Sápmi |

Miessemearkumat jođus – Kemin-Sompio guođđá mearkkokeahttá vuosttas geardde moattelogi jahkái

Boazodoalloguovllus lea jođus okta jagi deháleamos áiggiin, namalassii miessemearkunáigi. Buot bálgosat, dego Báišduottar, eai goit mearkko misiid geassit.

Lappi bálgosa miessemearkun geassit 2018.
Lappi bálgosis miessemearkumat bistet vel moadde ija, muitala boazoisit Antti Äärelä. Govva: Maiju Saijets / Yle

Máŋgga sajis Sámis olbmuid eallimis lea jođus hohpolaš áigi ja eallinritma lea jorggehan. Ijaid gohcet ja merkot misiid.

Sámi bálgosiid máttimus bálgosis, Lappi bálgosis lea vel moatte idjii bargu, muitala bálgosa boazoisit Antti Äärelä.

– Dán jagi lea buorre miesseproseanta, ii sáhte moaitit. Dálvit ii lean garra cuoŋu. Bohccot leat buorre vuimmiin. Min miesseproseanta láve leat čakčat badjelaš 70 proseantta, govvida Äärelä.

Maŋimuš mearkumat Lappi bálgosis leat Korkeatievanmaas, lahka Gihttela rájá.

Lappi bálgosa čohkkejeaddjit ráhkkaneamin vuolgit čohkket.
Lappi bálgosa čohkkejeaddjit ráhkkaneamin vuolgit čohkket ealu miessemearkumiid várás. Govva: Maria Mäki


Lappi bálgosa ránnjá, Avvila bálggus fas lea geargan jo miessemearkumiin, muitala bálgosa boazoisit Ari Kustula. Sii finahedje gárddis badjel beali bálgosa olles ealus.

– Dálvi lei garas, iige biepmange váikkuhan. Guobbariin lea stuorra váikkuhus čuovvovaš jahkái, mannan čavčča min bálgosa guovllus ledje unnán guobbarat. Mis leage dál fuonit miesseproseanta go dábálaččat, muhto muđui bohccot orro buorre ordnegis, muitala Kustula.

Avvila bálgosa miessemearkun Moitakuru-gárddástallanbáikkis.
Avvila bálgosa miessemearkumat Moitakuru-gárddástallanbáikkis. Govva: Suvi Kustula

Neakkela bálgosis Neakkela siida álggaha geassemearkumiid Bievrrašjávrris boahtte vahkus, muitala bálgosa boazoisit Hannu Ranta. Sin bálgosis juohke siida mearku ealus ieš, iige nu, ahte olles bálgosa eallu livčče čoahkis.

– Orru, ahte lea buoret miessejahki maid diibmá, giđđa bođii jođánit, iige dálvi lean baháge. Lean muhtun eallobihtá oaidnán duoddaris, muitala Ranta.

Neakkela ránnjás, Giehtagierraga bálgosis goit Ergoniid-siida lea olles fártta mearkumin Sálvvošjávrris.

Muotkeduoddara bálgosis leat doallan bottu mearkumis báhkaid dihte, Bartagáldus beaivváža bealde mihttár čájehii 42 gráđa, suoivanisges 28 gráđa, muitala Muotkeduoddara várreboazoisit Keijo Pirttijärvi.

– Dál lea čuiken vehá, maŋŋebárgga iđđes ihte čuoikkat. Mii joatkit mearkumiid gaskavahkku eahkedis. Dál leat finahan gárddis dál sullii 2000 bohcco. Miesseproseantta ii vel dieđe justa, muhto buoret go diibmá, muitala Pirttijärvi.

Muotkeduoddaris mearkumat bistet vel sullii vahku. 

Lappi bálgosa geassmearkun geassit 2018.
Miessemearkun Lappi bálgosis suoidnemánus 2018. Buot bálgosat eai goit mearkko dán geasi, dego ovdamearka dihte Kemin-Sompio bálggus. Govva: Maiju Saijets / Yle

Buot bálgosat eai mearkko, Báišduottar heittii máŋgalogi jagi dassái

Báišduoddara bálgosis, nugo maiddái Gálddoaivvi bálgosis miessemearkumat eai leat galli olbmo muittus. Miessemearkumiid heite guktuid bálgosiin áigá jo, muitala Báišduoddara bálgosa stivrra lahttu Ilmari Tapiola.

– Mii seastit bohccuid. Dat lávejedje dat mearkamiesit leat unnit go geažotbealjit. Oktii mis jápme máŋga čuođi bohcco, go mearkumiid áigge bohte ráššoarvvit, muitala Tapiola.

– Dien maŋŋá mii mearrideimmet, ahte ovtta jagi geahččaladdat ja guođđit mearkkokeahttá. Dat lei nu buorre mearrádus, ahte ainge doallá.

– Leihan dat bálgosii stuorra gollunge dat miessemearkun. Ovtta jagi mákse 100 000 márkki čohkkejeddjiide bálkán, muittaša Tapiola.

Kemin-Sompio ii merke dán gease, duogábealde garra dálvi

Sámi guovllu olggobealde, Kemin-Sompio bálgosis, lea earálágan geassi go ovdal. Bálgosa čoahkkin mearridii ovttajienalaččat, ahte dán geasi sii eai mearkko, muitala bálgosa boazoisit Mika Kavakka. Sin bálgosis lei nu garra dálvi ja mannan čavčča eai lean oba guobbaratge.

Mika Kavakka, Kemin-Sompiobálggus
Kemin-Sompio bálgosa boazoisit dadjá, ahte bálggus mearridii ovttajienalaččat leat mearkkokeahttá dán geasi. Govva: Arttu Nieminen / Yle

– Leahan dat ártet, go lea hárjánan juohke geasi leat mearkumiin. Lihkká dát lei jierpmálaš mearrádus, anne dal de bohccot besset leat ráfis. Mii mearkut dasto čakčat ja dálvit.

– Dál livčče issoras dehálaš, ahte čakčat livčče valjis guobbarat. Boahtte geasi árvvoštallat ođđasit, ahte makkár vásáhusat dán geasis bohtet ja joatkitgo mii mearkumiid, muitala Kavakka.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä