Sápmi

Mihku Helena jorgalii 30 jagi biibbalteavsttaid – "Fámuidahtti lohkat Biibbala iežas eatnigillii"

Helena Valkeapää
Govva: Anni-Saara Paltto / Yle

Vaikko šattai muhtumin ijaidge bargat, de ráhkisvuohta iežas eatnigillii doalvvui ovddos guvlui.

Mihku Helena, Helena Valkeapää stáveda ođđa davvisámegielat Biibbala. Son geahččá ja dárku teavstta giela veháš eará čalmmiiguin, go dábálaš lohkki. Valkeapää leamašan davvisámegielat Biibbala ođđa veršuvnna jorgalanbarggus álggu rájes. Jorgalanbargui son vulggii fárrui badjel 30 jagi dassái, go oaččui bargun addit máhcahaga ja divvunevttohusaid Ođđa Testameantta jorgalusain.

Valkeapää gal ii ballan álgit jorgalanbargui. Anárjohgáttis bajásšaddan Helenai biibbalgiella ja vuoiŋŋalašteavsttat ledje oahppásat.

– Mun lean šaddan dakkár birrasis, gos lohke Biibbala ja ledje čoakkalmasat ollu. Mu áhčči lei sárdnetulka. Danin varra dusten álgit dasa. Jurddašin, ahte mun dat gal varra juoidá máhtán, dadjá Mihku Helena.

Biibbal
Jorgalanbarggus Helena Valkeapää dárbbašii máŋggalágan sátnegirjjiid ja boares Biibbaliid. Govva: Anni-Saara Paltto / Yle

Dorvvastii bearrašii

Jagis 1998 álggii Boares Testameantta jorgalanbargu ja dalle Valkeapää nammaduvvui Suoma beale bargojoavkku jorgaleaddjin. Valkeapää diđii, ahte bargu ii noga ovdalgo olles Biibbal lea jorgaluvvon. Muhtumin jorgaleapmi ii goit mannan nu njuovžilit, muhto veahkki gal gávdnui láhka.

– Bargen nu mo mun dadjen lunddolaččat. Jus juoga ášši in diehtán dahje in máhttán dadjat, de mun sáhtten oappáide dahje villjii riŋgestit. Dahje de iežan isidiin hállat, ahte mo dát orošii. Oahppásiidda ja lagaš olbmuide mun dorvvastin.

“Eadni, don in lean goassege ruovttus”

Biibbala jorgalanbarggu lassin Mihku Helena jođii maiddái olles áigge beaivebarggus. Jagi 2005 rádjái son barggai Eanodaga Heahtá skuvlla sámegiela oahpaheaddjin. Eahkediid ja vahkuloahpaid son vuojui biibbalteavsttaide ja jođii maiddái biibbalbargojoavkku čoahkkimiin. Jorgaleapmi válddii áiggi ja váikkuhii maiddái bearrašii. Helena njuorrasa, go muittaša nieiddas sániid.

– Galhan dat dieđus dovdui, go nieida maŋŋá dajai, ahte eadni, don it lean goassege ruovttus. Varra dat čuozai man nu veardde juste niidii, go son lei dat unnimus. Gánddat leigga jo measta vuolgán dán áigge ruovttus eará skuvlii, smiehta Valkeapää.

Helena Valkeapää
Mihku Helena lea jorgalan biibbalteavsttaid lassin maiddái sálmmaid ja leamašan mielde girkolaš doaimmahusaid girjji jorgalanbarggus. Govva: Anni-Saara Paltto / Yle

“Fámuidahtti lohkat Biibbala iežas eatnigillii”

Ođđa Biibbala jorgalanbargu lea dahkkojuvvon álggu rájes davviriikalaš ovttasbargun. Ođđa veršuvdnii lei dárbu, dasgo boares Biibbal lei almmustuvvan jagis 1895. Biibbala giella ii lean šat nu ipmirdahtti ja das ledje olu dárogiela váikkuhusat. Loahpalaš ulbmil lei dat, ahte ođđa biibbaljorgalus galgá leat ipmirdahtti buot davvisámi hállanguovlluin Suomas, Norggas ja Ruoŧas.

Máŋggalogi jagi bargu lea dál meaddel ja Biibbala ođđa veršuvdna almmustuvai dán jagi.

biibbal
Govva: Anni-Saara Paltto / Yle

Mihku Helena illuda sakka lohkat ođđa Biibbala. Vaikko muhtumin jorgalanbargu orui lossat, de ráhkisvuohta iežas eatnigillii doalvvui ain ovddos guvlui.

– Lea hui mávssolaš ja fámuidahtti lohkat Biibbala iežas eatnigillii. Eatnigiellahan lea olbmuid váimmu giella. Go mii beassat lohkat dan iežamet eatnigillii, de dat čuohcá min dovdduide ja vuoiŋŋalašvuhtii.

Guhkes eahkediid biibbalteavsttaid ja sátnegirjjiid guoras, Mihku Helena smiehtada dušše beare giitevašvuođain.

– Lean giitevaš, ahte lean beassán dákkár bargui, mii mearkkaša oba sámi álbmogii ja davvisámegillii duohta olu. Dál mis lea dakkár biibbal, man mii áddet, dadjá Helena Valkeapää.

Dát artihkal lea oassi Sámi giellavahku fáttáin, maiguin Yle Sápmi čalmmustahttá sámi giellavahku ja sámegiela.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä