Sápmi |

Mánáidáittardeaddji: "Dál leat dan dilis, ahte sámiid riekti iežas gillii ja kultuvrii ii ollašuva"

Roavvenjárggas ordnejuvvon árabajásgeassima semináras bođii čielgasit ovdan dat, ahte sámimánáid árabajásgeassin rievttit eai ollašuva nu mot dat automáhtalaččat gálgalivčče.

Video: Mánáidáittardeaddji Tuomas Kurttila.

Mannán bearjadaga guovlohálddašandoaimmahat AVI, Lappi Universitehta Sára-fidnu ja Mii-searvi lágidedje Roavvenjárggas Sámegielat árabajásgeassima seminára, gos gieđahalle sámegielat árabajásgeassima sámeguovllu olggobealde. Seminárii bohte sihke dat olbmot geat bajasgesset mánáid gávpogiin ja sii geat dutket ja barget ášši buorideami ovdii.

Semináras bođi ovdan, ahte sámegielat árabajásgeassima ovdii galget bargat olu sámeguovllu olggobealde.

Mánáidáittardeaddji Tuomas Kurttila.
Mánáidáittardeaddji Tuomas Kurttila. Govva: Jonne Järvinen / Yle Sápmi

– Mun fuomášan, ahte dán kultuvrras ii leat buot dál sajis, sámiid meaddel hupmo ja bargo. Nuppe dáfus buot mearrideddjiin geat sihkkarit maid gergosat buriide ja bissovaš mearrádusaide, ii leat doarvái diehtu ja ipmárdus, muitala mánáidáittardeaddji Tuomas Kurttila.

Kurttila muitala, ahte dál leat dan dilis, ahte sámiid riekti iežas gillii ja kultuvrii ii ollašuva.

– Mun sávan, ahte máná, nuora ja juohke sápmelačča riekti iežas gillii ja kultuvrii lea duohta ja ollašuvvá Suomas. Jo dán beaivve leat dan dilis, ahte dat ii ollašuva, muitala mánáidáittardeaddji Tuomas Kurttila.

Kurttila oaidná, ahte sámiide eai bastte dahkidit daid rivttiid maid láhkamearrádus galggalii dahkidit.

– Árabajásgeassima láhkamearrádusa 11 paragráfa ii dál ollašuva, nu ahte mis lea láhkamearrádusat mat eai leat duohtavuohta, dadjá Kurttila.

Roavvenjárggas barge olu giellabeasi ovdii

Roavvenjárggas lea dál sámegielat mánáidgárdi ja giellabeassi. Olbmot barge olu dan ovdii ahte giellabeassi álggii doaibmat ollesbeaivásažžat. .

Mii-searvvi ságadoalli Mirka Kelahaara.
Govva: Jonne Järvinen / Yle Sápmi

– Earenomážit vánhemiidda lossat dat, ahte ferte álgit diekkár geainnu vázzit vai oažžu dan masa mánáš lea dat vuoigatvuohta, muitala Mii -searvvi ságadoalli Mirka Kelahaara.

Roavvenjárggas loktejedje árabajásgeassin ášši stuorrát bájas ovdal go ášši ovdánii.

– Na váidalahtti dat orru leamen árgabeaivi, ahte ášši galgá loktet bájas stuorrát ovdal go daid ovdii álget bargat, muitala ovttaveardásašvuođaáittardeaddji Kirsi Pimiä.

Son sávvá ahte gielddat váldet vuhtii gielalašvehádagaid rivttiid ja árabajásgeassima barggadettiin ovttaveardásašvuođaplánain.

Ruhtadeapmi ollášuhttit rivttiid

– Mun jáhkkan, ahte gažaldat lea das, go ekonomalašdilli lea čavgat máŋggain gielddain ja gielddat de árvvoštallet maid sii bastet bargat ja maid eai. De jus dat mánát leat unnán geat háliidit árabajásgeassima muhtin golmma sámegielain de várra geahččalit mannat doppe gos lea álkimus, muitala Pimiä.

Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji Kirsi Pimiä.
Govva: Jonne Järvinen / Yle Sápmi

Ruhtadeapmi dárbbašuvvo vai rievttit ollašuvvot maid sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Lágas čuočču, ahte mánát galget oaččut eatnigielat árabajásgeassima, suoma-, ruoŧa- dahje sámegillii.

– Lea deaŧalaš, ahte olles Suomas ollašuhtto dakkár ruhtadeapmi juste árabajásgeassimii ja vuođđooahpahussii, mii dál jo ollašuvvá ruovttuguovllus, muitala Kurttila.

Kurttila oaidná, ahte sámegiela oahpahus lea dál dego badjelmearálaš go dat ii leat oahpoávnnas  ja ahte mánát ja nuorat sáhttet doallat dan dego ráŋggáštussan go galget skuvlabeaivvi maŋŋel lohkat sámegiela.

– Sámegiela oahpahusas galgá leat nannoset sajádat, dat galgá leat oahppofága ja dat galgá leat dan árvvus ja mearkkašumis mii sámegielas ja kultuvrras, álgoálbmogis lea, loahpaha Kurttila.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä