ahte sámi girjjálašvuohta jorgaluvvo eará gielaide.

– Fidnet ain eanet ah’ eanet lohkkiid. Jos mii dáppe beare gaskaneamet, de dat bissu oalle smávisin dát min hommá ja doaibma.

Su mielas stuorámus ávki festiválain lea aiddo dat, ahte sámi girjjálašvuohta ja sápmelaččat oidnojit.

– Mun jáhkán, ahte dat illu das, ahte sámi girjjálašvuohta leavvá. Dat gal lea munnje nu dehálaš ášši, ahte beasan doalvut min girjjálašvuođa dohko ja mun álo hálan maiddái eará sámi girječálliid birra ja maiddái viidábut sápmelašvuođa birra.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä