Saame |

Moni äidinkielinen kolttasaamelainen ei osaa lukea ja kirjoittaa omaa äidinkieltään

Noin 400 puhujan koltansaamen kieli on viime vuosina elpynyt hiljalleen aktiivisen kielenelvytyksen tuloksena. Ongelmana kuitenkin edelleen on se, ettei moni äidinkielinen kolttasaamelainen ole oppinut kirjoittamaan ja lukemaan omaa kieltään. Nuorempi sukupolvi on omaksunut 70-luvulla luodun kirjakielen, mutta vaikea ortografia tuottaa ongelmia erityisesti vanhemmalle väestölle.

Video: Sirkka Hakkola
Álgá áiggis 0:38. / Alkaa ajassa 0:38.

Monella äidinkielisellä koltansaamen puhujalla on hankaluuksia kirjoittaa ja lukea omaa äidinkieltään.

Nuorempi sukupolvi ja koulussa kielen oppineet ovat omaksuneet 70-luvulla luodun kirjakielen, mutta vaikea ortografia tuottaa ongelmia erityisesti vanhemmalle väestölle.

"Koulussa ei opetettu koltansaameksi"

Inarin sevettijärveläiselle Sirkka Hakkolalle lukeminen koltansaameksi tuottaa hankaluuksia, vaikka kyseessä on kotona opittu kieli. Koltansaamen kirjakieli on haastavaa, mutta Hakkola haluaa silti yrittää.

– En niin paljoa lue, sen verran, että seuraan internetissä mitä ihmiset keskustelevat, mutten kovinkaan paljoa.

– Se on niin vaikeaa. Silloin kun olin koulussa, ei ollut opetusta ollenkaan koltansaameksi. En ole koskaan oppinut kirjakieltä. Koltansaamen kirjakieli eroaa niin paljon puhutusta kielestä, minun mielestäni ainakin, kertoo Hakkola.

Koltansaame oli vain puhuttu kieli 70-luvulle saakka

Eino Koponen
Eino Koponen. Kuva: Yle

Helsingin yliopiston kielitutkija Eino Koponen kertoo, että koltansaamen kirjakieli on verrattaen suomen kieleen hyvin nuori, eikä koltansaameksi myöskään järjestetty opetusta kouluissa.

– Koltat ovat saaneet kielenopetusta hyvin vähän. Ei ole ihme, jos he eivät ole sitä oppineet. Ja kun on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan suomeksi, niin siitä ei vielä automaattisesti voi seurata sitä, että osaa kirjoittaa ja lukea kolttaa, Koponen huomauttaa.

Koltansaamen kieli oli pitkään ainoastaan puhuttu kieli. Kirjakieltä alettiin kehittää vasta 1970-luvun alussa, jonka vuoksi monelle kirjakieli jäi tuntemattomaksi.

Koposen mukaan koltansaamen kirjakielen luomisessa oli myös omat haasteensa. Hän on ollut vuosien varrella tiiviisti mukana kielen kehittämistyössä.

– Yhtenä haasteena kirjakielen luomisessa oli ainakin se, että koltansaamessa on kaksi murretta: vanha Petsamon murre ja vanha Suonikylän murre. Siinä ensin piti valita, että kumman murteen pohjalta kirjakieltä ruvetaan luomaan. Valinta oli sitten se, että Suonikylän murre eli nykyinen Sevettijärven murre tuli kirjakielen pohjaksi, muistelee kielentutkija Eino Koponen.

– Koltansaamessa on enemmän äänteitä kuin suomen kielessä. Suomen kieltä ei voitu käyttää koltansaamen kirjakielen pohjaksi. Siksi koltansaamessa on nykyisin paljon enemmän kirjaimia kuin suomen kielessä, kun äänteitäkin on enemmän.

"Koltansaamen kirjakielen pohjalla vanha pohjoissaamen ortografia"

Koltansaamen kirjakielen pohjaksi suunniteltiin aluksi pohjoissaamen kieltä. Koltansaamen ja pohjoissaamen ortografiat muistuttivat aluksi paljon toisiaan.

Kielentutkija Koponen kertoo kuitenkin, että pohjoissaamen ortografian yhtenäistämisen seurauksena koltansaamen kirjoitusasu on tänä päivänä erilainen kuin suurimmassa saamen kielessä, pohjoissaamessa, jota puhutaan Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.

Koltansaamen kielinen Öömas sijdd kirja

– Tarkoituksena oli, että mallina olisi pohjoissaamen kirjakieli. 50 vuotta sitten myös pohjoissaamen kirjakieltä kirjoitettiin Suomessa, mutta sittemmin pohjoissaamen ortografia muuttui radikaalisti, kun se yhtenäistettiin samanlaiseksi Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Siitä lähtien pohjoissaamea kirjoitettiin hyvin toisella tavalla kuin kolttaa. Kielten äänirakenne ei ole niin erilainen kuin mitä voisi luulla, mutta kirjoitettuna ne eroavat toisistaan, kertoo Koponen.

Kirjakieli teettää paljon työtä

Sirkka Hakkolalle oma äidinkieli, koltansaame, on todella tärkeä. Hänen elämänsä varrella kielenoppimiseen vaikutti kuurous ja hän alkoi jälleen puhua äidinkieltään vasta 20 vuotta kuuroutumisen jälkeen.

Kolttasaamelainen Sirkka Hakkola haluaisi oppia kirjoittamaan äidinkieltään.
Kuva: Ville-Riiko Fofonoff / Yle Sápmi

– Luulin, että olin unohtanut oman kieleni, että koltansaame on kadonnut elämästäni. Mutta se on tullut takaisin. Käytän äidinkieltäni joka päivä: minä uneksin koltansaameksi ja ajattelen koltansaameksi. Toivoisin, että kaikki, jotka osaavat tätä kieltä, puhuisivat vain sitä.

Nyt hän haluaisi vielä oppia lukemaan ja kirjoittamaan.

– Joudun tekemään paljon työtä sen eteen, että ymmärrän kirjoitettua tekstiä. Se vie aikaa. Lueskelen miettien ja se on todella hankalaa. Nykyisin on myös paljon uusia sanoja. Minun kieleni on vanhempaa, kertoo Hakkola.

"Me voisimme tukea ja opettaa toisiamme"

Noin 400 puhujan koltansaamen kieli on kokenut viime vuosina suuria elpymisen merkkejä esimerkiksi aikuiskoulutuksen ja kielipesätoiminnan ansiosta. Nuoret ovat ylpeitä juuristaan ja opiskelevat kieltä.

Sirkka Hakkolan kouluvuosina tilanne oli toinen. Saamelaisuus ei ollut ylpeyden aihe ja koulussa päntättiin suomen kielioppia.

– Minun kouluaikoinani kukaan ei halunnut olla kolttasaamelainen. Kaikki mitä teimme, oli suomeksi, suomalaista. Olen miettinyt sitä, kun me olemme moneen otteeseen menettäneet identiteettimme. Identiteetti on särkynyt usein. Sitä on hankalaa enää nostaa. Juurista ei siihen aikaan oltu kovin ylpeitä, muistelee Sirkka lapsuuttaan.

Sirkka Hakkolan mielestä eri sukupolvien kolttasaamelaisten tulisi enemmän tavata ja ylläpitää yhdessä koltansaamea.

Yhteisillä tapaamisilla ja kannustamisella voisi vanhempi ja nuorempi sukupolvi oppia toinen toisiltaan.

– Mielestäni nyt pitäisi tehdä enemmän asioita nuorempien kanssa, jotka oppivat kieltä. Me voisimme tukea ja opettaa toisiamme. Olen huomannut, että ihmisillä on intoa oppia. Mielestäni meidän tulisi keskustella vain saameksi heidän kanssaan. Minä haluaisin aina puhua vain kolttaa: se on niin kaunis kieli.

Kolttasaamelaiset ovat Suomen pienin saamelaisryhmä. Kolttasaamelaisia asuu pääasiassa kolmen valtion alueella, Suomessa Inarin kunnassa, Norjassa Etelä-Varangin kunnassa ja Venäjällä Kuolan niemimaan luoteisosissa.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä