Sápmi

Maŋimuš logi jagi siste Sámi jávrrit eai leat jikŋon ná árrat – Njellimvuonâšis mihtiduvvui 23 sentte assás jiekŋa

Heimo Pukkila mittaa mittanauhalla tarkasti Inarijärven jäänpaksuutta.
Govva: Vesa Toppari / Yle

Gádjunlágádus goit váruha doddjomis rašes jieŋaide, go sin gielkkát eai govddo dađi buorebut go earáidge gielkkát.

Njellimvuonâšis, Anárjávrri nuortamátta geažis oidnojit jo mohtorgielkká luottat ruossut doarrás. Fiskes bargobiktasiidda gárvodan almmái maid njuike mohtorgielkká ala ja dolle guovdu vuona. Oaggut gal ii leat vuolgán, vaikko jiekŋabovra leage garran fárrui.

Njellimlaš Heimo Pukkila bargá Suoma birasguovddážii ja mihtida dálvit jieŋaid assodaga.

Pukkila lea dakkár almmái, gean barggu robohtta dahje automáhta ii sáhte doalvut. Son fitná máŋgii mánus bovremin rutniid ja mihtideamen jieŋaid.

Heimo Pukkila Nellimistä mittaa Inarijärven jäänpaksuutta.
Jieŋaid assodaga ja gierdama ferte vuos ákšuin iskat, ovdalgo duostá guhkkelebbui, muitala jieŋamihtideaddji Heimo Pukkila. Govva: Vesa Toppari / Yle

Dál mihtideaddji orru beanta duđavaš mihttáriiddis bohtosiidda.

– Dálhan dat orru buorre dilli. Áiggil jieŋui, nu mo galgáge, dadjá Pukkila.

Dán álgodálvvi leamaš Sámis bures buollašat, mat leat nanosmahttán jieŋaid.

Pukkila čuggesta muohttagii sentemihttára ja mihtida, man gassa muohta jieŋa alde lea. Dasto skurbala lupmastis smávva girjjáža, masa mearku loguid.

Dasto leage bovhkagoahtit.

– Mihttára mielde dákko lea 23 sentte assás jiekŋa. Dál dákko lea áibbas dorvvolaš johtit, nanne Pukkila.

19.11.2019 Nellimvuonolla jäänpaksuus oli parikymmentä senttiä.
Sámis Anárjávrri lassin jieŋaid mihtidit maiddái Geavo-, Ovnnes- ja Gilbbesjávrris. Govva: Vesa Toppari / Yle

Son bovre golbma sierra gáldu, maid loguin rehkenastet gaskaárvvu ja ná ožžot virggálaš jieŋaassodaga, mii ihtá birasguovddáža siidduide.

Pukkila nubbi mihtidanbáiki lea Pakšvuonâšis, láhka Njellima gili. Doppe mihtidit jieŋa báikkis, gokko lea hui čieŋal, 42 mehtera. Doppe logut leat áibbas earát, maid Njellimvuonâšis.

Skábmamánu 10. beaivve Pakšvuonâša gáttis lei dušše čieža sentte jiekŋa, iige gáttis duostan guhkkelebbui.

Pukkila ferte bargat álgojagi hui rašes jieŋaid alde, muhto son ii bala.

– Rávvagat leat dakkárat, ahte ii oaččo iežas heakkain duhkoraddat. Ferte leat sihkkar, ahte gápmagiid vuolde lea doarvái nana jiekŋa, muitala Pukkila.

Go Anárjávri lea ná árrat jikŋon, de dalán boahtá millii, ahte ammal dál de bistet oaggunsiivvut guhkás giđđii.

– Gitta giđđii lea váttis oaidnit. Muhto dál gal orošii leamen nu, árvaladdá Pukkila várrugasat.

Lagaš beivviide lea lohpidan njázuid. Pukkila duostá árvalit, ahte smávva njázut eai bora jieŋa vuolil.

– Dál orrot jo nu nana jieŋat, ahte dat gal girdet oanehis njázuid, árvala Pukkila.

Čuovvovaš geardde Sámi jávrriid jieŋa mihtidit 30.11. Mihtideaddjit mihttidit seamma sajiin moddii mánus.

Heimo Pukkila kirjaa jäänpaksuuden muistiin ja toimittaa tiedot Suomen ympäristökeskukselle.
Pukkila mearku girjjážii dárkilit man gassat muohta lea ja man assái jiekŋa lea. Dan son dahká moddii mánus ja sádde dieđuid Helssegii Suoma birasguovddážii. Govva: Vesa Toppari / Yle

Suoma birasguovddáš: Jávrrit jiekŋugoahtán moadde vahku árat

Suoma birasguovddážis leat dutkan dárkket Sámi jiekŋadili. Suomas leat mihtidan jieŋaid assodaga hui guhká.

Anárjávrri jorkŋaid jiekŋadili leat čuvvon jo jagi 1925 rájes, muhto jagis 1961 Anárjávrri jieŋa mihtidišgohte jeavddalaččat.

– Dán jagi jávrrit leat jiekŋugoahtán moadde vahku árat, maid maŋimuš logi jagi siste leat dahkan, muitala Suoma birasguovddáža hydrologa Merja Pulkkanen.

Maŋimuš logi jagi áigge jorkŋat leat jikŋon dušše oktii golggotmánus. Dávjjimusat jávrri čielggit leat jikŋon easkka juovlamánus. Ovdamearkka dihte mannan jagi Anárjávri orui illá oba jiekŋumin. Vel juovlamánu loahpas Skállujorkŋas lei jiekŋa dušše 1–3 sentte.

– De lea okta jahki, mii oidno čielgasit statistihkain, namalassii jahki 2007. Dalle jorkŋat jikŋo easkka ođđajagimánus, muitala Pulkkanen.

Okta jávri vel guhkkelabbos davvin lea dakkár, man gokčet nana jieŋat áli vuosttamužžan, namalassii Ohcejoga Geavojávri.

Geavojávrri jieŋamihtideamit maŋimuš logi jagi áigge.
Statistihka galgá dulkot ná, vuosttas sárggis govvida áli skábmamánu álggu, nubbi sárggis 10.11, goalmmát 20.11 ja maŋimuš skábmamánu loahpa. Govva: Suomen ympäristökeskus

Ovdamearkka dihte dán jagi skábmamánus, varrasamos statistihka mielde Gilbbesjávrris lei dušše vuollái 15 sentimehtera jiekŋa, de Geavojávrris jiekŋa lei measta logi sentimehtera assái.

Dás vulobealde sáhttát dulkot Njellima guovllu jiekŋadili.

Anárjávrris, Njellima jieŋa assodat maŋimuš logi jagi áiggis.
Statistihka galgá dulkot ná, vuosttas sárggis govvida áli skábmamánu álggu, nubbi sárggis 10.11, goalmmát 20.11 ja maŋimuš skábmamánu loahpa. Govva: Suomen ympäristökeskus

Váruhit rašes jieŋain: “Gádjunlágádusa gielkkát eai govddo dađi buorebut go earáidge gielkkát”

Avvila gádjunlágádusas boahtá garra muittuhus. Buollinčáskadanhoavda Jukka Harmanen gohčču máššat ja muittuha, ahte vaikko dál orruge leamen dievas dálvi, de eandaliige Avviljogas, Avvila vuolledási buohta leat hui rašes jieŋat.

Mies kairaa jäätä.
Govva: Vesa Toppari / Yle

Gádjunlágádusa mielde olbmot eai oaččo luohttit earáid gielkkáid luottaide.

– Jus muhtun lea sihkuhan joga rastá, de dat ii dáhkit dan, ahte buohkat besset dorvvolaččat dan rastá.

– Jođánis gielkkáinhan gal vudjet čáhcecrossage. Muhto jus njoazit fievrruin, reahka maŋis manat seamma luottaid mielde, de funet sáhttá geavvat.

Gádjunlágádusa mielde dán álgodálvvi áigge oktage ii leat vel doddjon jieŋaide, lihkus.

– Mun váruhan mannamis menddo árrat jieŋaid ala. Guoli sáhttá gávppisge oastit.

– Jus doddjo jieŋaide, de eai mis leat dađi buoret biergasat. Gádjunlágádusa gielkkát eai govddo dađi buorebut go earáidge gielkkát, dadjá Harmanen.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä