Sápmi |

Sullii vihttalogi olbmo gallededje Geavu dutkanstášuvnnas lávvardaga – galbma dálki ii baldán sin

Lávvardaga ledje badjelaš 50 olbmo vuolgán oahpásmuvvat Geavu dutkanstašuvdnii. Báikki alde beasai váccašit luondobálgá mielde, lávlut ja gáfestallatge.

Ihmisiä Kevon tutkimusaseman vanhimman rakennuksen edessä
Olbmot besse oahpásmuvvat earet eará Geavu dutkanstašuvnna boarrásamos vissui mii lea huksejuvvon 1958 Govva: Susanna Guttorm / Yle

Lávvardaga bosodii galbma biegga ja vehá arvvii, go sullii 50 olbmo ledje čoahkkanan Turku universitehta Geavu dutkanstašuvnna šilljui Ohcejogas. Dutkanstašuvnnas ordnijedje rabas uvssat -beaivvi Suoma luonddu beaivvi gudnin.

Olbmot sáhtte oahpásmuvvat báikki alde dutkiid geavatlaš bargguide. Maiddái Jukka Saukko lei vuolgán eamidiinnis ja mánáinis, iige lean ballán galbma dálkkis.

Jukka Saukko
Jukka Saukko lea olu vánddardan ja johtán Lappis Govva: Susanna Guttorm / Yle

– Mii leat gárvodan bures. Hálidin vuolgit čájehit bearrašii dán báikki ja Lappi luonddu. Lean johtán dáppe ovdal ja mu eamit Heidige lea goas nu fitnan dáppe mánnán, vaikko ii das olus muittege šat.

Ihmiset laulavat Kevon tutkimusaseman pihalla
Geavu dutkanstašuvnnas lávlo olgun Govva: Susanna Guttorm / Yle

Dutkanstašuvnna birrasii sáhtii oahpásmuvvat váikkoba olles bearrašii dárkkuhuvvon luondobálgás ja doppe Saukko bearašge gearggai finadit jo dalán go "uvssat" rahpasedje.

– Finaimet vázzimin doppe jo dalán diibmu 11, go bođiimet deike. Mii bođiimet deike njuolga Gilbbesjávrris, leimmet doppe vánddardeamen Sáná alde. Mánát leat beroštuvvan luonddus, muitala Jukka Saukko movttegit.

"Buorre vuohki ávvudit Suoma luonddu"

Ohcejohkalaš Anni Ahlakorpi lei vuolgán čájehit Geavu dutkanstašuvnna iežas ristgándii ja su villjii. Ahlakorpi mielas dat lei buorre vuohki ávvudit Suoma luonddu.

– Hárvet dan nie smiehttá ahte maid dat luondu mearkkaša, muhto galhan dat dieđusge dáppe. Eandalit go veardida diesa go ledjen doppe Helssegis orrumin, de galhan dat luondu dáppe lea olu eambo lahka ja gal dan doppe fuomášii, ahte gal dan áibbašii maiddái. Mun goit dárbbašan dan ahte beassá muhtimin álo nie eret olbmuid siste.

Anni Ahlakorpi
Anni Ahlakorpi Govva: Susanna Guttorm / Yle

Vaikko Geavvu lea báikin oahpis sutnje, de dát lei vuosttas geardi go son lei vuolgán rabas uvssat -beivviide.

– Na iešalddes mun ferten mieđihit, ahte mu buoremus skibir dahje su bearaš orru dáppe. Mun lean oalle máŋgii Geavus gal fitnan, muhto dáid rabas uvssaid beivviid in leat gal ovdal fitnan geahččamin. Lean dušše govaid oaidnán.

Ahlakorpi liiko rabas uvssat -jurdagii, dat álkkidahttá olbmuid boahtima oahpásmuvvat dutkanstašuvnna bargguide.

– Orru ahte lea hui buorre vuohki oažžut olbmuid fitnat dáppe, doallat dákkár rabas uvssat beivviid, ahte lea vehá álkkit boahtit. Go iihan deike, jus don boađát diená árgabeaivve, de iihan dáppe , it don oainne mii dáppe dáhpáhuvvá. Oainnát beare ahte na joo dat leat bidjan muhtin vilges seahkaid dohko muorraovssiid ala, muhto it don dieđe maid dat mearkkaša.

Geavu dutkanstašuvdna lea doaibman jo sullii 60 jagi ja doppe leat dutkan davviguovllu luonddu ja dál maiddái dálkkádatrievdama. Ahlakorpi mielas dutkanstašuvdna bargá dehálaš barggu.

 

Ihmisiä Kevon tutkimusaseman vanhimman rakennuksen edessä
Geavu dutkanstašuvnna boarráseamos viessu lea huksejuvvon 1958 Govva: Susanna Guttorm / Yle

– Dathan leat oalle olu ja guhkes áigge dutkan dáppe ja dat lea diekkár nugo dehálaš bargu maid dat leat bargan, de mu mielas lea buorre maid dan loktet vehá. Dál orru ahte dán áigge dat gáibidit ahte buot dutkamuš galgá diekkár ahte don dalán oaččut, dat lea ođđa innovašuvdna ja vaikko mat. Dat ii vealttekeahttá leat diekkár dutkamuš, mii dáppe dahkkojuvvo muhto diekkár, mii lea vehá guhkesáigásut ja mas oažžu oalle ávkkálaš dieđuid maiddái, dadjá Ahlakorpi.

"Luondu muhttašuvvá heailla áigge"

Fanasduojár Jouni Laiti Ohcejogas lei vuolgán eamidiinnis galledit dutkanstašuvdnii. Son johttá olu meahcis ja hálida gullat maid makkár áššiid Geavus dutket.

– Na stuorámus dat lea ahte miige olu luonddus fitnat, de vehá čuovvut dange mii dáppe dáhpáhuvvá. Go dáppe dutket man láhkai luondu muhttašuvvá. Go orru minge mielas, ahte luondu muhttašuvvá doppe go meahcis johtá.

Dát ii lean vuosttas geardi go Laiti lea vuolgán finadit Geavu dutkanstašuvnnas.

– Leagoson dat guokte jagi dassái go moai finaime eamidiin dáppe. Dalle lei maid miellagiddevaš guldaleamen dáppe mii dáppe, mo dat dutkamušat ovdánit.

Laiti lea viššal čuovvut luonddu ja dan mearkkaid, danin luondu lea dehálaš oassi su eallima.

 

Jouni Laiti
Jouni Laiti guovdu gova Govva: Susanna Guttorm / Yle

– Gal dat luondu mearkkaša hirbmat olu munnuide, go moai hirbmat olu johte meahcis. Mis lea visti guovdu Báišduoddara ja várra fitnat doppe máŋgalot geardde jagis, de čuovvut luonddu.

– Dan lean fuomášan, ahte ealggat gal leat lassánan hirbmat olu ja borret sieđggaid ja orru ahte rievssahat fas, daidda biebmu nohká go ealggat leat olu.

Ihmiset kahvilla Kevon tutkimusasemalla
Olbmot gáfestallamin Geavu dutkanstašuvnnas Govva: Susanna Guttorm / Yle

Maiddái Laiti mielas dutkanstašuvdna bargá dehálaš barggu. Son lea iešge fuomásan mo luondu lea muhttašuvvan áiggi mielde.

– Lea várra buorre, ahte dutket ja somá čuovvut, ahte mo dat ovdána dat dutkamušat ja mo luondu muhttašuvvá. Go dan lean čuvvon, ahte luondu muhttašuvvá heailla áigge. Duos Deatnogáttis go vuolgá dohko munno vistte lusa Báišduoddarii, de dan lean fuomášan, ahte olu soagit misket iige boađe ođđa sadjái. Die lea okta fuolla mii lea, maid lean fuomášan.

– Siva in dieđe gal. Áibmu goittotge lea liegganan, ii datge livčče sivva, muhto in dieđe man láhkai dat muhttašuvvá, go orru dat dat soagit visot misket mat leat duoddaris. Muhtimat lohket ahte dat leat bohccot olu, muhto mun in dasa jáhke gal, muhto miinu eará.

Rabas uvssat -beaivvi oktavuođas dollui maid Geavvu-diehtogilvu, man váldobálkkašupmin lei ođđa girji dutkanstašuvnna historjjás. Dan vuittii Arto Seppänen.

Divvojuvvon 29.8. diibmu 8.39: bajilčállagiid ja tekstii lea divvojuvvon galledeaddjimearrin sullii 50, álggos lei biddjon sullii 20. Artihkkalii lea vel lasihuvvon diehtogilvvu vuoiti namma.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä