Sápmi |

“Miellagiddevaš oaidnit, mo stuorimus bellodat bastá ovddidit iežas figgamušaid” – Sámedikki ságadoalli jáhkká šaddá váttis čohkket ráđđehusa

Maid Lappi riikkabeaiáirasat vurdet váttis ráđđádallamiid.

Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio vuordá stuorra beroštumiin čuovvovaš vahkuid. Govva: Jonne Järvinen / Yle

Loahpaloahpas sotnabeaivve válggain šattai čavga válgaboađus. Golbma stuorimus bellodaga leat juohke okta vehá badjel 17 proseantta guottihusloguin. Čuovvovaš riikkabeivviide sosiálademokráhtat leat oažžumin 40 áirasa, vuođđosuopmelaččat 39 ja olgešbellodat Kokoomus 38 áirasa.

Dákkár válgaboađus dagaha váttis ja vejolaččat guhkes ráđđehusráđđádallamiid. Yle politihkkadoaimmaheaddji Pekka Kinnunen čállá, ahte válgaboađus ii atte válgavuoitiide nana vearjjuid ráđđehusa čohkkemii, iige jođiheapmáige.

Maiddái Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio vuordá stuorra beroštumiin čuovvovaš vahkuid.

– Miellagiddevaš oaidnit, mo sii bastet ovddidit iežaset figgamušaid stáhtaministerbellodahkan ja geaid sii ožžot fárrui ráđđehussii, smiehtada Sanila-Aikio.

"Sámeáššit leat olles Suoma áššit"

Sámedikki ságadoalli mielas vuođđosuopmelaččaid birgen ná bures riikkabeaiválggain buktá ovtta miellagiddevaš mohki maid sámeáššiid ovddideapmái.

– Mun oainnán, ahte garrasut árvvut eai soaitte leat midjiide ávkin ja muhtin bellodagaid sámegažaldagain ii soaitte nu oažžut čielgasa.

Sanila-Aikio goittotge jáhkká dánge dilis Sámedikki bastit muhtin dásis váikkuhit bellodagaide ja oažžut sámeáššiid ovdan riikkadási politihkas. Sanila-Aikio čalmmustahttá, ahte máŋgga bellodagas ledje sámi evttohasat válgalisttuin.

– Nuppe dáfus gal maid bellodagat leat rievdan. Mishan leat nana váikkuheaddjit sosiálademokráhtain ja gurutlihtus. Eará nai bellodagat leat guldalan báikkálaš dási jienaid ja maiddái sápmelaččaid dárbbuid. Mun lean oalle sihkkar, ahte šaddá árbevirolaš ráđđehusprográmma.

Sámedikki mielas galggašii loktet oidnosii dan, ahte Suoma áššit eai leat dušše beare Davvi-Suoma áššit, muhto dat gullet olles Supmii. Sanila-Aikio háliida, ahte dálá Sámediggi huksešii buori vuođu čuovvovaš Sámediggái joatkit sámeáššiiguin bargama.

– Boahtte áiggis lea ohpit sáhka Davviriikalaš sámesoahpamušas, sámediggelága ođasmahttimis ja ILO 169 -álgoálbmotsoahpamušas. Maiddái sámegielaid dilli ja dálkkádatnuppástus leat áššit, maid Sámediggi deattuha, dadjá Sanila-Aikio.

Maid Lappi riikkabeaiáirasat vurdet váttis ráđđádallamiid

Suoma riikkabeaiválggaid boađus lea historjjálaš, goasge ovdal Suoma iehčanasvuođa áigge stuorámus bellodaga doarjja ii leat leamaš vuollái 20 proseantta. Riikkabeaiválggaid vuoitiin, sosiálademokráhtaiguin, masá seamma stuorra doarjaga fidnejedje maiddái vuođđosuopmelaččat ja olgešbellodat Kokoomus.

Eanemus dáhpejedje stáhtaministtarbellodat guovddáš ja riikkabeivviin gahččan alihat. Maiddái lappilaš riikkabeaiáirasat oidnet, ahte dákkár válgabohtosa maŋŋá šaddet gelddolaš áiggit, ovdalgo čuovvovaš ráđđehus lea čoahkis.

Lappi riikkabeaiáirasat Markus Lohi, Katri Kulmuni, Mikko Kärnä, Markus Mustajärvi, Johanna Ojala-Niemelä, Kaisa Juuso ja Heikki Autto.
Govva: Yle

Lappis vuosttas geardde riikkabeivviide válljejuvvon vuođđosuopmelaččaid Kaisa Juuso illuda bellodagas válgabohtosis ja das, ahte bellodat lea ožžon ruovttoluotta luohttámuša dan maŋŋá, go vuođđosuopmelaččat juohkásii geasset 2017.

Kaisa Juuso mielas dál dárbbašuvvojit kompromissat vai Supmii ožžot ráđđehusa čoahkkái.

– Vuođđosuopmelaččat ii leat biehttalan ráđđehusovddasvástádusas, muhto lea čielggas, ahte iežas ulbmiliid goit galggašii oažžut ráđđehusprográmmii.

Juuso ii goittotge raba dađe eanet vuođđosuopmelaččaid ulbmiliid. Ovdal válggaid bellodat lea beaggán dainna, ahte lea kritihkalaš sisafárrenáššiin ja bellodat lea kritiseren maiddái eará bellodagaid oainnuid dálkkádatnuppástusas.

Riikkabeaiválggain 2019 stuorimus dáhpejeaddji lei guovddáš. Dat massii Lappis guottihusa 13,7 proseantta ja ovtta riikkabeaibáikki. Guovddášbellodagas Lappi guovllus mannet dálá dieđu mielde čađa Katri Kulmuni, Mikko Kärnä ja Markus Lohi.

Lappis eanemus jienaid čoaggán Katri Kulmuni oaivvilda, ahte bellodat ii leat vuosttasin njuikemin ráđđehussii. Markus Lohi ja Mikko Kärnä oaivvildeaba, ahte guovddáš ii bastán ovdal válggaid doarvái bures čalmmustahttit, mas sii leat lihkosmuvvan. Buoridanmunnige lea boahtteáigái.

– Fertešeimmet bastit dahkat nannosit guovllupolitihka, go maid dán rádjai leat nagodan, oaivvilda Kärnä.

Lappis riikkabeivviide besse maiddái olgešbellodat Kokoomus Heikki Autto ja sosiálademokráhtaid Johanna Ojala-Niemelä.

Autto illuda, go beasai ovtta válgabaji maŋŋá fas riikkabeivviide. Čuovvovaš ráđđehusbellodagaid birra Auttos lea čielga oaidnu. Son oaidná hástaleaddjin sosiálademokráhtaid ja olgešbellodaga ovttasbarggu. Ovttasbarggu vuođđosuopmelaččaiguin Autto ii dalán hávdát.

– Jus dárbbašuvvo, de buot bellodagat fertejit leahkit gárvásat soabadit, oaivvilda Autto.

Sosiálademokráhtaid Johanna Ojala-Niemelä lea movtta válgavuoittus. Vaikko vuoitu bođiige su bellodahkii, de Ojala-Niemeläge jáhkká čuovvovaš vahkuid šaddat váddásat.

– Go geahččá historjjá, de sosiálademokráhtat eai oro heivemin kokoomusain beare bures oktii. Ovdal vuolggášeimmet guovddážiin bargat ovttas, muhto balan, ahte sii eai leat gergosat vuolgit ráđđehussii ná garra válgatáhpa maŋŋá, árvala Ojala-Niemelä.

Yle dieđuid mielde Rinne lea čohkkegoahtán čuovvovaš ráđđehusa

Sosiálademokráhtalaš bellodagas leat čohkkegoahtán juo čuovvovaš ráđđehusa. Yle dieđuid mielde ráđđádallamat álggahuvvojit válgavuoitiiguin: sosiálademokráhtat, ruonát ja gurut leat mielde ráđđádallamiin.

Dáid bellodagaid lassin dárbbašuvvo vel olgešbellodat kokoomus dahje guovddáš. Sosiálademokráhtain leat gidden fuomášumi dasa, ahte Juha Sipilä ii leat dollen bellodagainis njuolgga opposišuvdnii.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä