Sápmi

Máilmmiviidosaš iešsorbmemiid eastadanbeivviin giktalit ságastallat áššis – Doavttir: Buohkain galggašii leat máhttu oaidnit jus giinu ii veaje bures

Katkennut kelo.
Eamiálbmogat miehtá máilmmi leat stuorát iešsorbmenriskkas. Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Yle Sápmi

Iešsorbmenjurdagat soitet vuhttot earret eará šlundumin, ságain ja gárrenávdnasiid geavaheapmin.

Čakčamánu 10. beaivve lea máilmmiviidosaš iešsorbmemiid eastadanbeaivi. Beaivvi ulbmilin lea fidnet olbmuid eambo ságastallat iešsorbmemiin ja daid eastadeamis.

Eamiálbmogiidda gullevaš olbmot leat máilmmiviidosaččat stuorát iešsorbmenriskkas váldoálbmogiid ektui.

Maiddái sápmelaččaid iešsorbmemat olmmošlogu ektui leat báikkálaš árvalusaid mielde olu sihke Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Statistihkat áššis eai goittotge leat. Sámeservošiid árvalusaid mielde stuorámus iešsorbmenriska lea nuorain ja gaskaahkásaš almmáiolbmuin. Dát boahtá ovdan Suoma sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija diibmá almmustahtton dieđáhusas.

Ubmi universitehtas dahkkon dutkamuša mielde juohke goalmmát Ruoŧa beale nuorra badjeolmmoš lea jurddašan váldit heakkas.

Suomas leat Davviriikkaid alimus iešsorbmenlogut. Suomas sullii 800 olbmo váldet iežaset heakka, ja juobe 30 000 olbmo geahččalit dan jahkásaččat.

Koronapandemiija lea maid váikkuhan mielladearvvašvuhtii; 90 000 Suoma riikkavuloža leat dutkamuša mielde smiehttan iežas sorbmema.

Muhto mii oažžu olbmo nu čáhppes seahka sisa, ahte ii oainne šat eará geainnu olggos? Sivat sáhttet leat iešguđetláganat, nu mo olbmotge. Eamiálbmogiid alla iešsorbmenloguid leat árvalan laktásit earret eará árbevirolaš kultuvrra ja sohkaservvošiid hádjáneapmái, sosioekonomalaš váilevašvuhtii ja gárrenávdnasiid geavaheapmái.

Doavttir: Veahkeheaddji dárbbaša maid veahki

Ohcejoga gieldda jođiheaddjidoavttir Heidi Eriksen lea jođihan Eallin-fidnu, mas skuvllejuvvojedje sihke ámmátolbmuide ja servodaga lahtuide iešsorbmemiid eastadandáiddut. Son lea bargan maiddái davviriikalaš sámiid iešsorbmeneastadanplánain.

Heidi Eriksena mielde dehálamos livččii, ahte juohke okta máhtášii dovdat daid mearkkaid, jus giinu iežas lagaš birrasis ii veaje bures.

– Ja de ahte gávdnošii dat roahkkatvuohta jearrat njuolga, jus mii oaidnit dan. Dat leat balddihahtti jurdagat, iige leat moge álki jearrat dan njuolga. Álo dat ii reahkká, muhto mii goittotge sáhttit geahččalit.

Dakkár mearkkat sáhttet leat Eriksena mielde ovdamearkka dihte jus olmmoš geavahišgoahtá eambo gárrenávdnasiid go dábálaččat, olmmoš orru šlundon, dahje jus son hállá iežas vahágahttima birra. Maiddái váttis eallindilli, jus lea vaikko massán juoga dehálačča, sáhttá dagahit dakkár jurdagiid.

Heidi Eriksen
Doavttir Heidi Eriksen muittuha, ahte juohkehaš galggašii duostat jearrat mo nubbi veadjá. Govva: Vesa Toppari / Yle

Jus daid mearkkaid oaidná, galggašii duostat jearrat nuppis, mo sus rievttimielde manná, oaivvilda Heidi Eriksen.

– Muhtumin sáhttá leat, ahte jo dat, ahte geainnanu lagaš olbmuin nagoda háleštit dan birra de dat jo ložže nu olu, ahte olmmoš nagoda mannat ovddosguvlui.

Jus fuobmá alddis dakkár mearkkaid dahje dovdduid, de sáhttá váldit oktavuođa iežas dearvvašvuođaguovddážii dahje riŋget earálágan kriisanummiriidda jus fal nagoda. Sámegielat veahki sáhttá ohcat SÁNAGis, mii fállá veahki maid akuhta dáhpáhusain.

Eriksena mielde berrešii muitit, ahte maiddái veahkeheaddji soaitá dárbbašit doarjaga.

– Ferte maid muitit, ahte dat gii jearrá ja veahkeha, de songe sáhttá dárbbašit veahki daningo dat lea hui lossa ášši.

Heidi Eriksen muitalii iešsorbemiid eastadeamis duorastaga Buorre iđit Sápmi -sáddagis. Su jearahalai Inger-Elle Suoninen. Jietna: Inger-Elle Suoninen / Yle

Filbma sáhttá leat buorre veahkkeneavvu lossa áššiid gieđahallamii

Filbmadahkki Sunna Nousuniemi lea gieđahallan iešsorbmema su vuosttas oanehisfilmmas, gáidat / máhccat, mii almmustuvai dán jagi alggus.

Nousuniemi oassálasttii moadde jagi dassái nuoraid filbmabargobádjái, mas besse háleštit earret eará iešsorbmema birra ja geavahit filmma bargoneavvun fáttá gieđahallamis.

– Dalle bohte ođđasat Jiekŋameara ruovdemáđijas, mat bohciidahtte losses dovdduid miehtá Sámi. Dasa lassin mus alddán lei dalle váttes dilli eallimis ja veahkehin ovtta mu ustiba, geas ledje dakkár jurdagat, muitala Nousuniemi.

Gáidat / Máhccat
Sunna Nousuniemi filbma Gáidat / máhccat gieđahallá iešsorbmemii laktáseaddji áššiid. Govva: Sunna Nousuniemi

Nousuniemi háliidii giddet filmmas fuomášumi dasa, ahte maiddái sápmelaččain lea lohpi čájehit dovdduideaset friija.

– Olbmot leat dadjan munnje, ahte sidjiide lea šaddan dakkár dovdu, ahte sii eai leat šat oaidnemeahttumat, ahte giinu lea oaidnán sin. Dat leamaš munnje hui dehálaš, ja leige okta dán filmma ulbmiliin.

Gáidat / máhccat -filbma lea boahtimin geahččanláhkai nehttii maŋŋelabbos čakčat.

Sunna Nousuniemi muitalii iežas filmmas duorastaga Buorre iđit Sápmi -sáddagis. Su jearahalai Joni Saijets NRK Sámis. Jietna: Joni Saijets / NRK

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä