Sápmi |

Mo de jus láhppot meahccái? Luonddu mearkkat sáhttet veahkehit

Jus vuolggát meahccereisui, de luđe Suomi 112 -applikašuvnna telefuvdnii, almmut áigumušaidat ja muitte riššaid!

Video: Esa Vuomajoki ja Jouni Aikio
Jokin taisi metsämiehiltä unohtua? Video: Anneli Lappalainen / Yle
Anár

Eaktodáhtolaš gádjunbálvalus Vapepa lea láhppon olbmui ja gádjuneiseváldái sihke polesii dehálaš veahkki. Jagis 2018 eaktodáhtolaš gádjunbálvalusas ledje oktiibuot 362 gádjunbarggu Suomas, main 211 ledje ohcangohččumat. Davvi-Suomas Vapepa oassalastii 33 ohcamii.

Gádjundoaimma hoavda Annikki von Pandy Suoma Rukses Ruossas muitala, ahte sii leat ovttas poliissain ordnen ollu ohcankurssaid. Eaktodáhtolaš ohcanveagat leat čohkkejuvvon sierra giliin ja bálgosiin.

– Doppehan gávdno bures guovlluid ja eatnamiid dovdamuš ja bolesge dalle diehtá juo maid eaktodáhtolaččat máhttet, árvala von Pandy.

Suomas Vapepa doaimmaide oassálaste diibmá oktiibuot 3 650 eaktodáhtolačča. Eaktodáhtolaččat sáhttetge álggahit vuosttas ohcamiid jođánit bolesa rávvagiid mielde ovdal go boles joavdá báikái.

– Eaktodáhtolaš ohcciin lea duođai stuorra mearkkašupmi go virgegoddi lea unnán ja dat sáhttá leat guhkkin.

Annikki von Pandy
Suoma Rukses Ruossa gádjundoaimma hoavda Annikki von Pandy ávžžuha olbmuid luđet Suomi 112 -applikašuvnna iežas telefovdnii. Govva: Jarmo Honkanen / Yle

Teknihkalaš veahkkeneavvut meahcis dádjadeapmái ja nuppe dáfus láhppon olbmo ohcamii leat máŋggaláganat. Báikki meroštallamii gávdnojit kártaapplikašuvnnat ja RPAS-rusttegat dego drone.

– Meahccejohtti sáhttá ieš ráhkkanit heahtedili várás nu ahte muitala geasa nu dan gosa lea mannamin, goas máhccá ja almmuha vel dange go lea máhccan. Telefovdnii gánneha áinnas luđet Suomi 112 -applikašuvnna. Guhkit mátkkiin maiddái kárta ja kompassa leat dehálaččat ja dat ahte daid máhttá geavahit. Nu daddjon liggengovččas lea geahpas maid guoddit fárus rehpos, rávve Annikki von Pandy.

Jus láhppo, de ferte vuos ráfut ja geahččat luonddu mearkkaid

Luonddus maid oaidná ollu mearkkaid mat veahkehit meroštallat gos lea davvi ja gos máddi. Hárjánan meahccejohtti Máhte-Jon Esa, Esa Vuomajoki rávve vuos ráfis smiehtadit jus orru, ahte ii šat dádjat. Esa Vuomajoki bargá meahcceváktan Meahciráđđehusas.

– Vuosttažin gánneha čohkohallat ja smiehtadit. Jus olmmoš jurddaša dušše dan láhppoma de jávká vel loahppa horisontage. Muhto go čohkohallá de sáhttá áddegoahtit gosa guvlui galgá mannat, rávve Vuomajoki.

– Dieđus jos lea nu láhppon, ahte ii dieđe mátti iige davi de luonddushan sáhttá vehá geahčadit. Leš dal duottarmáilbmi, beahcevuovdi dahje soahkemaras, doppe gávdno ovtto juoga nu čoavddus, ahte don dieđášit ovdamearkan gos lea máddi, čilge Esa Vuomajoki.

Esa Vuomajoki
Meahciráđđehusa meahccevákta Esa Vuomajoki. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Maiddái geđggiin sáhttá oaidnit sullii gos guovllus lea máddi, gos guovllus davvi. Máttabeale geađggis ii šatta jeagil iige sámil nu olu ja eandalitge duottarmáilmmis dat oidno bures.

– Maiddái muorain sáhttá meroštallat gos guovllus lea máddi ja gos davvi. Váldooavssit leat máttásguvlui. Duottarmáilmmis dieđus eai leat muorat, muhto dákkár muorjelastta dahje muorjedakŋasa go geasát, de ruohtas vuolgá davásguvlui. Go dat šaddá de giera vuolgá beaivváža guvlui dieđusge.

– Das go de smiehtada, ahte doppe guovllus lea máddi ja dieppe davvi ja de smiehtasta gosa guvlui lei mannamin. Dalle olmmoš lea vuot kártta alde, vaikko ii dal nu dovddašiige dan eatnama, muitala Esa Vuomajoki.

Maiddái biegga sáhttá leat veahkkin, jus láhppo.

– Ovtto go vuolgá tuvrii, álo gos nu guovllus juobe jiellá. Ovdal go lea láhpponge, de gánneha váldit dan biekka fuopmášupmái. Jus dat jiellá vaikkoba gurutbeale muhtui ja de bieggagoahtáge olgeš beale muhtui dahje niskái de dalle diehtá, ahte lea jorihan. Dát lea buorit ávut go johtá meahcis, rávvesta Esa Vuomajoki.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä