Kolumnat |

Mikkel Näkkäläjärvi kolumna: Sámiid iešstivren dárbbaša bealušteaddjis

Jus Sámedikki demokráhtalaš vuoigatvuohta hedjona ain, de sáhttit šaddat dillái, mas Sámediggi lea okta cealkámušaaddi earáid joavkkus, čállá Yle Sámi kolumnista Mikkel Näkkäläjärvi.

Mikkel Näkkäläjärvi
Govva: Kira Hagström, Vesa Toppari / Yle

Hárve Suoma vuođđolágas nannejuvvon ášši lea máŋggaid logijagiid áigge biddjon nu máŋgii gažaldatvuložin go sámiid eamiálbmotsajádat, vuoigatvuohta iešstivremii ja vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit giela ja kultuvrra. Nu geavvá ain ođđasit ja ođđasit, go suokkardallo, mo sámiid vuoigatvuođaid galggašii ovddidit.

“Sápmelaččat leat riidos álbmot, mii ii máhte soabadit.”

“Vai eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoskevaš ILO 169 -soahpamuša sáhtášii ratifieret, de galggašii vuos čoavdit gažaldaga das, gii lea sápmelaš."

Die ovddabealde máinnašuvvon sáhkavuorut leat sihkkarit oahppásat juohkehažžii, gii lea goasnu ságastallan sámepolitihkas. Čuoččuhusat leat ártegat ja šaddet vel ártegabbon, jus daid heiveha mannu eará álbmotčerdii. Buohtastahttot daid vaikkoba dakkár álbmotčerdii go suopmelaččat.

Vai leatgo suopmelaččat garrasat riidalit, go riikkabeivviin dávjá measta bealli riikkabeaiáirasiin jienasta ráđđehusa evttohusaid vuostá?

Čuoččuhus, ahte sámit leat garrasat riidalit, šaddá máŋgii das, go Sámedikkis, mii lea sápmelaččaid demokráhtalaččat válggaiguin válljejuvvon orgána, ii leat ovttamielalaš oaidnu masanu politihkalaš gažaldahkii. Dávjá sullii njealjátoassi joavkkus lea báhcán opposišuvdnii, jus Sámedikkis leat gártan jienastit. Muhtimiid mielas dat lea riidaleapmi, iežan mielas dat lea demokratiija. Vai leatgo suopmelaččat garrasat riidalit, go riikkabeivviin dávjá measta bealli riikkabeaiáirasiin jienasta ráđđehusa evttohusaid vuostá?

Nubbi čuoččuhus, mii dávjá gullo lea, ahte ILO 169 -soahpamuša ii sáhte ratifieret, dasgo ii leat ovttaoaivilvuohta das, gii lea sápmelaš. Nu gohčoduvvon sápmelašmeroštallamis lea sáhka das, gean sáhttá merket Sámedikki válgalogahallamii nappo das, geas lea vuoigatvuohta leat evttohassan ja jienastit sámediggeválggain. Suoma stáhta válggain jienastanvuoigatvuođa gáibádussan lea Suoma riikkavulošvuohta. Galggašiigo nappo buot Suoma láhkaásaheami ja suopmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideami bissehit, jus riikkavulošvuohtalága sisdoalus šattašii nággu?

Das eai čuvvon Norggas rásselohkkovallji, dulvvit dahje geange eatnamiid bággolotnun, muhto baicce sámiid vuoigatvuođaid buoret ollašuvvan.

Lea buorre fuomášit, ahte ságastallan sámiid vuoigatvuođain lea hui stuorra oasil politihkalaš. Ovdamearkka dihte ILO 169 -soahpamuša ratifieren ii leat mangeláhkai čadnon eamiálbmotmeroštallamii, muhto čanastat lea baicce ollásit politihkalaš. Dát boahtá čielgasit ovdan earret eará riektediehtagiid doavttir Leena Heinämäki jođihan riikkaidgaskasaš dutkijoavkku jagis 2017 almmustahttin stáhtaráđi raporttas sámiid vuoigatvuođain.

Lea váttis dadjat, leago sámiid vuoigatvuođaid ovddideami bisánan dilis sáhka ipmirmeahttunvuođas, diđoláš ájiheamis vai masnu earás, muhto lea dehálaš diehtit, ahte áššiid leat čielggadan ja diehtu lea valjis gávdnomis. Gažaldat lea politihkalaš dáhtus. Maŋimuš áiggiid Suomas leat čuvvon eanaš Lappi riikkabeaiáirasiid politihkalaš dáhtu.

Juohke dáhpáhusas lea unohas, ahte Suopma ii leat velge dikšon áššiidis sámiid vuoigatvuođaid ektui. Suopma vuolláičálii ILO 169 -soahpamuša jo jagis 1989, muhto ii leat ratifieren dan. Norga basttii bargat dan jo 19.6.1990. Das eai čuvvon Norggas rásselohkkovallji, dulvvit dahje geange eatnamiid bággolotnun, muhto baicce sámiid vuoigatvuođaid buoret ollašuvvan. Liberála demokratiijain vierrun leamašge gudnejahttit unnitloguid vuoigatvuođaid.

Jus Sámedikki demokráhtalaš vuoigatvuohta hedjona ain, de sáhttit šaddat dillái, mas Sámediggi lea okta cealkámušaaddi earáid joavkkus.

Vai áššit ovdánit, mii dárbbašit Sámedikki, man demokráhtalaš vuoigatvuohta lea nana. Dáid maŋimuš jagiidge áigge leat leamaš dáhpáhusat, main sámiid iešválljen parlameantta dáhtu eai leat guldalan. Jus Sámedikki demokráhtalaš vuoigatvuohta hedjona ain, de sáhttit šaddat dillái, mas Sámediggi lea okta cealkámušaaddi earáid joavkkus.

Danin duođas sávan, ahte olbmot jienastit dán čavčča sámediggeválggain. Sámiid vuoigatvuođat ja iešstivren dárbbašit bealušteaddjis.

Mikkel Näkkäläjärvi

Čálli lea eret Anáris, 29-jahkásaš Demáranuoraid ságadoalli, EU guovlluid komitea lahttu ja Roavvenjárgga gávpotstivrralahttu. Son studere jođiheami Lappi universitehtas, speallá astoáiggis jiekŋaskearru ja dolle davás luomostallat álo go vejolaš.

Guldal Mikkel Näkkäläjärvi kolumna suomagillii.

Varrasamosat: Kolumnat

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä