Sápmi

Mo presideanta Kekkonen oaččui sámegávtti? Dán ja eará muitalusaid Inger-Mari Aikio čohkkii bearpmaid sisa Buolbmátjávrri gilis

Urho Kekkonen
Gurut ravddas Johannes Holmberg, Juhani Aikio, Volmar Holmberg, Andreas Pohjanrinne, unna gánddaš Reijo Pohjanrinne, duogábealde Juhani Itäkivi, Biret Pohjanrinne, presideanta Urho Kekkonen, Magga Länsman, Köyhä (Nils Hjalmar Holmberg), unna nieiddaš Raija Anneli Lähteenmäki, Pekka Suomenrinne, Kristiina Magga Länsman, Anna Suomenrinne ja Tyyne Holmberg. Govva lea váldon Fretteret-Ánná ja Jalvvi Piera dálu olggobealde 1958. Govva: Suomen Metsästysmuseo

Inger-Mari Aikio ovttas eará buolbmatjávrelaččaiguin čohkkii gillái ja gili olbmuide guoskevaš muitalusaid girjin.

Ovtta geassebeaivve jagis 1958 leat gávttehasat čoahkkanan govvii. Okta dain gávttehasain lea olu guhkkit go earát ja gákti orru dego heaŋgámin su alde. Das vuohttá, ahte geavaheaddji ii leat hárjánan gárvodit gávttiin, iige imaš, sonhan lei Suoma dalá presideanta Urho Kekkonen. Son lei boahtán galledit Ohcejot ja Njuorggán guovllu sámiid.

Ovdal go Kekkonen ollii Sápmái, buolbmátjávrelaš Jávrri Juhán, Juhani Aikio smiehtadii ovttas earáiguin, ahte maidson presidentii galggašii addit – juoga dakkára, ahte ii sihkkarit vajáldahte sin. Nuba son evttohii, ahte jus sii gávtti Kekkosii goarošedje.

Go de Kekkonen bođii, sutnje geigejedje gávtti dalánaga ja sonhan nahkehii dan badjelasas. Dalle sii ledje buohkat sápmelaččat, dajai Jávrre Juhán.

Earret eará dát muitalus gávdno Jávrri Juhán Niillasa Ima, Inger-Mari Aikio čállin ođđa girjjis. Buolbmatjávrri eallin – Rievssat, rieban ja reaská lea muitalus Aikio ruoktogili, Buolbmatjávrri birra. Girjji lea čohkken Ima Aikioi veahkkin su áhčči Jávrri Juhán Niillas, Niilo Aikio.

Inger-Mari Aikio
Inger-Mari Aikio lea giitevaš veahkis ja doarjagis maid lea eará buolbmajávrelaččain ožžon. Govva: Vesa Toppari / Yle

Inger-Mari Aikio álggahii muitalusaid čohkkema sullii logi jagi dassái. Son lea geargan dan logi jagi siste bargat olu earáge prošeavttaiguin, muhto jahki dassái rahčagođii fas dáinna. Dál son lea duđavaš, go muitalusat leat visot bearpmaid siste.

– Dát lea dolvon erenomážit maŋimuš jagi áigge mu energiija, in leat bastán olus maidige eará bargat go dán. Gal dat álggus orui, ahte in oba ádde, ahte mo mun galggan dán čohkket ja čállit, muhto go beare álggahin, de ammal guhkes doaimmaheaddjivásáhus veahkehii, muitala Aikio.

"Lei maŋimuš áigi čohkket daid muitalusaid, ságaid ja govaid"

Vaikko leage Inger-Mari Aikio namma čállin, de son dovdá dán leat oktasaš prošeakta eará buolbmatjávrelaččaiguin.

– Olbmot leamašan nu veahkkái, muitalan munnje nu rahpasit buot daid muitalusaid ja luoikan govaid. Dat lea šaddan dakkár oktasaš girji. Hirbmat stuorra veahkkin mus lei dieđusge áhčči, gii diehtá duhát geardde eanet go mun dán guovllus. Su haga dás livčče šaddan olu geafit.

Dán girjji son leage čállán namalassii eará buolbmatjávrelaččaide ja sidjiide, geain leat čanastagat Buolbmatjávrái.

– Go smiehtan, man olu leat muitalusat olbmuid birra geat dáppe leat ássan, ja dat dološ birgenvuogit ja visot dat leat jo jávkamin. Oažžu dadjat, ahte dat lei dál maŋimuš áigi čohkket daid muitalusaid, ságaid ja govaid.

Aikio oaidná barggu hirbmat dehálažžan.

– Masá jo dajan, ahte dehálut go dat mu diktagirjjit mat leat eambo persovnnalaččat. Dat leat eambo mu iežan váras, muhto dát fas lea iežan olbmuid váras, joatká Aikio.

Girji lea dušše sámeservodahkii

Girji lea aiddo almmuhuvvon ja Inger-Mari Aikio lea ožžon jo olu buori máhcahaga. Son illuda das, ahte olbmot leat beassan ovdamearkka dihte lohkat fearániid, maid eai leat ovdal gullan. Girji ii leat dušše beare báikkálaš dásis Buolbmatjávrris, muhto baicca dárkkuhuvvon olles sámeservodahkii.

– Olbmot geaiguin leat čanastagat deike leat vaikko gos: Vuohču ráje leat Aikiot, geat dolin leat vuolgán dáppe. Dat ii leat dušše dat uhca giláš, sogat leat leavvan vaikko gosa ja danin dat lea olu stuorát ja viidát girji go sáhtášii jurddašitge. Maiddái oalát olggobealolbmuid mielas lea somá lohkat ja oahpásmuvvat.

Maiddái suomagielagiin lea beroštupmi girjái, muhto girji ii jorgaluvvo suomagillii, lohká Inger-Mari Aikio. Son háliida, ahte dát girji lea dušše sámeservodahkii.

Guldal olles jearahallama dás. Jietna: Xia Torikka / Yle

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä