Sää´mjânnam |

Meersažarkiiv da Sääʹmarkiiv lie Eeʹjj 2015 säʹmmla

Meersažarkiiv da Sääʹmarkiiv lie Eeʹjj 2015 säʹmmla. Meersažarkiiv da Sääʹmarkiiv õõutâst nuõrttsäʹmmlaivuiʹm ehdte säʹmmlai Suõʹnnʼjel sijddkreäpast Unesco Maaiʹlm Moštt-liʹstte. Kålggmannust 2015 Suõʹnnʼjel sijddkreäpast vaʹlljeeš Unesco Maaiʹlm Moštt-loǥstõʹǩǩe, koozz priimmât pâi siõm vuäʹss tõin arkiivin, kook lie ooccâm tok. Saaʹmi Nuʹett vuâđđââtt vaʹlljummuž nuʹtt, što arkiivstrooiʹtel kaaggi saaʹmi kulttuur ceâlai maaiʹlmest.

Vuoden koltta 2015-palkinnon vastaanottivat Suomen Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ja Saamelaisarkiston hoitaja Suvi Kivelä
Eeʹjj säʹmmlaž 2015 –ciist väʹldde vuâstta Meersažarkiiv vueiʹvvjååʹđteei Jussi Nuorteva da Sääʹmarkiiv hoiʹddjeei Suvi Kivelä. Govva: Kansallisarkisto / Marko Oja

Meersažarkiiv da Sääʹmarkiiv lie Eeʹjj 2015 säʹmmla. Nuõrttsääʹmǩiõll da –kulttuur õhttõs Saaʹmi Nuʹett lij juâkkam ciist täbbe jeäʹǩǩää Heʹlssnest.

– Meersažarkiiv, Sääʹmarkiiv da sääʹm-meer kõõskâst rajjum õhttsažtuâjj lij leämmaž, ij teänab koumm sooǥǥ, leâʹša koumm jeeʹres tuåimmjeejai, koumm jeeʹres teâđ ruõkkjen tuâi, što kreäpast maaʹccči võnnâz njuuʹnest määŋg mookkai čõõđ mååusat sääʹmsiidin.

– Leäʹp õõutsââʹjest âânnam huõl tõʹst, što nuõrttsäʹmmla jie teänab oʹđđest väjja vuõiggâdvuõđlaž moošteʹmesvuõʹtte. Lij čiõlǥas, što säʹmmla jie vuäittam tuejjeed tän tuâi õhttu. Meersažarkiiv da Sääʹmarkiiv lie tän ainsmâʹttam miʹjjid da tõn diõtt tõk lie Eeʹjj 2015 säʹmmla, vuâđđââtt Saaʹmi Nuʹett.

Meersažarkiiv leäi säʹmmlai vuõiggâdvuõttmoošt väʹrddjeejen tõn ääiʹj, ko säʹmmla lie leämmaž ääʹppteʹmmsen

Saaʹmi Nuʹett vuâđđââtt vaʹlljummuž, ko Meersažarkiiv lij leämmaž nuõrttsäʹmmlai vuõiggâdvuõttmoošt väʹrddjeejen da doveeʹrnaajen tõn ääiʹj, ko säʹmmla lie leämmaž ääʹppteʹmmsen.

Saamelaisarkiston ylitarkastaja Inker-Anni Linkola
Govva: Vesa Toppari / Yle Sápmi

– Tuâlʼjõžääiʹj paaldâst jooʹđi ođđ äiʹǧǧ, ǩeeʹrjtum moštt, moošti ǩeeʹrjtum ruõkkmõõžž. Sääʹnnen pirstum, ciâlkkjen ruõkkum jiõn ruõkkâmsõõʹjin vueʹđđmen. Nuuʹbb narood huâđast vueʹrddmen. Oʹđđest counnjen tuåimin, ko tõt äiʹǧǧ leʹčči, puäʹđči, ceälkk Saaʹmi Nuʹett.

Sääʹmarkiiv alttummuš maaccti sääʹmsiid kreäpast saaʹmi ođđ jälstemsõõʹjid

Meersažarkiiv da Sääʹmarkiiv õõutâst nuõrttsäʹmmlaivuiʹm ehdte säʹmmlai caar äiggsaž, pâʹjjel 400 eeʹjj vuäʹmes Suõʹnnʼjel sijddkreäpast Unesco Maaiʹlm Moštt-liʹstte. Kålggmannust 2015 Suõʹnnʼjel sijddkreäpast vaʹlljeeš Unesco Maaiʹlm Moštt-loǥstõʹǩǩe, koozz priimmât pâi siõm vuäʹss tõin arkiivin, kook lie ooccâm tok.

Kreäpast lij oʹdinak sääʹmarkiiv, mii lij ooccâm loǥstõʹǩǩe da kaaggi saaʹmi kulttuur ceâlai maaiʹlmest.

– Lååi eeʹjjin vääin mâŋŋa ij ni ǩii teâttam snäätnai, što mij maaiʹlm juätkječi. Mij råpplaž ååʹbleǩ ij puuttâm ni koozz. Mooštʼteʹmes meer lij mâʹte päärnaž, kååʹtt jeäll pâi tän poodd, põõrǥeeʹl fiʹttjed, što mâiʹd suu pirr šâdd. Ko åårrmõõžž šâʹdde spokoi, leäi äiʹǧǧ, što moštt še aaʹlji tiõrvsmed.

– Sääʹmarkiiv alttummuš maaccti sääʹmsiid kreäpast saaʹmi ođđ jälstemsõõʹjid. Ko kreäpast maaʹcci domoi, tõt šõõddti vuõššân kuestʼteʹmes, ååʹn juʹn samai kueʹsttlõs likkmõõžž mij meer mooštâst. Da tät jällʼjummuš lij õhttääm miʹjjid vueʹssen ceâlai maaiʹlm mooštâst.

Varrasamosat: Sää´mjânnam

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä