Sápmi |

"Mii eat leat bargan rihkkosa" – Deanu gearregiin guorahallet luosa suodjaleami ja sápmelaččaid rievtti iežaset kultuvrii

Deanu čázádagain lobiheamet bivdán sápmelaččat bealuštit rihkkumušaideaset dainna, ahte sis lea riekti iežaset kultuvrii.

Kuva Tenon luvattoman pyynnin käräjiltä Utsjoella 14.2.2019. Kuvassa syytetyt Esko Aikio, Anne Nuorgam, Heidi Eriksen ja Kati Eriksen.
Esko Aikio, Anne Nuorgam, Heidi Eriksen ja Kati Eriksen šiitet, ahte sii livčče dahkan boastut, go rihkko guolástannjuolggadusaid. Govva: Vesa Toppari / Yle
ohcejohka

Ohcejoga gielddastivrra sáles orru leamen buorre vuoigŋa, vaikko lanjas leat aiddo álgimin Lappi gearretrievtti gearregat. Vihtta ohcejohkalačča guolástedje geasset 2017 Deanu oalgejogain lobi haga ja váide iežaset bolesii vuoi besset diggái. Otne de lei dat beaivi, man sii leat vuordán beannot jagi.

Lobihis bivddus leat áššáskuhtton ohcejohkalaččat Anne Nuorgam, Heidi Eriksen ja Kati Eriksen bártniinis Erke Erikseniin. Sii oggo suoidnemánu loahpas 2017 Meahciráđđehusa stággobivdologi haga iežaset ruoktojogas, Veahčajogas, nu gohčoduvvon stáhta čáziin ja almmuhedje iežaset bolesii. Ohcejohkalaš Luobbal-Jovsset Esko, Esko Aikio fas lea áššáskuhtton guolástusrihkkumušas. Aikio suohpui borgemánu 8. beaivve 2017 Ohcejoga Guhkesluobbala bajágeahčái luossafierpmi, vaikko daiguin lea lohpi bivdit dušše 31.7. rádjai. Maiddái Aikio almmuhii ieš sáimmas bolesii ja dagai rihkusalmmuhusa.

Báikki ala gearregiid ledje boahtán čuovvut nuppelot olbmo. Ii leat imaš, ahte ášši beroštahttá, moadde jagi dassái fápmui boahtán ođđa guolástannjuolggadusat gáržžidedje garrasit báikki olbmuid guolástanrivttiid.

Gearregastima ulbmilin leage rievdadit Suoma guolástanlága. Áššáskuhtton olbmot mieđihit, ahte leat rihkkon Suoma guolástannjuolggadusaid, muhto šiitet iežaset dahkan boastut.

– Miihan vástidat, ahte mii eat leat bargan rihkkosa, dadjá Veahčajogas lobiheamet bivdán Kati Eriksen.

Veahčajoga guolásteaddjiin lea nana jáhkku vuoitit.

– Min ášševuoddji lea viehka bures muitalan dan vuođu mainna mii šiitit dan, ahte mii livččiimet rihkkosa dahkan. Mii leat sápmelaččat, geat leat bivdán min jogas, nu go leat čuđiid jagiid dahkan ovdal dán. Mii leat viehka sihkkarat, ahte mii vuoitit, dadjá Heidi Eriksen.

Kuva Tenon luvattoman pyynnin käräjistä Utsjoella 14.2.2019.
Dikki duopmárin doaibmá gearretduopmár Esko Hohti. Govva: Vesa Toppari / Yle

Eai dohkket ákkaid bivddu gáržžideapmái

Ođđa guolástannjuolggadusaid leat ákkastallan Suoma luossanáli suodjalemiin. Veahčatlaččat vástidit dasa, ahte sii leat dan gal dahkan.

– Mii leat ieža ráddjen, man olu min oasálaččat bivdet. Sápmelaččat leat bivdán dáppe čuđiid jagiid Deanu ja daid oalgejogaid, iige dat luossanálli leat nohkan, dadjá Heidi Eriksen.

Esko Aikio áššáskuhttui guolástanrihkkumušas, go sáimmastalai Ohcejogas lágalaš guolástanáigodaga olggobealde. Ovdal jagi 2017 Deanu oalgejogain lei lohpi guolástit gitta borgemánu lohppii. Aikio mielas luossanáli suodjaleapmi lea heajos ágga bivdoáiggi oanideapmái.

– Dutkiin lea viehka dárkilit diehtu, ollugo Deanus gorgŋejit Ohcejohkii guolit. Daid dieđuid vuođul dutkit gávnnahit, ahte Ohcejogas leat eanaš jagiid joba eanet luosat, go maid dohko čáhket gođđat. Dan dihte dat ii váikkut ii masage, vaikko heaittášii bivddu ollásit Ohcejogas. Dat ii lasihivčče luossaveajehiid meari ii álgage, čilge Aikio.

Bealuštussáhkavuoruin čujuhitge sápmelaččaid guolástanvuoigatvuođaid dáfus nu vuođđoláhkii, olmmošvuoigatvuođaide go sápmelaččaid riektái iežaset kultuvrii.

Dan maiddái alaguoddi buktá ovdan, ahte dáid áššiid galgá dál guorahallat.

– Oainnán, ahte dás galgá vihkkehallat guokte vuođđorievtti. Dás galgá guorahallat ovddasvástádusa luonddu ja dán dáhpáhusas luosa suodjaleames, ja nuppe dáfus fas sápmelaččaid rievtti iežaset kultuvrii, mas guolásteapmi lea mávssolaš oassi, dadjá alaguoddi Anita Haapakoski.

Kuva Tenon luvattoman pyynnin käräjistä Utsjoella 14.2.2019. Kuvassa kihlakunnansyyttäjä Anita Haapakoski.
Alaguoddi Anita Haapakoski. Govva: Vesa Toppari / Yle

– Dat lea mearkkašahtti, ahte dat vuođđorievttit vihkkehallojuvvojit. Lea áibbas buorre čoavdit dákkár áššiid ja oažžut daidda dikki mearrádusaid.

Gažaldahkii das, manin dán dáhpáhusas galggai áššáskuhttit, alaguoddi vástida, ahte sus ii leat earáge čoavddus.

– Ii leat alaguoddi ášši vihkkehallagoahtit iežas beavddi alde dáid vuođđoriektegažaldagaid, dadjá Haapakoski.

Duopmu boahtá maŋŋelabbos

Gieđahallanláhkai dán dikkis leat guokte ášši: veahčatlaččaid lobihis bivdu ja Esko Aikio guolástusrihkkumuš. Duopmu addo njukčamánu 6. beaivve neahta bokte Ohcejoga gielddastivrra sáles diibmu 9.

Stuorámus ráŋggáštus goappáge rihkkumušas lea sáhkku. Prinsihpas sáhka lea goittot stuorát áššis go sáhkuin: viggamušas čuollat bálgá sápmelaččaid rivttiid ovdii.

Áššáskuhtton olbmot eai áiggo vuollánit, vaikko dáhpešedje. Sii leat ráhkkanan mannat dáinna áššiin gitta riikkaidgaskasaš duopmostuoluide.

– Mii joatkit, miihan gal váidit dan maŋŋá hoavvariektái, alimus riektái, gitta dohko riikkaidgaskasaš duopmostuoluide ja arenaide, dadjá Kati Eriksen.

– Munnje lea áibbas seamma, mo dáinna dikkiin manná. Mu mihttomearri lea fidnet unnimustá alimus rievtti dási duomu, deattuha Esko Aikio.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä