Sápmi |

Mo gálden váikkuha bohccui? – Dan dutket dál vuosttaš geardde Suomas

Dutkamuša duoga bealde lea láhkaevttohus, man vuođul bohccuid galggašii boahttevuođas dálkkodit gáldema oktavuođas.

sarvekas poro tunturissa
Helssega universitehta elliid buresveadjima dutkanguovddáža dieđuid mielde Suomas gáldejit jahkásaččat birrasiid 2 500 bohcco ja eatnašat gáldejuvvojit dálkkodeami haga. Govva: AOP

Gáldema váikkuhusaid bohccui dutket dál vuosttas geardde Suomas. Helssega universitehta elliid buresveadjima dutkanguovddáš dat lea álggahan dutkanbarggu, mas galget čielggadit mo gálden dahje gáskin váikkuha bohccui ja makkár dálkkodeami gáldema oktavuođas sáhtášii vejolaččat geavahit.

Dutkamuša duohken lea ođđa ealliidburesveadjinláhkaevttohus. Láhkaevttohusa mielde bohccuid galggašii álot dálkkodit gáldema áigge.

Dutkanjoavkku láhttu ja Pelkosenniemi-Savukoski gielddašibitdoavttir Hanna Nurmi mielas lea buorre go dutkamuš lea viimmat beassán johtui.

– Gálden dagaha šibitdálkkasdiehtaga dieđu mielde bákčasa. Das leat maid mii boazošibitdoaktárat leamašan fuolas ja leat jurddašan, ahte maiddái bohccuid galggašii gáldema oktavuođas dálkkodit. Dutkandiehtu goit váilu oalát, muitala Nurmi.

Bohcco ii sáhte veardidit omiide dahje eará buvttadanelliide.

– Boazu lea meahciealli, masa dálkkodeamit sáhttet dagahit stuorra streassa ja váttisvuođaid. Lea buorre dutkat ášši ovdal láhkaođastusa, ahte eai sáhte lágain gáibidit dakkára, mii ii leat bohccui buorre, oaivvilda Nurmi.

Hanna Nurmi
Dutkanjoavkku láhttu ja Pelkosenniemi-Savukoski gielddašibitdoavttir Hanna Nurmi. Govva: Hanna Nurmi

Gáldejit varihiid guovtti vuogi mielde

Dutkamuša olis lea jo jođus neahttagažadeapmi, masa sihke boazodoallit ja boazošibitdoaktárat sáhttet vástidit. Bálgosiid ovttastumi rávvendoaibma lea sádden 1 600 boazodoallái e-boasta, man bokte gažadeapmái beassá vástidit.

Dálvvi mielde galget dutkat maiddái dan, mo sierra dálkkodanvuogit váikkuhit bohccuide. Ulbmil lea váldit birrasiid 45 variha sierra áidái ja sirret daid guovtti lahkkái. Ulbmilin lea dutkat mo bávččasdálkasa ja jámihanávdnasa geavaheapmi váikkuhit bohccuide gáldema áigge ja dan maŋŋá. Dan mannjel gáldejuvvon bohccuid veaju veardidit dakkár bohccuide, maid leat gálden dálkkodeami haga.

– Gáldema maŋŋá varihiid galget de čuovvut videogova ja GPS-bátti aktiivvalašvuođa sensora bokte moadde vahkku gáldema maŋŋá, muitala Hanna Nurmi.

Ulbmilin lea čuovvut makkár bákčasa bohccot dovdet ieš gáldema áigge ja dan maŋŋá, veardádallamiin mo bohccot láhttejit ja lihkadit.

– Eat dieđe dange, ahte goabbá lea vearrát, jođánis gálden vai dat go bohcco dollet guhká gitta jámálgahttima geažil, smiehtada Nurmi.

Hirvasporo seuraa poroaitaan ajettujen vaatimien ja vasojen liikkeitä.
Dát sarvvis gal beassá ain rahkkát go ii leat gáldejuvvon. Govva: Risto Degerman / Yle

Hanna Nurmi bargá Pelkosenniemi-Savukoski gielddašibitdoavttir barggu lassin maiddái Giema-Soabbát bálgosa šibitdoavttirin. Dutkamuša dagadettiin Nurmi čállá maiddái seammá fáttas nákkosgirjedutkamuša. Son jáhkká, ahte dutkamuš buktá olu dieđu das, mo bávččasdálkasat váikkuhit bohccuide.

– Dálá dilis ii leat makkárge dutkojuvvon diehtu mo sierra bávččasdálkasat váikkuhit bohcco gorudis. Buot geavahuvvon dálkasatge leat oaivvilduvvon gusaide, muitala Nurmi.

Suomas ja Ruoŧas boazodoallit ožžot ieža gáldet – Norggas dušše šibitdoavttir

Helssega universitehta elliid buresveadjima dutkanguovddáža dieđuid mielde Suomas gáldejit jahkásaččat birrasiid 2 500 bohcco ja eatnašat gáldejuvvojit dálkkodeami haga. Gálden dáhpáhuvvá dávjá bigálusaid áigge gáldendoaŋggaiguin.

Varris bohccuid gálden dahje gáskin lea leamašan boazodoalus don doložis vuohki dahkat earret eará vuodjenherggiid. Gálden buorida varris bohccuid veaju ja čakčat dat leatge dávjá buoiddit ja buorit njuovvanbohccot.

Sarváid gáldejit ja dahket heargin dahje spáillihin dávjá viđa jahkásažžan, go dat eai šat dárbbašuvvo rahkkámii. Maiddái eanaš gilvo- ja turismavuojánat gáldejuvvojit.

Urosporo Julius juoksee kohti maaliaitausta.
Gilvovuojániin stuorámus oassi lea gáldejuvvon. Govva: Marko Pinola / Yle

Suoma dálá lága mielde boazodoalli oažžu gáldet bohcco ieš ja almmá dálkkodeami haga. Maiddái Ruoŧas láhka lea seammalágan. Norggas dilli lea goit eará, go doppe bohccuid oažžu gáldet dušše šibitdoavttir ja gáldema oktavuođas galgá geavahit maiddái jámihanávdnasa.

Váikko láhka ii geatnegahte Suomas dálkkodit bohcco, de dáhpáhuvvá dat goit muhtin guovlluin, muitala Nurmi.

– Geavahuvvo gal, muhto hui unnán. Dat lea hui olu gitta guovllu šibitdoaktáris ja maiddái boazoolbmuid jurddašanvuogis. Lea sáhka árbevirolaš ealáhusas ja dávjá jurddašuvvo, ahte go ná lea dahkkojuvvon álot, de ná dahkkojuvvo dás duohkoge.

"Dálkkodeapmi ferte dahkkot álkin boazodoalliide"

Jus láhka rievdá boahttevuođas nu, ahte gáldema oktavuođas galgá dálkkodit bohcco, de dat ferte dahkkojuvvot njuovžilin boazodoalliide, deattuha Nurmi.

– Dálkasiid háhkan ferte leat álki. Ja boazodoalli ieš ferte basttit dálkkodit bohcco ovdamearkka dihte njálmmi bokte.

Nurmi mielde dál ferte goit vuos duođaštit dan, ahte leago bohccuid ávki dálkkodit gáldema oktavuođas.

– Jus das lea ávki, de mun jáhkán ahte boazodoallit váldet vuostá dan positiivvalaččat. Boazodoalliide bohccuid buresveadjin lea hui dehálaš. Dieđusge dálá máilmmis elliidsuodjalanáššiin lea váikkuhus maiddái bohccobierggu imagoi ja ahte maid golaheaddjit jurddašit, dadjá Hanna Nurmi.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä