Saame |

Ministeriö kehottaa Saamelaiskäräjiä rahoittamaan Giellagáldua nykyisestä budjetista – "Teillähän on kulttuuri-itsehallinto"

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei myönnä jatkorahoitusta Sámi Giellagáldulle. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kirjoittaa blogissaan, että negatiivisen rahoitusvastauksen jälkeen kieliyhteistyön tulevaisuus on vielä epävarmempaa kuin ennen.

Klemetti Näkkäläjärvi
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Kuva: Yle Sápmi

Sámi Giellagáldu tai kielikaltio on kolmen maan saamelaiskäräjien yhteinen kieliyhteistyöprojekti, jonka toiminta loppui kesäkuussa. Negatiivisen rahoitusvastauksen jälkeen kieliyhteistyön tulevaisuus on vielä epävarmempaa kuin ennen.

Saamelaiskäräjät sai viime viikolla opetus- ja kulttuuriministeriöltä vastauksen Sámi Giellagáldun jatkorahoitushakemukseen. Tämä sattui olemaan sama päivä, kun valtioneuvosto teki periaatepäätöksen saamen kielten elvytysohjelmasta.

"Saamelaiskäräjillä kulttuuri-itsehallinto"

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastasi saamelaiskäräjille, että jatkorahoitusta Sámi Giellagáldulle ei myönnetä. Negatiivisella vastauksellaan Giellagáldun rahoitushakemukselle ministeriö viittaa siihen, että saamelaiskäräjillä on kulttuuri-itsehallinto.

– Ministeriö kehottaa saamelaiskäräjiä rahoittamaan Giellagáldua nykyisellä toiminta-avustuksellaan, kirjoittaa saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi blogissaan 4.7.2014, ennen kuin jäi kesälomalle..

Hän kertoo että tämä on hyvin tuttu vastaus saamelaiskäräjille - saamelaista kultturi-itsehallintoa arvostetaan ja sitä nostetaan esille kun saamelaiskäräjät vaatii lisää rahoitusta tai esittää, että valtio ottaisi vastuun joistakin toiminnoista.

Saamelaiskäräjien budjetissa ei liikkumavaraa

Näkkäläjärv on kauhistunut ministeriön vastauksesta ja kysyykin blogissaan, että mistäpä saamelaiskäräjät löytäisi rahat Giellagáldulle, kun saamelaiskäräjien budjetissa ei ole liikkumavaraa sen rahoittamiseksi.

Hän sanoo, että mikäli saamelaiskäräjät priorisoisi Giellagáldun toimintaa toiminta-avustuksellaan, niin käytännössä se joutuisi irtisanomaan muuta henkilöstöänsä tai lakkauttamaan joitakin ydintoimintojaan.

Näkkäläjärven mielestä on jotenkin surkuhupaisaa, että päätös tuli tiedoksi samana päivänä kuin valtioneuvoston periaatepäätös saamen kielten elvytysohjelmasta.

–  Saamen kielten elvyttäminen ei onnistu ilman terminologia ja kielenhuoltotyötä. Jotta saamen kieli voi säilyä virka- työ- ja modernina kielenä globaalissa maailmassa, uudissanojen tarve on valtava ja kielenhuoltotyön tarve tätäkin suurempi. Ilman uudissanatuotantoa ja kielenhuoltoa saamesta on vaarassa tulla kreolikieli, eli kieli, johon sekoittuvat yhteen saamen ja valtakulttuurien termit, sanonnat ja käsitteet.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä